keskiviikko 2. helmikuuta 2022

260. Hovioikeuden olisi tullut myöntää jatkokäsittelylupa avustajan palkkiota koskevalle valitukselle. KKO äänesti asian palauttamisesta. KKO 2022:3

 1. Korkein oikeus (KKO) julkaisee silloin tällöin ratkaisuistaan ennakkopäätöksiä, joilla ei ole suuren yleisön kannalta kovin suurta merkitystä, vaan joiden merkitys rajoittuu esimerkiksi tuomioistuinten väliseen työnjakoon. Tänään annetussa ennakkopäätöksessä KKO 2022:3 on kyse tällaisesta asiasta. Katsotaanpa, mitä siinä on tapahtunut.

3. Etelä-Savon käräjäoikeus, joka sijaitsee Mikkelissä, oli peruuttanut oikeusapua saavan syytetyn avustajalle annetun määräyksen ja määrännyt uudeksi avustajaksi asianajaja A:n, joka ei yleisesti hoitanut asianajotehtäviä kyseisessä käräjäoikeudessa. A asui Espoossa, mutta työskenteli Lahdessa sijaitsevassa asianajotoimistossa.

4. A oli vaatinut palkkiota muun ohella toimeksiannon vastaanottamiseen liittyneistä toimenpiteistään ja pääkäsittelyyn saapumiseen kuluneelta matka-ajalta sekä korvausta edestakaisista matkakuluistaan kotoaan Espoosta Mikkeliin. Käräjäoikeus oli päätöksellään 24.2.2020 hylännyt nämä vaatimukset kokonaisuudessaan.

5. Asianajaja A valitti käräjäoikeuden päätöksestä Itä-Suomen hovioikeuteen. Hovioikeus ei 7.10.2020 myöntänyt A.lle jatkokäsittelylupaa.

6. KKO myönsi A.lle valitusluvan. Valituksesaan A toisti hovioikeudessa esittämänsä vaatimuksen, että hänelle määrätään maksettavaksi palkkiota syytetyn avustamisesta käräjäoikeudessa käräjäoikeuden maksettavaksi määräämän palkkion lisäksi 4,5 tunnilta 495 euroa ja sitä vastaava arvonlisäveron määrä sekä korvaukseksi matkakuluista Espoo-Mikkeli-Espoo 111,80 euroa. 

7. KKO:ssa oli ensisijaisesti kysymys siitä, olisiko hovioikeuden pitänyt myöntää A:lle jatkokäsittelylupa käräjäoikeduen. ratkaisuun edellä mainitun palkkion ja matkakulujen osalta. KKO totesi, että jatkokäsittelyluvan edellytyksiä  asiassa oli perusteltua tarkastella  ns. muutosperusteen ja ennakkoratkaisuperusteen osalta; niistä säädetään oikeudenkäymiskaaren (OK)  25aluvun 11:n 1 momentissa.

8. En ryhdy selostaamaan KKO:n päätöksen perusteluja, jotka ovat hyvin yksityskohaiset ja puhuvat puolestaan. Alempana linkki, josta pääsee lukemaan päätöksen perusteluja.

9. Riittää kun totean, että KKO:n mukaan hovioikeuden olisi tullut myöntää matka-ajan ja matkakulujen korvaamisen osalta sekä muutosperusteella että ennakkoratkaisuperusteella (perustelukappaleet 23 ja 24) ja avustajan tarpeellisia toimenpiteitä koskevan arvioinnin osalta muutosperusteella (perustelukappale 28).

10. Jatkokäsittelyluvan myöntämisen osalta KKO:n viisijäseninen kokoonpano oli yksimielinen. Se sijaan asian jatkokäsittelyn osalta KKO joutui äänestämään numeroin 3-2. 

11. Enemmistö (Seppo, Kantor ja Engstrand) palautti asian Itä-Suomen hovioikeuteen, jonka tuli omasta aloitteestaan jatkaa valituksen käsittelyä. Enemmistö perusteli kantansa oikeusastejärjestyksen noudattamisella ja muutoksenhakumahdollisuuksien turvaamisella (perustelukappaleet 30-31).

12. KKO:n vähemmistö (Antila ja Tapani) sen sijaan katsoi, ettei asiaa ollut syytä palauttaa hovioikeuteen, vaan valituksessa esitetyt vaatimukset voitiin ratkaista suoraan KKO:ssa.

 https://korkeinoikeus.fi/fi/index/ennakkopaatokset/kko20223.html

13. Vähemmistö kantaa on perusteltu.  KKO on jo aiemmin ottanut vastaavanlaisessa tilanteessa  puolustajan palkkiosta tekemän valituksen välittömästi ratkaistavakseen (KKO 2013:45, ja toisen kerran julkaisemattomassa ratkaisussaan 13.10.2021 nro 1559. Vähemmistö on perustellut kantaansa seikkaperäisesti ja muutenkin tavalla, johon voidaan  yhtyä. Olisi turhaa ajanhaaskausta kierrättää selvää asiaa uudelleen hovioikeuden kautta. 

14. Siis jos KKO myöntää jatkokäsittelyluvan ennakkoratkaisuperusteella, asia voidaan ilman epäilyjä ratkaista suoraan KKO:ssa. Ruotsissa tämä on mahdollista suoraan lain nojalla. Suomessa KKO:n olisi järkevää menetellä samalla tavalla, vaikkei nimenomaista lainsäännöstä asiasta olekaan. 

15. Kun mainitunlaisissa asioissa, joissa on siis kysymys avustajan palkkiosta, valitetaan varsin usein KKO:een, olisi KKO:n syytä lainkäytön yhdenmukaisuutta silmällä pitäen käsitellä ja ratkaista asia seuraavalla kerralla täysistunnossa.

 


4 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Vähemmistön kanta oli siinäkin mielessä perusteltu, että silloin muu oikeus yhteisö olisi saanut heti ratkaisun tuosta kysymyksestä. Nyt jos HO tekee työtä käskettyä asia jää sen ratkaisun varaa, jolla ei ole samaa painoarvoa.

Minne KKO:lta on unohtunut vanha fraasi "(enemmän) viivästyksen välttämiseksi..."

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Palauttaminen hovikeuteen on "kurinpidollisesti" tehokkaampi vaihtoehto, koska sen avulla hovioikeudelle "näytettäisiin" sen tekemä virhe, josta eräänlaisena sanktiona seuraaa asian palauttaminen ja velvollisuus ottaa juttu kunnolla tutkittavaksi!

Anonyymi kirjoitti...

Eikö asianosaisten oikeus saada asiansa ratkaistuksi joutuisasti pitäisi kuitenkin tulla ensin, ja hovioikeuden "kurittaminen" toissijaisena ja tuomioistuinlaitoksen sisäisenä kysymyksenä vasta sitten?

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Molempi parempi!