perjantai 30. joulukuuta 2022

338. Oikeuskansleri: Kaksi Katiska-jutun syyttäjää toimi tietyn kysymyksen osalta lainvastaisesti esitutkinnan esiselvityksessä

1. Oikeuskansleri Tuomas Pöysti antoi 28.12.2022 huomautuksen kahdelle Etelä-Suomen syyttäjäalueen erikoissyyttäjälle. Tämä kirjoitus käsittää oikeuskanslerin asiasta antaman tiedotteen. 

2. Syyttäjät olivat virkavelvollisuuksiensa vastaisesti hankkineet kantelijalta tietoja poliisin esiselvitykseen tavalla, joka oli ollut omiaan luomaan vaikutelman esitutkinnan toimittamista koskevien velvoitteiden kiertämisestä. Oikeuskansleri kiinnitti myös toisen erikoissyyttäjän huomiota velvollisuuteen noudattaa julkisuuslain menettelysäännöksiä tietopyynnön käsittelyssä.

3. Selvityksissään syyttäjät ilmoittivat, että kantelijalle lähetetyn viestin tarkoituksena oli vapaamuotoinen tiedustelu eikä tarkoitus ollut saada tietoja tämän oman menettelyn rikosoikeudelliseksi arvioimiseksi. Oikeuskansleri totesi, että tällaista tarkoitusta ei ilmennyt syyttäjien kantelijalle lähettämistä viesteistä. Ulkopuolisen tarkastelijan näkökulmasta viestien tarkoituksena vaikutti olleen tarkoitus saada kantelijalta tietoja poliisin esiselvitykseen, mihin tarkoitukseen syyttäjät vastineen poliisille toimittivatkin. Esiselvityksessä oli selvitetty sitä, oliko rikoksesta epäillyn puolustajana toiminut kantelija syyllistynyt rikokseen uhkailemalla päämiestään. Syyttäjien menettelyn johdosta asiassa tuli vaikutelma, että kyse oli pyrkimyksestä kiertää esitutkintalain säännöksiä ja rikoksesta epäillyn oikeutta olla myötävaikuttamatta rikoksensa selvittämiseen. Vaikka syyttäjillä ei tällaista tarkoitusta olisi ollutkaan, niin yksinomaan ulkopuoliselle tuleva vaikutelma oli omiaan vaarantamaan luottamusta syyttäjien toiminnan asianmukaisuuteen.

4. Oikeuskansleri piti syyttäjien menettelyä lähtökohtaisesti vakavana virheenä. Menettelyn ongelmallisuutta lisäsi vaikutelma siitä, että syyttäjät olivat menettelyllään pyrkineet selvittämään asianajajan ja tämän päämiehen käymien luottamuksellisten keskustelujen sisältöjä, kun samanaikaisesti toimivat itse vastapuolena syyttäjinä. Asiassa ei kuitenkaan ilmennyt syyttäjien menettelystä aiheutuneen konkreettista vahinkoa.

5. Syyttäjien menettelyn ohella oikeuskansleri otti asiassa tutkittavakseen Helsingin poliisilaitoksessa esiselvityksen toimittaneiden tutkinnanjohtajien menettelyn. Oikeuskansleri saattoi rikoskomisarion tietoon päätöksessä esittämänsä käsitykset esitutkinnan puolueettomuuden varmistamisesta, tutkinnanjohtajan velvollisuudesta neuvotella syyttäjän kanssa esitutkintayhteistyön järjestämiseen liittyvistä kysymyksistä sekä kiinnitti tämän huomiota velvollisuuteen noudattaa julkisuuslain menettelysäännöksiä ja määräaikoja tietopyyntöön vastaamisessa. Lisäksi oikeuskansleri saattoi rikoskomisarion sekä myöhemmin tutkinnanjohtajana toimineen rikostarkastajan tietoon käsityksensä, että viimeistään kantelijan vastineen saapumisen jälkeen polisiin olisi tullut huolehtia siitä, että kantelijalle kerrotaan käynnistyneestä esiselvityksestä, tehdään selkoa hänen oikeuksistaan ja ilmoitetaan annetun vastineen olevan osa poliisin aineistoa.

Oikeuskanslerin päätös OKV/3128/10/2021 (pdf)

6. STT:n  1.1.2023 välittämän uutisjutun mukaan oikeuskanslerilta huomautuksen saaneet syyttäjät ovat  ns. Katiska-vyyhdin erikoissyyttäjät Erkki Huhtala ja Heli Vesaaja ja että kantelun asiasta teki asianajaja Markku Fredman, joka on toiminut yhden Katiska-jutussa epäiltynä olleen henkilön avustajana. Asiasta on kerrottu mm. Yle Uutisissa ja Helsingin Sanomissa.

STT:n uutinen

6 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Miksi asiassa ei sitten määrätä nostamaan syytettä? Onko se liian raskas seuraamus muka.? Kun toisaalta Oka totetaa ja sellainen vaikutelma tulee että virkavelvollisuuksia rikottiin selvästi. Onko nyt asinaomistajan vastuulla ajaa kannetta, vaikkaolisi selvä että tuomio tulee. Ei ole loogista!

Anonyymi kirjoitti...

Kysymys: Miksi asiassa ei sitten määrätä nostamaan syytettä?

Vastaus: Valtioneuvoston oikeuskanslerista annetun lain 4 §:n 2 momentin mukaan oikeuskansleri ryhtyy hänelle tehdyn kantelun johdosta niihin toimenpiteisiin, joihin hän katsoo olevan aihetta. Oikeuskanslerilla on siten harkintavaltaa sen suhteen, mihin toimenpiteisiin kantelu antaa aihetta.

Kysymys: Onko nyt asianomistajan vastuulla ajaa kannetta?

Vastaus: Oikeuskanslerin kanteluasiassa antamasta ratkaisusta, olla määräämättä syytettä nostettavaksi, ei seuraa oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 1 luvun 14 §:ssä tarkoitettua asianomistajan itsenäistä syyteoikeutta.

Mikäli asianajaja B näkee asian niin, että oikeuskansleri on siltä osin päätynyt virheelliseen ratkaisuun kun on jättänyt määräämättä syytteen tai syytteitä nostettavaksi; hän voi tehdä poliisien menettelystä tutkintapyynnön Valtakunnansyyttäjän toimistoon ja syyttäjien menettelystä Helsingin poliisille, mutta se miten asia(t) sen jälkeen etenisi, riippuu poliisi- ja syyttäjäviranomaisten tutkintapyyntöjä koskevasta menettelystä.

Markku Fredman kirjoitti...

Oikeuskansleri on syyttäjien (ja tuomareiden) virkarikosten osalta erityissyyttäjä, jonka ratkaisu olla nostamatta syytettä luo asianomistajalle syyteoikeuden. Vain valtakunnanoikeudessa käsiteltävät asiat on rajattu pois asianomistajan toissijaisen syyteoikeuden piiristä (PL 118,3 §).
Kantelu asiassa on alunperin tehty valtakunnansyyttäjälle, mutta sieltä asia siirrettiin viran puolesta oikeuskanslerinvirastoon, koska asiassa saattoi tulla harkittavaksi virkasyytteen nostaminen, eikä valtakunnansyyttäjällä ole sellaiseen toimivaltaa omien alaistensa osalta.
Minulla on siis syyteoikeuden vanhentumiseen eli joulukuuhun 2024 asti aikaa harkita nostanko asiassa syytteen oikeuskanslerin toteamasta vakavasta virkavelvollisuuden rikkomisesta.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Mielenkiintoista!

Ei kai aikomuksesi ole kuitenkaan pohtia syytteen nostamista joulukuuhun 2024 saakka?

Markku Fredman kirjoitti...

Saapa nähdä. Syyteharkintahan on tunnetusti aikaa viepää puuhaa.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Oikeuskansleri ei ole perustellut, miksi hän ei määrännyt nostettavaksi syytettä vaan on tyytynyt antamaan syyttäjille huomautuksen.

Päätöksen mukaan syyttäjien menettelystä ei ole aiheutunut konkreettista vahinkoa, ilmeisesti siis kantelijalle.

Tällaisten tietojen, joissa on siis kyse siitä, onko asianajajan väitetystä uhkauksesta aloitettava esitutkinta, leviäminen tai vuotaminen ulkopuolisten tietoon ei käytännössä liene kovin harvinaista, sillä Suomi on pieni maa, jossa lähes "kaikki tuntevat toisensa". Jos ko. asianajaja olisi hakenut esimerkiksi tuomarinvirkaa, on mahdollista, että sanottu tieto okisi tullut epövirallista tietä virkaesityksen tehneen elimen tietoon ja saattanut vaikuttaa haitallisesti tia kenties jopa ratkaisevasti viranhakijan asemaan virantäyttömenettelyssä.