1. Helsingin käräjäoikeus antoi tänään tuomion Asema-aukion pahoinpitelytapauksesta. Oikeus katsoi syytettynä olleen Jesse Torniaisen syyllistyneen Jimi Karttusen törkeään pahoinpitelyyn. Sen sijaan käräjäoikeus hylkäsi syytteen Karttusen törkeästä kuolemantuottamuksesta. Torniainen tuomittiin 2 vuodeksi vankeuteen. Rangaistus on ehdoton, Torniaista ei kuitenkaan määrätty heti vangittavaksi, vaikka syyttäjä oli sitä vaatinut. Torniainen on ollut asian esitutkinnan aikana tutkintavankeudessa kuukauden verran; hänet päästettiin tutkintavankeudesta 19.10.
2. Tapauksessa on kyse julkisuudessa paljon esillä olleesta Asema-aukiolla 10. syyskuuta tapahtuneesta pahoinpitelystä. Pohjoismainen vastarintaliike -uusnatsijärjestö, jonka aktiiveihin Jesse Torniainen kuuluu, oli järjestänyt paikalla mielenosoituksen, jonka ohitse Jimi Karttunen oli kävelemässä. Karttunen pysähtyi mielenosoittajien lippurivistön eteen, sylkäisi maahan, minkä jälkeen Karttusen eteen juossut Torniainen potkaisi ns. juoksu - tai hyppypotkulla Karttusta rintaan. Karttunen kaatui maahan ja löi päänsä katukiveykseen. Hänet vietiin sairaalaan, josta hän poistui omasta aloitteestaan ja kuoli kotonaan noin kuukausi pahoinpitelyn jälkeen.
3. Käräjäoikeus hylkäsi syytteen törkeästä kuolemantuottamuksesta, koska Jimi Karttusen menehtymisen ei näytetty olleen rikosoikeudellisessa syy-yhteydessä pahoinpitelyrikokseen. Käräjäoikeus piti mahdollisena sitä, että uhrin omalla myötävaikutuksella on ollut merkittävä vaikutus siihen, että aivovamma on myöhemmin pahentunut ja johtanut menehtymiseen. Käräjäoikeuden mukaan epäselväksi jäi, olisiko uhri menehtynyt vammaan ilman omaa myötävaikutustaan. Käräjäoikeus toteaa, että selvityksen mukaan uhri ei asianmukaisesti sitoutunut hoitoon, vaan hän on oma-aloitteisesti vastoin lääkäreiden suositusta lopettanut osastohoidon, poistunut sairaalasta, jonne hänet oli tuotu 10.9., jo vajaan viikon kuluttua eli 15.9., sekä käyttänyt välittömästi hoitojakson jälkeen ja todennäköisesti myös sen aikana päihteitä sekä lääkkeitä, joita hänelle ei oltu määrätty lääkärien toimesta.
4. Käräjäoikeus hyväksyi syyttäjän vaatimuksen rangaistuksen koventamisesta syytetyn aikaisemman rikollisuuden vuoksi. Se korotti rangaistusta puolella vuodella. Torniainen on aiemmin syyllistynyt suhteellisen lieviin rikoksiin, joissa on toisaalta ainakin osaksi ollut kyse myös väkivaltarikollisuudesta.
5. Syyttäjän esittämän koventamisperusteena esittämän rasistisen motiivin käräjäoikeus sitä vastoin hylkäsi. Käräjäoikeus viittaisi tässä kohdin siihen, ettei syyttäjä ollut yksilöinyt, mikä oli sen vähemmistöryhmä, johon asianomistaja Karttunen oli kuulunut. Asiassa ei ollut myöskään esitetty selvitystä siitä, että Karttunen olisi valikoitunut rikoksen uhriksi vähemmistöryhmään kuulumisen vuoksi, käräjäoikeus totesi. Pelkästään se seikka, että Karttunen oli sylkäissyt maahan lippurivistön edessä sekä mahdollisesti sanonut jotain negatiivista lippua kannattaneelle henkilölle, ei osoita Torniaisen rikoksen motiivia rasistiseksi. Toisaalta käräjäoikeus hylkäsi puolustuksen vaatimuksen rangaistuksen lieventämisestä asian saaman poikkeuksellisen julkisuuden vuoksi. Oikeus totesi, että Torniainen oli myös itse käyttänyt julkisuutta julkaisemalla internetissä kohta teon jälkeen tapausta koskevaa tietoa omasta näkökulmastaan.
6. Syyttäjä Anja-Riitta Rinkinen on jo ehtinyt ilmoittaa valittavansa tuomiosta hovioikeuteen. Hän katsoo Torniaisen syyllistyneen myös törkeään kuolemantuottamukseen. Hovioikeuden tulee ottaa rangaistuksen koventamisperusteena huomioon teosta ilmenevä rasistinen motiivi, sanoo Rinkinen. Tällaiseksi motiiviksi voidaan syyttäjän mukaan katsoa teko, joka kohdistuu rasistista kiihottamista vastustavaan henkilöön kuten ko. tapauksessa Jimi Karttuseen.
7. Käräjäoikeudessa syyttäjä vaati Jesse Torniaiselle 4.5 - 5 vuoden pituista vankeusrangaistusta. Se olisi kyllä liian ankara rangaistus, vaikka hovioikeus hyväksyisi syyttäjän näkemyksen syytetyn syyllistymisestä pahoinpitelyn ohella myös törkeään kuolemantuottamukseen. Minusta näyttä melko selvältä, ettei syytetyn syyksi voida lukea kuolemantuottamusta. Pahoinpidelty on käyttänyt sairaalassa ollessaan päihteitä ja hän on poistunut sairaalasta omin luvin, vaikka hänen hoitonsa oli vielä kesken.
8. Näillä näkymin en oikein usko, että myöskään syyttäjän vaatimus rasistisesta motiivista menestyisi hovioikeudessa. Rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio tosin näyttää olevan haastattelussaan tästä asiasta eri mieltä. Karttunen on toki ilmaissut halunsa vastustaa ko. mielenosoitusta, jota hän on ilmeisesti pitänyt rasistisena, mutta hän on minusta tehnyt tämän liian raflaavalla tavalla eli alkamalla syljeskellä kohti mielenosoittajien rivistöä.
8. Pahoinpitelyä ei olisi ilmeisesti lainkaan tapahtunut, jollei Karttunen olisi pysähtynyt mielenosoittajien eteen ja ryhtynyt syljeskelemään kohti lippua kannattelevaa mielenosoittajaa. Karttusen provokatiivinen käytös ei toki ole oikeuttanut Torniaista kohdistamaan minkäänlaista väkivaltaa häntä vastaan. Ei pidä provosoitua vaikka provosoidaan.
9. Poliisihallitus on muutama päivä sitten ilmoittanut, että se tulee nostamassa ensi vuoden alssa käräjäoikeudessa kanteen, jossa vaaditaan Suomen vastarintaliikkeen (SVL) toiminnaan lakkauttamista. Poliisin mukaan SVL:n vallankumouksellinen, väkivaltainen ja avoimen rasistinen toiminta on olennaisesti lakien ja hyvien tapojen vastaista.
21 kommenttia:
Hiukan ihmetyttää, ettei tuomittu tavallisesta kuolemantuottamuksesta: kyllä kai pahoinpitelyllä, joka johti uhrin pään iskeytymiseen katuun, oli ennalta-arvattava syy-yhteys kuolemaan, vaikka uhri hoidosta kieltäytymisellä myötävaikutti kuolemaansa.
Käräjäoikeus näyttäisi soveltaneen vanhaa lakia koventamisen osalta. Enää ei edellytyksenä ole vähemmistöryhmään kuuluminen, missä Nuotio on oikeassa.
Videon perusteella potku on ollut todella raju. Koventamisperusteen kanssa kaksi vuotta ei ole paljon, kun törkeän pahoinpitelyn maksimi on 10 vuotta.
Pahoinpitely tapahtui lauantaina 10.9.2016 ja uhri kuoli perjantaina 16.9.2016 eli 6 päivän kuluttua siitä eli ei siis noin kuukauden, kuten blogisti väitti, vaan noin viikon päästä. Uhri ei myöskään kuollut kotonaan vaan sairaalassa.
Lisäksi median mukaan oikeudessa uhrin ystävä kertoi lääkärien kotiuttaneen tämän vastoin tämän tahtoa. Oikeus kuitenkin uskoi päinvastaista väittäneitä lääkäreitä tässä kohden. Sen sijaan uhrin ystävän kertomuksia huumeidenkäytöstä sairaalassaoloaikana on kuitenkin pidetty uskottavina. Ja obduktiotulokset ja muu näyttö ilmeisesti tukivat tätä. Silti: mikähän on totuus kotiuttamisesta? Lääkärit kovin usein hautaavat virheensä.
Henkilökohtaisesti oikeudenmukaisemmalta tuntuisi noin 4 vuoden tuomio pahoinpitelystä ja kuolemantuottamuksesta, sillä ei kai syytetty olisi kuollut ollenkaan ilman pään iskeytymistä asvalttiin?
Miksi tuomittiin edes törkeästä pahoinpitelystä? Kvalifiointiperusteista mikään ei selkeästi täyty.
Teko ei missään tapauksessa ollut kokonaisuudessaan arvioiden törkeä. Siihen ei yksi potku riitä. Ei vaikka uhri olisi maannut tiedottomana maassa. Potkuja pitää olla useita ja niistä on seurattava vammoja pelkän potkun voimasta.
Ei tule mieleen yhtään tapausta viimeisen parinkymmenen vuoden ajalta jossa yksi potku olisi riittänyt kvalifiointiin. Tulen mielelläni korjatuksi viittauksella oikeustapaukseen tai oikeustapauksiin, jos sellaisia on.
Tekninen kysymys, jos haluaa olla aivan täsmällinen, onko mielestäsi oikein sanoa, että “syyttäjä vaati 4.5 - 5 vuoden rangaistusta”? Ajatuksenani on, että syyttäjähän esittää seuraamuskannanoton haastehakemuksessaan ja TI kuitenkin arvioi asiaa itsenäisesti. Vai miten tätä pitäisi täsmällisesti ajatella?
Toinen kysymys, miten poliisihallitus aikoo saada kielletyksi järjestön, jota ei ole edes olemassa? (ei ole rekisteröity yhdistys)
Jostain kumman syystä väkivaltarikoksista ei haluta yleensäkään käyttää kuin asteikon alapäätä.
Veikkaanpa, että tuomio olisi ollut kovempi, jos uhri olisi ollut ns. kunnon kansalainen. Torniainen itsekin näytti ilahtuneen tuomiosta.
Julkisuudessa olleiden tietojen perusteella minulle on jäänyt epäselväksi, miksi käräjäoikeus piti luotettavampana sitä lääkäriä, joka ei tuntenut uhrista otettuja oikeuskemiallisia tutkimuksia. Sen sijaan käräjäoikeus sivuutti oikeuslääkärin näkemyksen, ettei todettu päihteiden määrä vaikuttanut kuolemaan.
Rikoslain 6:5 koventamisperuste muuttui kesäkuussa 2011. Käräjäoikeuden hylkyratkaisu perustuu vanhaan lakiin.
Eikö se ole niin, että aina kun vähänkin jossain asiassa on jotain epäselvää, tulkitaan vastaajan edun mukaisesti?
Eihän sitä natsiporukkaa kai ole tuomittu rasismista? Silloin ei kai voi vetää rasismikorttia tuomion koventamiseen? Valitettavasti.Jussi H.
Kovasti kiinnostaa mikä on Poliisihallituksen tulokulma tähän toiminnan kieltämiseen. Kun ei ole yhdistystä mitä lakkauttaa, niin kielletäänkö sitten Facebook-ryhmä ellei peräti puhelimella soittelu jäsenten kesken.
Vastaavia rekisteröitymättömiä porukoita on varmaan maa täynnä, kun vaan joku alkaisi etsiä.
Pitääköhän juttu palauttaa alioikeuteen vanhan lain soveltamisen takia?
Anonyymi oli sitä mieltä, ettei potkua ole koskaan katsottu tärkeäksi pahoinpitelyksi. Ei kai se ollutkaan peruste vaan aivoverenvuoto, joka on Ilmiselvä vakava sairaus. KKO:n tutkittavana ei liene koskaan ollut juttua, jossa on käytetty karatepotkua.
Mielenkiintoista on, miten POHA perustelee kannettaan yhdistyksen lakkauttamiseksi.
Uhrin kuolemaa voitaneen ko. tapauksessa pitää pahoinpitelyn seurannaisvahinkona, joka jää kuolemantuottamustunnusmerkistön soveltamisalan ulkopuolelle.
Seurannaisvahingossa on kyse hoidon aikana tai sen päättymisen jälkeen sattuneista vahingoista. Sellaisena voidaan pitää myös ko. tapausta, josssa sairaalahoidossa aivoverenvuodon takia ollut uhri on myötävaikuttanut kuolemaan nauttimalla hoidon aikana ja sen jälkeen päihteitä ja poistumalla sairaanhoidosta ns. omalla vastuulla, eli vaikka hoitava lääkäri olisi edellyttänyt sairaalahoidon edelleen jatkuvan. Pahoinpitelijä vastaisi tällöin vain vammantuottamuksesta, ei uhrin kuolemasta.
Ainakin lehtitietojen mukaan oikeuslääkäri oli todennut, ettei uhrin nauttimien päihteiden määrä ollut myötävaikuttanut kuolemaan. Mikä merkitys sitten poistumisella lienee ollut.
Kyllähän sillä merkitystä on, jos yhdistyksen toiminta lakkautetaan. Se tekee rekrytoinnin vaikeammaksi, kun ei voi esiintyä julkisuudessa Vastarintaliikkeen nimen alla.
"Oikea" kuolinsyy taisi olla huumeiden yliannostus.
Tosin, ilman aikaisempaa potkua, tehokkaat elvytystoimet olisivat ehkä pelastaneet Runopojan.
Anonyymi kysyi: "Toinen kysymys, miten poliisihallitus aikoo saada kielletyksi järjestön, jota ei ole edes olemassa? (ei ole rekisteröity yhdistys)"
Kyllä yhdistys on olemassa, vaikka sitä ei ole rekisteröity ja se voidaan myös lakkauttaa. Rekisteröinnin merkitys on siinä, ettei yhdistys voi esimerkiksi hankkia oikeuksia, vaikkapa solmia vuokra- tai kauppasopimuksia. Yhdistyslain 59 §:n 2 momentin mukaan: "Kannetta rekisteröimättömän yhdistyksen lakkauttamiseksi voidaan ajaa yhdistyksen tai sen hallituksen yhtä tai useampaa jäsentä vastaan. Kanne on nostettava sen paikkakunnan tuomioistuimessa, jossa vastaajalla tai jollakin heistä on kotipaikka." Jos yhdistys on lakkautettu, sen toiminta esimerkiksi verkkosivuilla on helpompi estää. Tietysti aina on mahdollista, että samat henkilöt perustavat vastaavan yhdistyksne uudella nimellä.
"Kyllä yhdistys on olemassa, vaikka sitä ei ole rekisteröity ja se voidaan myös lakkauttaa."
Rekisteröimätön yhdistys voidaan tosiaan lakkauttaa. Käsittääkseni rekisteröittömän yhdistyksen lakkautuspäätös estää Yhdistyslaissa lähinnä yhdistyksen hallituksen kokoontumisen tyyppiset asiat - yhdistyksen nimissä kokoontuen, muuten he saavat kyllä kokoontua. Omiin nimiinsä edes rekisteröimätön yhdistys ei voi nettisivuja varata, vaan rekisteröimättömien yhdistysten nettisivuista vastaa nykyisen lainsäädännön mukaan sivun taustalla olevat yksilöt. Rekisteröimättömän yhdistyksen lakkautuspäätökset eivät vaikuta välttämättä mitenkään nettisivuasioihin.
Lähetä kommentti