1. Hallittus antoi tänään 5. joulukuuta Natoon liittymistä koskevan hallituksen esityksen eduskunnalle (HE 315/2222 vp). Esitysluonnoksesta saatiin noin 1600 lausuntoa. Lausuntopalautteen perusteella esityksen perusteluja on täydennetty muun muassa siltä osin, kun kyse on valtioneuvoston ja tasavallan presidentin välisestä yhteistyöstä, eduskunnan asemasta Nato-asioiden käsittelyssä ja päätöksenteossa sekä Ahvenanmaan kansainvälisoikeudellisesta asemasta.
2. Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen. Pohjois-Atlantin sopimus on Naton perustamissopimus, jossa määrätään liittokunnan toiminnan periaatteista ja jäsenten velvollisuuksista. Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehty niin sanottu Ottawan sopimus koskee Naton oikeushenkilöllisyyttä ja Naton henkilöstön erioikeuksia ja vapauksia.
3. Selvää on, että Suomi voi liittyä Pohjois-Atlantin sopimukseen ja tulla Naton jäseneksi, kun kaikki Naton jäsenvaltiot ovat hyväksyneet liittymisen. Tällä hetkellä 28 Naton 30 jäsenvaltiosta on hyväksynyt Suomen liittymisen. Hyväksyntää odotetaan vielä Turkilta ja Unkarilta.
4. Hallituksen mukaan oikeudellisesti eduskunnan on mahdollista käsitellä hallituksen esitys ennen kaikkien jäsenvaltioiden hyväksyntää. Eduskunnan käsiteltyä hallituksen esityksen tasavallan presidentti päättää Suomen liittymisestä Natoon. Suomen liittymiskirja voidaan tallettaa sopimuksen tallettajana toimivan Yhdysvaltojen hallituksen huostaan ja Suomesta tulee Naton jäsen, kun kaikki Naton jäsenvaltiot ovat ratifioineet Suomen liittymispöytäkirjan ja Suomi on saanut Naton pääsihteeriltä kutsun liittyä.
5. Mutta voisiko Edusunta hyväksyä Nato-lakeja koskeva esityksen lopullisesti jo ennen kuin Unkari ja Turkki ovat ratifioineet Suomen liittymispöytäkirjan?
6. Ilmeisesti ei. Tätä mieltä on ainakin Eduskunnan puhemies Matti Vanhanen. Hän toteaa lakonisesti, että "eduskunta ei tee lakeja pöytälaatikkoon odottamaan" (Ilta-Sanomat 5.12.).
7. Ilta-Sanomat siteeraan Vanhasen STT:lle antamaa lauusnota. Sen mukaan Vanhanen kertoo aikovansa ehdottaa, että eduskunta hyväksyisi lakiesityksen Nato-jäsenyydestä lopullisesti vasta, kun puuttuvat ratifioinnit on saatu.
8. Vanhasen ehdotuksen mukaan ulkoasiainvaliokunta valmistelisi mietintönsä lähes valmiiksi, mutta viimeistelisi sen vasta, kun Unkari ja Turkki ovat ratifioineet Suomen hakemuksen. Tämän jälkeen täysistunto äänestäisi asiasta mietinnön pohjalta.
9. Vanhanen perustelee asiaa sanomalla, että eduskunta ei tee lakeja pöytälaatikkoon odottamaan. Hän sanoo olevansa valmis kutsumaan eduskunnan koolle myös kevään vaalitauon aikana, jos ratifioinnit tapahtuvat sen aikana.
10. Puhemies Vanhanen on oikeassa: Hallituksen Nato-asiassa antama esitys voidaan hyväksyä lopullisesti vasta sen jälkeen, kun kaikki ratifioinnit on saatu. Mikä kiire Suomella olisi tehdä lakeja pöytälaatikkoon, kuten Vanhanen osuvasti asian ilmaisee? Presidentti Sauli Niinistö on virassaan vielä reilun vuoden, eikä eduskunnalla tai tulevallakaan eduskunnalla ole erimielisyyttä Natoon liittymisessä.
11. Ainoa hoppu voi olla Pekka Haavistolla, sillä tuskinpa hän on enää huhtivaalien 2023 jälkeen aloittavan uuden hallituksessa ulkoministerinä.
1 kommentti:
Voidaanhan päätöstä toki valmistella, ja tehdä mahdollisesti tarvittavia selvityksiä päätöksen käytännöllisistä seurauksista esimerkiksi puolustusvalmiuksien tai huoltovarmuuskysymyksien kannalta, mutta kyllä marssijärjestyksen on oltava puhemies Vanhasen esittämän mukainen.
Lähetä kommentti