1. Korkein oikeus (KKO) myöntää valitusluvan ja tutkii usein melko yksinkertaisilta ja selviltä näyttäviä oikeustapauksia. Tällaisilla ratkaisuilla saattaa kuitenkin olla merkitystä käräjäoikeuksien ja hovioikeuksien ratkaisukäytännön ohjaamisen ja yhdenmukaistamisen kannalta.
2. Tänään KKO antoi juuri tuollaisen ennakkopäätöksen, jonka numero on KKO 2019:46. Siinä on kyse tavallisen varkauden ja törkeän varkauden välisestä rajanvedosta. Tapaus koski 9 500 euron arvoisen moottoripyörän anastusta.
3. Keski-Suomen käräjäoikeus, jonka puheenjohtajana toimi käräjätuomari Mikko Pennanen, luki tuomiossaan 22.9. 2016 - siis lähes kolme vuotta sitten - useista rikoksista tuomitun A:n syyksi syytekohdassa 11 törkeän varkauden katsottuaan selvitetyksi, että A oli yhdessä toisen henkilön kanssa murtautunut varastoon ja anastanut sieltä 9 500 euron arvoisen moottoripyörän. Käräjäoikeus katsoi, että teon kohteena oli ollut erittäin arvokas omaisuus ja että teko oli myös kokonaisuutena arvostellen törkeä.
4. Vaasan hovioikeus, jonne A valitti, ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota; tuomio 21.3.2017.
5. KKO myönsi A:lle valitusluvan. Valituksessaan A vaati, että syyte törkeästä varkaudesta hylätään ja hänen katsotaan sen asemesta syyllistyneen tavalliseen varkauteen ja että hänelle tuomittua yhteistä rangaistusta tämän johdosta alennetaan. Syyttäjä vaati valituksen hylkäämistä.
6. Rikoslain 28 luvun 2 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan varkautta pidetään törkeänä mm. silloin, jos anastamisen kohteena on erittäin arvokas omaisuus ja varkaus on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä.
7. KKO viittasi perusteluissaan aluksi RL 28 luvun uudistamisen koskevaan hallituksen esitykseen (HE 66/1988 vp). Siinä on lausuttu, että anastetun omaisuuden arvon tulisi olla vähintään 10 000 - 15 000 markkaa ennen kuin sitä voitaiisin pitää erittäin arvokkaana omaisuutena. KKO katsoi, että ansiotasoon suhteutettuna sanottu markkaamäärää vastaa nykyään noin 4 500-6 700 euroa.
8. Lakivaliokunnan mietinnössä (LaM 6/1990 vp) esitettyyn kantaan viitaten KKO kuitenkin katsoi, etteivät hallituksen esityksessä mainitut markkamäärät vastaa sitä, mitä markkamäärää eduskunta oli lakia säädettäessä tarkoittanut pidettäväksi erittäin arvokkaan omaisuuden rajana.
9. Aiemmin antamiinsa ennakkopäätöksiin vedoten (KKO 2015:52 ja 2018:47) korkein oikeus päätyi katsomaan (kappale 9), että anastetun omaisuuden arvoon liittyvää varkauden ankaroittamisperustetta on perusteltua soveltaa samalla tavalla kuin tavoitellun hyödyn määrään liittyvää petoksen ankaroittamisperustetta. Ennakkopäätöksessä KKO 2015:52 korkein oikeus oli katsonut, että noin 10 000 euron suuruista hyötyä ei ollut pidettävä törkeää petosta koskevassa rangaistusäännöksessä (RL 36:2) tarkoitetulla tavalla huomattavana.
10. Tämän vuoksi KKO päätyi katsomaan, että A:n syyksi on syytekohdassa 11 luettava törkeän varkauden asemesta tavallinen varkaus. Lyhyesti sanottuna KKO siis katsoi, ettei ollut syytä sen aiemmin omaksumaan linjan muuttamiseen. Se, että anastus oli toteutettu varastoon murtautuen, ei vaikuttanut asiaan, koska lain (RL 28:2) mukaan ainoastaan asuttuun asuntoon murtautuen tehty varkaus voi toteuttaa törkeän varkauden tunnusmerkistön.
KKO:n ratkaisuseloste
11. Mitä tämä muutos vaikutti A:lle tuomituun rangaistukseen? Alemmissa oikeuksissa A oli tuomittu puheena olevan törkeään varkauden lisäksi 12 muusta rikoksesta yhteiseen 1 vuoden 1 kuukauden vankeusrangaistukseen. Koska syyksilukemista oli syytekohdassa 11 lievennetty, KKO alensi yhteisen rangaistuksen tasan yhteen vuoteen.
12. Voidaan ehkä kysyä, oliko koko "ruljanssi" lainkaan tarpeen, jos tuloksena ei ollut muuta kuin vaivaisen yhden kukauden lievennys rangaistukseen? No, saatiinhan nyt KKO:lta kuitenkin vahvistus sille, ettei kymppitonnin arvoista omaisuutta edelleenkään pidetä RL 28:2:ssa tarkoitettuna erittäin arvokkaana omaisuutena.
2. Tänään KKO antoi juuri tuollaisen ennakkopäätöksen, jonka numero on KKO 2019:46. Siinä on kyse tavallisen varkauden ja törkeän varkauden välisestä rajanvedosta. Tapaus koski 9 500 euron arvoisen moottoripyörän anastusta.
3. Keski-Suomen käräjäoikeus, jonka puheenjohtajana toimi käräjätuomari Mikko Pennanen, luki tuomiossaan 22.9. 2016 - siis lähes kolme vuotta sitten - useista rikoksista tuomitun A:n syyksi syytekohdassa 11 törkeän varkauden katsottuaan selvitetyksi, että A oli yhdessä toisen henkilön kanssa murtautunut varastoon ja anastanut sieltä 9 500 euron arvoisen moottoripyörän. Käräjäoikeus katsoi, että teon kohteena oli ollut erittäin arvokas omaisuus ja että teko oli myös kokonaisuutena arvostellen törkeä.
4. Vaasan hovioikeus, jonne A valitti, ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota; tuomio 21.3.2017.
5. KKO myönsi A:lle valitusluvan. Valituksessaan A vaati, että syyte törkeästä varkaudesta hylätään ja hänen katsotaan sen asemesta syyllistyneen tavalliseen varkauteen ja että hänelle tuomittua yhteistä rangaistusta tämän johdosta alennetaan. Syyttäjä vaati valituksen hylkäämistä.
6. Rikoslain 28 luvun 2 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan varkautta pidetään törkeänä mm. silloin, jos anastamisen kohteena on erittäin arvokas omaisuus ja varkaus on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä.
7. KKO viittasi perusteluissaan aluksi RL 28 luvun uudistamisen koskevaan hallituksen esitykseen (HE 66/1988 vp). Siinä on lausuttu, että anastetun omaisuuden arvon tulisi olla vähintään 10 000 - 15 000 markkaa ennen kuin sitä voitaiisin pitää erittäin arvokkaana omaisuutena. KKO katsoi, että ansiotasoon suhteutettuna sanottu markkaamäärää vastaa nykyään noin 4 500-6 700 euroa.
8. Lakivaliokunnan mietinnössä (LaM 6/1990 vp) esitettyyn kantaan viitaten KKO kuitenkin katsoi, etteivät hallituksen esityksessä mainitut markkamäärät vastaa sitä, mitä markkamäärää eduskunta oli lakia säädettäessä tarkoittanut pidettäväksi erittäin arvokkaan omaisuuden rajana.
9. Aiemmin antamiinsa ennakkopäätöksiin vedoten (KKO 2015:52 ja 2018:47) korkein oikeus päätyi katsomaan (kappale 9), että anastetun omaisuuden arvoon liittyvää varkauden ankaroittamisperustetta on perusteltua soveltaa samalla tavalla kuin tavoitellun hyödyn määrään liittyvää petoksen ankaroittamisperustetta. Ennakkopäätöksessä KKO 2015:52 korkein oikeus oli katsonut, että noin 10 000 euron suuruista hyötyä ei ollut pidettävä törkeää petosta koskevassa rangaistusäännöksessä (RL 36:2) tarkoitetulla tavalla huomattavana.
10. Tämän vuoksi KKO päätyi katsomaan, että A:n syyksi on syytekohdassa 11 luettava törkeän varkauden asemesta tavallinen varkaus. Lyhyesti sanottuna KKO siis katsoi, ettei ollut syytä sen aiemmin omaksumaan linjan muuttamiseen. Se, että anastus oli toteutettu varastoon murtautuen, ei vaikuttanut asiaan, koska lain (RL 28:2) mukaan ainoastaan asuttuun asuntoon murtautuen tehty varkaus voi toteuttaa törkeän varkauden tunnusmerkistön.
KKO:n ratkaisuseloste
11. Mitä tämä muutos vaikutti A:lle tuomituun rangaistukseen? Alemmissa oikeuksissa A oli tuomittu puheena olevan törkeään varkauden lisäksi 12 muusta rikoksesta yhteiseen 1 vuoden 1 kuukauden vankeusrangaistukseen. Koska syyksilukemista oli syytekohdassa 11 lievennetty, KKO alensi yhteisen rangaistuksen tasan yhteen vuoteen.
12. Voidaan ehkä kysyä, oliko koko "ruljanssi" lainkaan tarpeen, jos tuloksena ei ollut muuta kuin vaivaisen yhden kukauden lievennys rangaistukseen? No, saatiinhan nyt KKO:lta kuitenkin vahvistus sille, ettei kymppitonnin arvoista omaisuutta edelleenkään pidetä RL 28:2:ssa tarkoitettuna erittäin arvokkaana omaisuutena.
6 kommenttia:
Siitähän tämä oli myös merkittävä, että petosrikoksessa ja varkaudessa omaisuuden arvo on arvioitava samalla tasolla. Ennen on ajateltu, että törkeässä petoksessa omaisuuden määrän piti olla korkeampi kuin törkeässä varkaudessa.
Mistä tämä ilmenee?
Miksi KKO ei voi samalla linjata erityisen arvokkaan omaisuuden rajaa selkeästi. Asialla on merkitystä salaisten pakkokeinojen käytössä omaisuusrikoksissa (televalvonta, tukiasematiedot).
Tuo ei kuulu KKO:n eikä yleensä tuomioistuinten toimivaltuuksiin ja rooliin.
KKO ratkaisee aina tiettyjä menneisyydessä tapahtuneita yksittäisiä keissejä, riita- tai rikosasoita. Sen tehtäviin ei sitä vastoin kuulu Keskusverolautakunnan tavoin antaa verovelvollisen/asianosaisten pyynnöstä vastaisen varalle ennakkotietoja tietyista seikoista. KKO ei siten voi ikään kuin etukäteen julistaa yleispätevänä ja ehdottomana normina esimerkiksi sitä, että "varkauden kohteena olevan omaisuuden arvon tulee olla vähintään 12 000 euroa, jotta omaisuutta voitaisiin pitää RL 28 luvun 2 §:n 1 momentissa tarkoitettuna erittäin arvokkaana omaisuutena ja varkautta törkeänä".
KKO soveltaa lakia, mutta ei aseta uusia normeja.
JV: "Mistä tämä ilmenee?"
Noh, esimerkiksi po ratkaisun kpl:ssa 7 selostetuista ratkaisuista:
Korkein oikeus on viimeaikaisessa oikeuskäytännössään katsonut, että rikoksen kohteena olevan taloudellisen arvon suuruuteen perustuvia ankaroittamisperusteita koskevan tulkinnan tulisi olla toisiaan vastaavissa eri rikoksissa lähtökohtaisesti samanlaista (KKO 2015:52, kohta 11; ks. myös KKO 2016:39, kohta 53). Ratkaisussa KKO 2018:47 on lisäksi katsottu (kohta 9), että varkauden ankaroittamisperusteessa käytetty käsite "erittäin arvokas omaisuus" ja petoksen ankaroittamisperusteessa käytetty käsite "huomattava hyöty" eivät yleisessä kielenkäytössä eroa toisistaan sillä tavalla, että huomattavalla hyödyllä tarkoitettaisiin suurempaa raha-arvoa kuin mikä on erittäin arvokkaalla omaisuudella. Korkein oikeus on katsonut, että näiden ankaroittamisperusteiden soveltamisen ei siten tulisi lähtökohtaisesti erota toisistaan silloin, kun kysymys on toisiaan muutoin vastaavista rikoksista. Viimeksi mainitussa ratkaisussa on lisäksi todettu (kohta 10), että kysymys on rahassa mitattavan arvon määrittämisestä.
Ko. ratkaisuista po. asia ei kyllä ilmene. Niissä mainitaan vain, että "tulkinnan tulisi olla" ja "ei siten tulisi lähtökohtaisesti erota". Sitä, miten asia/tukinta on aiemmin ollut, perusteluissa ei kerrota.
Lähetä kommentti