1. Ei viikkoa ilman kriisiä ja painostusväitteitä!
2. Suomessa on pari viikkoa puhuttu siitä, miten suunnattomasti pääministeri Juha Sipilä närkästyi Ylen uutisjutusta, joka koski pääministerin mahdollista esteellisyyttä Terrafamen asiassa. Pääministeri vihastui ja menetti kokonaan malttinsa, lähetti jutun kirjoittaneelle toimittajalle ja Ylen vastaavalle päätoimittajalle parikymmentä sähköpostiviestiä ja sanoi arvostuksensa Yleen olevan nolla. Vaikka pääministeri on muuta yrittänyt väittää, tapauksessa oli kyse median toimintavapauden rajoittamisesta ja painostuksesta, jolla Ylen ao. toimitus saatiin luopumaan tapauksen jatkokäsittelystä ja jolla pyrittiin rajoittamaan hallitusta kritisoivien uutisjuttujen julkaisemista. Kärhämän seurauksena ko. toimittaja ja tämän esimies irtisanoutuivat Ylen palveluksesta. Pääministerin asian puuttuminen on noteerattu myös Suomen ulkopuolella.
3. Nyt meillä on uusi kriisi, kun oikeuskansleri Jaakko Jonkka kertoi Helsingin Sanomille, että Juha Sipilän hallitus on vastoin hänen kantaansa antanut eduskunnalle useita lakiesityksiä, joissa on ollut suuria perustuslaillisia ongelmia. Perustuslain mukaan oikeuskanslerin tehtävänä on valvoa valtioneuvoston eli hallituksen toimien lainmukaisuutta sekä yleensä perus-ja ihmisoikeuksien toteutumista.
4. Jaakko Jonkka (63), joka on toiminut oikeukanslerina vuodesta 2007, sanoo, ettei oikeuskanslerilla ole mitään lakiin perustuvaa oikeutta estää yhdenkään hallituksen esityksen lähettämistä eduskuntaan. Hän voi esittää ainoastaan näkemyksensä siitä, miten esitystä pitäisi muuttaa tai korjata, jotta se ei olisi ristiriidassa perustuslain kanssa. Jonkka valittelee haastattelussaan, ettei hallitus ole aina ottanut hänen näkemyksiään huomioon, vaikka hän on tehnyt kaikkensa sen eteen, että hallituksen esityksiä korjattaisiin ennen kun ne tuodaan valtioneuvoston yleisistuntoon. Oikeusanslerin näkemykset on voitu tylysti sivuuttaa, sanoo Jonkka.
5. Jonkka mainitsee lehtijutussa kolme esimerkkiä, joita jutun kirjoittanut toimittaja kutsuu "räikeiksi kompasteluiksi": 1) syytesuoja veronkiertäjille, 2) sakkorangaistusten säätäminen ankarammaksi vain siksi, että valtio saisi lisää tuloja, ja 3) normaalia pienemmän työttömyyskorvauksen maksaminen työttömille turvapaikanhakijoille. Mm. näissä tapauksissa hallitus on joutunut peruuttamaan esityksensä joko jo ennen eduskuntakäsittelyä tai eduskunnan perustuslakivaliokunnan antaman lausunnon johdosta.
6. Oikeuskansleri pitää suurimpana syynä hallituksen esitysten oikeudellisiin ongelmiin ministriöiden lainvalmistelun heikkoa tasoa. Ministeriöiden resurssit ovat määrärahojen supistusten takia niukat, mutta asiaan vaikuttaa myös lakiesitysten valmistelussa esiintyvä kova kiire ja poliittinen paine. Jonkka sanoo olevan täysin kestämättömänä, jos kiireellä ja poliitisella paineella edes yritetään perustella hyvän lainvalmistelun periaatteiden syrjäyttämistä.
7. Olisiko oikeuskanslerin pitänyt tulla asian takia julkisuuteen jo aiemmin eikä vasta nyt? Olisiko hänen tullut kertoa kantansa epäkohtiin ministereille ja hallitukselle tiukemmin, lyödä nyrkkiä pöytään ja jyrähtää, että tämä tällainen peli ei kerta kaikkiaan enää vetele? Jaakko Jonkka on pätevä juristi, mutta joskus hän on tuntuu liian varovaiselta ja joviaalilta herrasmieheltä. Jonkan edeltäjistä Kai Korte oli jämäkkä tyyppi, joka ei pelännyt oikeuskanslerin tehtävää hoitaessaan hakaukseen joutumista edes presidentti Mauno Koiviston kanssa.
8. Edellä kappaleessa 5 mainitussa työttömyyskorvausasiassa Jaakko Jonkka kertoo määrännensä yhden esittelijänsä olemaan yhteydessä sosiaali- ja terveysministeriöön "hyvissä ajoin", jotta asiaan liityvät perus- ja ihmisoikeuskyysmykset olisi voitu käydä ministeriössä lävitse. Ministeriö ei kuitenkaan korviaan lotkauttanut esittelijän mielipiteille, vaan asia etenin hallituksen yleisistuntoon. Miksi Jaakko Jonkka ei ottanut itse yhteyttä ministeriöön ja asianomaiseen ministeriin, vaan pani esittelijänsä asialle? Jos näin olisi tapahtunut, asia tuskin olisi edennyt yleisistuntoon asti.
9. Oikeusoppineet eli tässä tapauksessa tunnetut valtiosääntöjuristimme ovat olleet oikeuskanslerin ulostulon johdosta ihmeissään ja jopa tyrmistyneitä. Minusta he ovat kyllä toki jo aiemmin tienneet, mistä kenkä puristaa, sillä esimerkiksi lainvalmistelun heikosta tasosta on puhuttu jo vuosia ja jopa vuosikymmeniä.
10. Mitään kunnon korjausliikettä ei ole paljosta puheesta huolimatta kuitenkaan tapahtunut, vaan asiat ovat edenneet nyt siihen pisteeseen, että hallitus on viitannut oikeuskanslerin näkemyksille kintaalla yrittäessään runnata lävitse lakiesityksiä, joista monet lakimiehet ovat nähneet, että ne tulevat kaatumaan viimeistään eduskunnan perustuslakivaliokunnan käsittelyssä.
11. Juha Sipilän hallitus on joutunut puolentoista vuoden aikana luopumaan jo kymmenkunnasta merkittävästä lakiesityksestään. Syynä on ollut todella jumalaton hoppu ja paine saada hyväksytyiksi lakiesityksiä, jotta "kansa" eli äänestäjät näkisivät, mitten kovasti ja oikein hampaat irvessä entinen bisnesmies Juha Sipilä ja hänen hallituksensa yrittävät saada asioita (muka) reilaan. Juha Sipilä uhosi ja paasasi hallituksen aloittaessa tulos tai ulos -periaatetta ja nyt Sipilä yrittää väen väkisin ja monista topppuutteluista huolimatta vakuutella, että IHME on tapahtumassa, ei vain "Kankkulan Kaivoksella" Talvivaarassa vaan koko Suomen maassa. Sipilä ähisee ja puhisee, taivuttelee ja painostaa, uhriutuu ja uhittelee tyyliin "minä kävelen huomenna presidentin pauheille, jollette vielä tänään hyväksy esitystäni"!
12. Jaakko Jonkan olisi pitänyt pysyä HS:lle antamissaan lausumissa eikä ryhtyä vetämään niitä heti takaisin, kuten näyttää valitettavasti tapahtuvan. Tänään iltapäivällä Jonkka on nimittäin kovasti ollut toppuuttelemassa tyrmistystä, jonka hänen haastattelunsa on ehtinyt aiheuttaa.
13. Pääministeri Sipilä puolestaan sanoo, että hallitus ottaa hyvin vakavasti Jonkan väiteet ja puhuu niitä näitä joutavia lainvalmistelun tasosta ja ties mistä. Tämä on tyypillistä poliitikon puhetta, jolla pääministeri, jolla on hallituksessa päävastuu oikeuskanslerin esille ottamasta asiasta eli perustuslain sivuuttamisesta, yrittää kääntää keskustelua sivuraiteille.
13. Ulkoministeri Timo Soini on samalla asialla ottaessaan esille ikuisuusasian eli perustuslakituomioistuimen perustamisen. Soini kyllä hyvin ymmärtää, että perustuslakituomioistuimesta paasaaminen on turhaa puhetta, joka tässä(kin) tilanteessa on vain eräs keino, jolla keskustelu saataisiin pois polttopisteestään eli hallituksen vastuusta oikeuskanslerin esille ottamista perustuslaillisista ongelmista.
12 kommenttia:
Kun tietää miten varovainen Jonkka on ollut, kyseessä on todellinen "jyrähdys". Hirmuista
Tämä oli tyypillinen uutisköyhän talven viikonloppu-uutinen. Jonkka oli ymmärretty väärin. Tämä ei ainakaan herätä luottamusta lehdistön ja muun median puolueettomuuden suhteen, kun repivät kirjoitteluunsa poliitikkojen lähipiirin lisäksi oikeuskanslerin. Mutta tämmöistä vaikuttamista ei sananvapaus-mittaristo ollenkaan tuomitse, miksikähän ei.
Jaakko Jonkka pani "lainvalmistelukohun" itse vireille HS-haastattelullaan, mutta samana päivänä kun lehtijuttu ilmestyi, hän on jo rauhoitellut tilannetta toteamalla Yle uutisille, että "kohu on lähtenyt elämään omaa elämäänsä" ja ettei Sipilän hallituksen aikana asiaan ei liity "ajankohtaista dramatiikkaa".
Tyypillistä Jaakko Jonkkaa. Ei hänestä näytä olevan miestä eikä juristia seisomaan sanojensa takana.
Oikeuskansleri voi tiettävästi sanella halutessaan kantansa asioihin valtioneuvoston istunnon pöytäkirjaan. Löytyykö sieltä mainintoja, että oikeuskansleri on pitänyt eduskunnalle annettuja esityksiä puutteellisina tai perustuslain kannalta ongelmallisina?
Meille, jotka seuraamme Perustuslakiblogia tämä ei tullut yllätyksenä. Blogi on perustettu 2013 ja sitä ylläpitää Suomen valtiosääntöoikeudellinen seura. Uusimmassa postauksessa Erään valtiosääntösaagan anatomia: Miten hallituksen maahanmuuttopolitiikka törmäsi perustuslakiin? 25.11.2016 kritisoidaan oikeuskanslerinvirastoa:
--Edelleen voi tämänkin hallituksen esityksen perustuslakikäsittelyn jälkeen kysyä, mitä oikeastaan tekee valtioneuvoston oikeuskansleri, jonka pitäisi osaltaan valvoa hallituksen esitysten perustuslainmukaisuutta ennen niiden antamista eduskunnalle? Onko valtioneuvoston oikeuskansleri-instituutiosta aika ajanut ohi? Onko kysymys tsaarinvallan aikaisesta valtiosääntöreliikistä, joka olisi syytä ottaa viipymättä kriittisen valtiosääntöoikeudellisen arvioinnin kohteeksi? Olisiko syytä alkaa selvittää oikeuskanslerin viraston toimintojen siirtämistä eduskunnan oikeusasiamiehen yhteyteen? Joka tapauksessa nykymuotoisesti toimivalla oikeuskanslerin virastolla ei vaikuta olevan virkaa ainakaan eduskunnalle annettavien hallituksen lakiesitysten perustuslakikontrollissa.
Oikeuskanslerinvirastosta esittelijäneuvos Maija Salo vastaa kommentissaan mm. sanomalla:
--Kritiikin taustaksi olisi hyvä muistaa, mikä oikeuskanslerin tehtävä tässä yhteydessä oikeastaan on. Oikeuskansleri valvoo valtioneuvoston päätöksenteon lainmukaisuutta, mutta hän ei voi estää valtioneuvostoa antamasta hallituksen esityksiä eduskunnalle. Jos esityksessä on käsitelty säännösten suhdetta perustuslakiin, selostettu perustuslakivaliokunnan käytäntöä ja tulkinnanvaraisissa tapauksissa esitetty perustuslakivaliokunnan lausunnon pyytämistä, oikeuskanslerilla ei yleensä ole perusteita katsoa sen antamista lainvastaiseksi. Pidemmälle menevät kannanotot lakiesityksistä kaventaisivat eduskunnan lainsäädäntövaltaa, sillä niiden perustuslainmukaisuuden arviointiin liittyy usein arvostuksenvaraisia näkökohtia ja painotusten valintaa keskenään ristiriidassa olevien näkökohtien välillä. Oikeuskansleri ei siis saa estää eduskunnan perustuslakivaliokuntaa arvioimasta lakiehdotuksia – myös kirjoittajat korostavat perustuslakivaliokunnan oikeutta hoitaa tehtäväänsä.
Saksalainen laatulehti Frankfurter Allgemeine vertaa Juha Sipilää Donald Trumpiin: Kumpikaan ei kestä kriittistä mediaa.
http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-2000005012061.html
OKa "jyrähti" jo virastonsa vuosikertomuksessa 2014, mutta tämä ulostulo ei kiinnostanut mediaa ja/tai oikeusaiheisia bloggaajia.
Oikeuskanslerin viraston vuosiraportti 2014 täällä.
Lukaisin Jonkan kirjoituksen vuoden 2014 kertomuksessa. En kutsuisi sitä minkäänlaiseksi jyrähdykseksi. Alkuosa oli hyvää tekstiä, mutta loppua kohti sanoman taso mielestäni laski kuin se kuuluisa lehmän häntä konsaan. Kirjotuksen loppupuolella Jonkka tyytyy lähinnä vain siteeraamaan kuulemiensa kansaliapäälliköiden lausumia, joista ei todellakaan kovin paljon irtoa. Kirjoituksen viimeisessä kappaleessa esitetyt keinot eivät ainakaan minua mitenkään vakuuttaneet.
Paljoin räväkämpää puhetta ja tekstiä oikeuskanslerilta tulisi voida odottaa! Hesarin haastattelu sunnuntaina oli hyvä. Paha kyllä, Jonkka on alkanut heti samana päivänä vetää länkiä kaulaansa eli vähätellä itse omia lausumiaan ja haastattelun dramatiikkaa! Tätä Sipilä, Soini ja muut ministerit ovat oikeuskanslerilta tietnkin odottaneet. Nyt Jonkan lausumat on perin helppo vaieta kuoliaaksi. Meno hallituksessa jatkuu entisenlaisena
>> Pidemmälle menevät kannanotot lakiesityksistä kaventaisivat eduskunnan lainsäädäntövaltaa, sillä niiden perustuslainmukaisuuden arviointiin liittyy usein arvostuksenvaraisia näkökohtia ja painotusten valintaa keskenään ristiriidassa olevien näkökohtien välillä.
Maija Salon kannanotto on puhdasta potaskaa. Kuten Salo itsekin toteaa, oikeuskansleri ei voi estää lain mukaan hallituksen esitysten antamista eduskunnalle. Niinpä ei voida (loogisesti) todeta oikeuskanslerin mielipiteiden estävän perustuslakivaliokunnan mahdollisuuksia ottaa kantaa arvostuksenvaraisiin näkökohtiin. Oikeuskanslerin kanta hallituksen esitykseen olisi arvokas lisä keskusteluun hallituksen esityksen perustuslainmukaisuuteen ja tämä kanta olisi syytä tuoda virallisesti esiin, kun asia etenee peustuslakivaliokunnan käsittelyyn ja eduskunnan työskentelyyn.
Aika omituista, että syytesuoja veronkiertäjille olisi selvä kompastuminen tai selkeästi perustuslain vastaista.
Näitä lakeja on kuitenkin säädetty Saksassa ja Ruotsissa.
En ole selvittänyt asiaa tarkemmin, mutta jos ongelmia on, niin ongelma lienee jossain kotimaisessa virityksessä. Asia olisi varmaan hoitunut tarkentamalla joitain hallituksen esityksen kohtia. Siis klassinen kopioi-käännä ja liimaa ulkomaalaisesta esikuvasta. Näin kai valtaosa suomalaista säädöksistä syntyy...
Juha Lavapuro ja Tuomas Ojanen Perustuslakiblogissa 21.12 (täällä).
Puhtaat paperit – mutta pikemminkin hallitukselle kuin oikeuskanslerille?
Lähetä kommentti