perjantai 28. tammikuuta 2022

258. Tytti Yli-Viikarille sakkorangaistus, ei viraltapanoa

1. Helsingin käräjäoikeus antoi tänään tuomion Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) entistä pääjohtajaa Tytti Yli-Viikaria ja entistä hallintojohtajaa Mikko Koirasta koskevassa virkarikosjutussa. 

2. Tämä blogikirjoitus perustuu käräjäoikeuden ratkaisusta julkaisemaan tiedotteeseen, johon olen lisännyt jutun käsittelyyn osallistuneiden henkilöiden nimiä ja mainintoja syyttäjän vaatimuksista.

3. Käräjäoikeus käsitteli ja ratkaisi jutun kolmen lainoppineen jäsenen kokoonpanossa, johon kuuluivat käräjätuomarit Petteri Plosila, puheenjohtajana, sekä Timo Niemi ja Laura Kallioinen. Syyttäjänä toimi erikoissyyttäjä Mari Mattila ja Yli-Viikarin avustajana asianajaja Tuomas Aho. Mikko Koirasella ei ollut avustajaa. VTV:n asiamiehenä jutussa oli asianajaja Petteri Sotamaa. Jutun pääkäsittely pidettiin viime joulukuun alkupuolella.

4. Käräjäoikeus tuomitsi Yli-Viikarin virkasuhteen päättymissopimusta koskevassa asiassa virka-aseman väärinkäyttämisestä 24.5.2016, lentopisteitä koskevassa asiassa virkavelvollisuuden rikkomisesta 13.3.2016–14.8.2020 ja kavalluksesta 14.2.2018–14.8.2020 80 päiväsakkoon. Kun Yli-Viikarin päiväsakon rahamäärä oli 21 euroa, hän joutuu maksamaan sakkoa 1 680 euroa. Asian saamaa julkisuutta, johon Yli-Viikarin puolustus oli vedonnut, ei hänen osaltaan pidetty rangaistusta kohtuullistavana seikkana. Koska Yli-Viikaria ei tuomittu vankeusrangaistukseen, eivät viraltapanon edellytykset täyttyneet, joten syyttäjän vaatimus viraltapanosta hylättiin.

5. Erikoisyyttäjä Mari Mattila vaati jutussa Yli-Viikarille virkamiehen virkasuhteen päättämisasiassa nimikkeellä törkeä virka-aseman väärinkäyttäminen 8 kuukauden ja lentopisteiden käyttöasiassa virkavelvollisuuden rikkomisesta ja maksuvälinepetoksesta 3 kuukauden ehdollista vankeusrangaistusta sekä viraltapanoa.

6. Mikko Koirasen, joka on hyllytetty VTV:n hallintojohtajan virasta, käräjäoikeus tuomitsi virkasuhteen päättymissopimusta koskevassa asiassa virka-aseman väärinkäyttämisestä 24.5.2016 30 päiväsakkoon eli, kun Koirasen päiväsakon rahamäärä oli 71 euroa, maksamaan sakkoa 2 130 euroa. Asian saama julkisuus otettiin Koirasen osalta huomioon rangaistuksen kohtuullistamisperusteena. Syyttäjä oli vaatinut Koiraselle 7 kuukauden ehdollista vankeusrangaistusta törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä.

7. Käräjäoikeus luki siis molempien vastaajien syyksi virkasuhteen päättymissopimusta koskevassa asiassa syytteen mukaisesti virka-aseman väärinkäyttämisen kuitenkin siten, ettei teolla ollut aiheutettu VTV:lle vahinkoa eikä se ollut kokonaisuutena arvostellen törkeä. Lentopisteitä koskevassa asiassa Yli-Viikari oli käräjäoikeuden mukaan syyllistynyt siihen virkavelvollisuuden rikkomiseen, josta syyttäjä oli vaatinut hänelle rangaistusta.

8. Lentopisteasiassa syyttäjän ajama ensisijainen syyte maksuvälinepetoksesta hylättiin, koska Yli-Viikari oli ollut Finnair Plus -pistetilillään olleiden lentopisteiden laillinen haltija, eikä maksuvälinepetoksen tunnusmerkistö siten täyttynyt. Käräjäoikeus tuomitsi tältä osin hänet toissijaisen rangaistusvaatimuksen nojalla kavalluksesta. Tuomiosta tarkemmin ilmenevillä perusteilla Finnair Plus -tilillä olevien lentopisteiden katsottiin olevan VTV:n omistamina varallisuusoikeuksina kavallussäännöksen tarkoittamaa irtainta omaisuutta.

9. Yli-Viikari tuomittiin lentopisteitä koskevan syytekohdan osalta menettämään valtiolle rikoksen tuottamana taloudellisena hyötynä 4 528 euroa.

10. Molemmat vastaajat velvoitettiin korvaamaan yhteisvastuullisesti VTV:lle oikeudenkäyntikuluja 5 208 euroa ja Yli-Viikari lisäksi yksin 5 208 euroa. Yli-Viikari sai pitää omat  yli 61 000 euron oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

11. Käräjäoikeus totesi virkasuhteen päättymissopimuksen osalta, että sopimus oli ollut lainvastainen, eivätkä entinen pääjohtaja ja hallintojohtaja olleet voineet tarkoituksenmukaisuusperusteilla sopia VTV:ssä ylitarkastajana toimineen virkamiehen velvollisuuksista sen ollessa lailla kiellettyä. Sopimuksen tekemisellä tavoiteltuna hyötynä VTV:n kannalta oli pidettävä sitä, että mainittuun ylitarkastajaan ei ollut haluttu kohdistaa lainmukaisia virkamiesoikeudellisia tai työnjohdollisia taikka työtä ohjaavia, esimiesten aikaa vaativia toimia, vaan hänen kanssaan oli tehty lainvastainen ja selkeästi harkintavallan rajat ylittävä sopimus, jolla virkamiehen työnteko oli päättynyt, mutta palkanmaksu jatkunut vielä lähes kahden vuoden ajan. Ylitarkastajan kannalta teolla oli tavoiteltu hyötyä maksamalla hänelle palkkaa ilman työntekovelvoitetta. Molempien vastaajien katsottiin toimineen virka-aseman väärinkäyttörikoksen tunnusmerkistön edellyttämällä tavalla tahallisesti.

12. Lentopisteasian osalta käräjäoikeus piti selvänä, että entinen pääjohtaja Yli-Viikari  oli toteuttanut teonkuvauksessa tarkoitetun menettelyn virkaansa toimittaessaan. Edelleen tuomiossa selostettujen VTV:n toiminnassa noudatettavien ohjeiden ja määräysten perusteella oli ollut yksiselitteisesti selvää, että virkamies ei saa käyttää virkamatkoista kertyneitä bonuspisteitä ja asiakasetuja omiin tarkoituksiinsa, vaan että ne tulee hyödyntää virkamatkojen yhteydessä. Mainitut ohjeet ja määräykset määrittelivät virkamiesten virkavelvollisuuden virkamatkoista kertyneiden bonuspisteiden ja asiakasetujen käytöstä rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen edellyttämällä täsmällisyydellä. Käräjäoikeus piti lisäksi mainittujen määräysten sanamuodon ja niiden tarkoituksen perusteella selvänä, että määräykset ovat yksittäisiä virkamiehiä velvoittavia. Näin siksi, että virkamatkoja tekevät yksittäiset virkamiehet eivätkä virastot, joissa he toimittavat virkaansa. Edelleen käräjäoikeus katsoi, että VTV:llä oli ollut maksamiensa virkamatkojen yhteydessä kertyneiden lentopisteiden hyödyntämistä koskeva määräysvalta ja että sitä oli siten pidettävä mainittujen pisteiden omistajana.

13. Käräjäoikeus totesi, että ottaen huomioon Valtiontalouden tarkastusviraston tehtävä ja vastaajan aseman sen pääjohtajana, Yli-Viikarilta oli voitu vaatia virkamatkoihin liittyvien ohjeiden ja määräysten asianmukaista ja tarkkaa huomioon ottamista. Mainitun tulkinnan puolesta puhui myös se, että asiaan oli jo vuonna 2016 kiinnitetty huomiota VTV:n sisäisen tarkastajan raportissa. Lisäksi VTV:n oma taloussääntö ja matkustusohje, joiden mukaisia ohjeita ja määräyksiä entinen pääjohtaja oli jättänyt noudattamatta, olivat tulleet voimaan 1.1.2020 vastaajan toimiessa viraston pääjohtajana. Kysymys ei ollut ollut ainutkertaisesta tai kiireellisestä arviointitilanteesta, vaan lentopisteiden kerryttäminen ja käyttäminen yksityismatkoihin oli jatkunut useiden vuosien ajan. Yli-Viikarin oli täytynyt mieltää menettelevänsä virkavelvollisuutensa vastaisesti. Hänen menettelynsä oli siten ollut tahallista.

----

14. Käräjäoikeuden laatima tiedote ansaitsee kiitokset siitä, että siinä on kerrottu, ei vain tuomittuja rangaistuksia, vaan myös ratkaissun pääperusteet etenkin Yli-Viikarin syyksiluettujen rikosten osalta.

15. Jutun käsittely jatkuu varmuudella hovioikeudessa, sillä erikoissyyttäjä Mari Mattila, moittien melko suorin sanoin käräjäoikeuden ratkaisua, ilmoitti heti ratkaisun saatuaan valittavansa tuomiosta. Syyttäjän reaktio on sikäli ymmärrettävää, että käräjäoikeus luki teot kummankin vastaajan kohdalla syyksi selvästi lievempinä rikoksina kuin syyttäjä oli vaatinut, eikä tuominnut heitä syyttäjän vaatimiin melko pitkiin ehdollisiin vankeusrangaistuksiin tai Yli-Viikaria viraltapantavaksi.  

16. Myös useimmat kova linjat edustajat, joita esimerkiksi Twitter tuntuu olevan tuomion jälkeen pullollaan, näyttävät pettyneen käräjäoikeuden hieidän mielestään aivan liian lievään tuomioon. He olisivat haluneet ja haluavat edelleen, että Yli-Viikari saa potkut myös ylijohtajan virasta, mitä tarkoitusta ehdollisen vankeusrangaistxksen tuomitseminen ja viraltapano olisi vallan mainiosti palvellut. Heidän toiveensa voi toki edelleen toteutua, mutta nyt Yli-Viikarin virassapysyminen riippuu VTV:stä. 

17. Tuomitut sakkorangaistukset saattavat tuntua lieviltä, mutta itse en ole niihin erityisemmin pettynyt, vaan hyväksyn käräjäoikeuden ratkaisun. Käräjäoikeus on noudattanut rangaistuslajin valinnasssa sekä rangaistuksen mittaamisessa rikoslain 6 luvun 4 §:ssä mainittua suhteellisuusperiaatetta, jonka mukaan rangaistus on mitattava siten, että se on oikeudenmukaisessa suhteessa rikoksen vahingollisuuteen ja vaarallisuuteen, teon vaikuttimiin sekä rikoksesta ilmenevään muuhun tekijän syyllisyyteen. 

18. Yli-Viikarin osalta on myös syytä muistaa, että hänet on tekojen vuoksi irtisanottu VTV:n pääjohtajan virasta. Hän on joutunut asian johdosta, toki omasta syystään, melkoisen julkisen ryöpytyksen kohteeksi. Tämä on saattanut vaikuttaa myös hänen osaltaan rangaistusta alentavana seikkana, vaikka käräjäoikeus on katsonut kyseisen kohtuullistamisperusteen koskevan ainoastaan Mikko Koirasta.


14 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Miten ihmeessä ei valtiolle ole aiheutunut taloudellista vahinkoa, kun palkkaa on maksettu ilman työntekovelvollisuutta? Vaadittiinko vahingonkorvausta tai taloudellisen hyödyn menettämistä?

Anonyymi kirjoitti...

Tärkeää, että myös tässä tulevat esille juttuun liittyvien henkilöiden nimet ja heidän roolinsa oikeudenkäynnissä.
Nimillä on nimittäin väliä. Ks. Tänään Hgin yliopistossa tarkastettu väitöskirja Santtu Raitasuo: Oikeustiedettä vai asianajo?

Anonyymi kirjoitti...

Miten on mahdollista, että Yli-Viikarin päiväsakon rahamäärä on ainoastaan 21 euroa mutta Koirasen 71 euroa, ottan huomioon, että Yli-Viikari sai pitää ylijohtajan pestiään? Voisiko syyttäjä valittaa päiväsakon rahamäärästä!?

Anonyymi kirjoitti...

Käräjäoikeus katsoo, että Koirasen menettelyn moitittavuutta lisäävinä
seikkoina on otettava huomioon VTV:n laissa säädetty tehtävä eli valtion
taloudenhoidon laillisuuden ja tarkoituksenmukaisuuden sekä valtion
talousarvion noudattamisen tarkastaminen. Lisäksi moitittavuutta lisäävät
Koirasen asema VTV:n hallintojohtajana ja siihen liittyvä oikeustieteellinen
koulutus, joiden perusteella häneltä on voitu edellyttää lainmukaista toimintaa,
sekä hänen syykseen luetun menettelyn kielteinen vaikutus koko VTV:tä
kohtaan tunnettavaan luottamukseen. Syyksiluetun teon moitittavuutta
vähentävänä seikkana on puolestaan otettava huomioon se, että menettelyn
taustavaikuttimena on ollut inhimillisesti ymmärrettävä halu ratkaista pitkään
jatkunut vaikea henkilöstöjohtamiseen liittyvä ongelmatilanne pitkän
virkauransa loppuvaiheessa olleen ylitarkastajan kannalta hienovaraisella ja
inhimillisellä tavalla. Menettelyyn ei ole liittynyt oman edun tavoittelua eikä
sille ole näytetty aiheutetun vahinkoa VTV:lle. Käräjäoikeus katsoo, että
Koirasen menettely on moitittavuudeltaan verrannollinen ratkaisussa KKO
2017:92 syyksiluettuun menettelyyn.

Teon moitittavuutta lisääviä ja vähentäviä seikkoja punnittuaan käräjäoikeus
katsoo, että teko on sakolla sovitettavissa. Oikeudenmukaisena seuraamuksena
Koirasen syyksi luetusta menettelystä on ennen rangaistusta kohtuullistavien
seikkojen arviointia pidettävä 40 päiväsakon sakkorangaistusta.

Koiranen on vaatinut, että rangaistusta kohtuullistetaan asian saaman
poikkeuksellisen laajan ja kielteisen julkisuuden, Koirasen pitkän
virantoimituksesta pidättämisen sekä käsittelyn pitkän keston perusteella.

Käräjäoikeus toteaa, että Koirasen virka VTV:n hallintojohtajana on sinänsä
vastuullinen ja varsin korkea. Koirasen asema viraston pienehkön hallinto-osaston johtajana ei kuitenkaan ole ollut sellainen, että Koiraseen
asian johdosta kohdistunut laaja julkisuus olisi ollut ainakaan kaikilta osin
ennakoitavissa. Asian saama julkisuus on Koirasen kohdalla ollut jossain
määrin harhaanjohtavaa ja saanut rikoksen laatuun nähden osittain
poikkeuksellisia ja kohtuuttomia mittasuhteita. Joissakin uutisoinneissa on
julkaistu Koirasen kuvia ja jotkut ovat antaneet vaikutelman, jonka mukaan
Koiraseen kohdistuisi useita rikosepäilyitä, vaikka kysymys on hänen osaltaan
ollut yhdestä syytteestä ja siinä esitetyistä vaihtoehtoisista teonkuvauksista.
Tätä voidaan pitää ennakoimattomana seurauksena etenkin siihen nähden, että
Koirasen virkaura on ollut hyvin pitkä ja käsillä olevaa asiaa lukuun ottamatta
moitteeton. Käräjäoikeus katsoo näillä perusteilla, että asian saama julkisuus
voidaan ottaa Koirasen rangaistuksen kohtuullistamisperusteena huomioon.
Sen sijaan käräjäoikeus katsoo, ettei virantoimituksesta pidättäminen ole
vastaavalla tavalla ollut sellainen ennakoimaton seuraus, jonka perusteella
rangaistusta tulisi kohtuullistaa.
....
Rikoslain 6 luvun 7 §:n 1 kohdan kohtuullistamisperuste huomioon ottaen
Koiranen on tuomittava hänen syykseen luetusta teosta 30 päiväsakon
sakkorangaistukseen.

Anonyymi kirjoitti...

Yli-Viikarin syyksi luettavat teot vastaavat pitkälti moitittavuudeltaan toisiaan.
Tekojen moitittavuutta lisää edellä todettu VTV:n laissa säädetty tehtävä sekä
Yli-Viikarin asema etenkin VTV:n pääjohtajana, jonka yksinomaiseen
toimivaltaan muun muassa kohdassa 1 tarkoitetun virkasopimuksen tekeminen
on kuulunut. Kohdassa 1 tarkoitetun teon moitittavuutta vähentävien seikkojen
osalta käräjäoikeus viittaa edellä Koirasen osalta lausuttuun.

Kohtien 3 ja 4 teot on toteutettu samalla rikollisella menettelyllä. Tähän
nähden käräjäoikeus katsoo, että niiden keskinäisellä yhteydellä on käsillä
olevassa asiassa rangaistusta lieventävä vaikutus.

Edellä selostettuja seikkoja punnittuaan käräjäoikeus päätyy katsomaan, että
Yli-Viikarin menettelyn moitittavuutta korostavista seikoista huolimatta teot
ovat sovitettavissa sakkorangaistuksella. Sakkorangaistuksen tulee kuitenkin
olla tuntuva. Yksin kohdan 1 teosta seurauksena olisi noin 50 päiväsakkoa.
Oikeudenmukaisena yhteisenä seuraamuksena Yli-Viikarin syyksi luetuista
teoista on ennen rangaistusta kohtuullistavien seikkojen arviointia pidettävä
noin 80 päiväsakon sakkorangaistusta.

Yli-Viikari on vedonnut samoihin rangaistuksen kohtuullistamisperusteisiin
kuin Koiranen.

Käräjäoikeus toteaa, että Yli-Viikari on VTV:n pääjohtajana eli sen ylimpänä
johtajana edustanut virastoa sen julkisissa esiintymisissä. Yli-Viikarin asema
on ollut hyvin vastuullinen. Näihin seikkoihin ja viraston lailla säädettyyn
tehtävään nähden Yli-Viikarin kohdalla ei voida pitää ennakoimattomana tai
odottamattomana, että häneen kohdistuvia käsillä olevan tyyppisiä rikosasioita
käsitellään julkisuudessa hyvin laajasti. Asian saamaa julkisuutta ei siten ole
Yli-Viikarin osalta pidettävä seikkana, joka olisi otettava rangaistusta
määrättäessä huomioon.

Käsittelyn pitkän keston ja virantoimituksesta pidättämisen osalta käräjäoikeus
viittaa edellä Koirasen osalta lausuttuun ja katsoo, ettei perusteita
rangaistuksen kohtuullistamiselle myöskään näillä perusteilla ole.

Yli-Viikari on siten tuomittava hänen syykseen luetuista teoista yhteiseen 80
päiväsakon sakkorangaistukseen.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Anonyymin edellä olevat kaksi kommenttia ovat ilmeisesti suoraan käräjäoikeuden tuomion perusteluista. Kiitän niistä! Minulla oli blogikirjoitusta laatiessani käytettävissä vain käräjäoikeuden antama tiedote tuomiosta.

Oisi paikallaan, että Helsingin käräjäoikeus, joka on maan suurin tuomioistuin, voisi siirtyä käytäntöön, jossa sen merkittävissä jutuissa antamat ratkaisut olisivat yleisön saatavissa sähköisinä, jolloin niistä kiinnostuneet voisivat tilata niitä itselleen.

Anonyymi kirjoitti...

Ratkaisun sai kyllä tilattua sähköpostiin.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Käräjäoikeuden julkaisemassa tiedotteessa tästä ei ollut kuitenkaan mainintaa!

Käräjäoikeuden kotisivulla ei ole myöskään kohtaa "käräjäoikeuden ratkaisut", kuten esimerkiksi kaikkien hovioikeuksien kotisivuilla on.

Olisiko käräjäoikeus lähettänyt tilaajalle tuomion sähköpostilla maksuitta vain olisiko tilaajan pitänyt pulittaa tuomiosta säädetty maksu?

Vielä yksi muu puute. Käräjäoikeuden tiedotteessa ei mainita oikeuden kokoonpanoa ko. jutussa.

Anonyymi kirjoitti...

Anomyymin kahdessa kommentissa ei kuitenkaan ollut vastausta siihen, miksi Yli-Viikarin päiväsakon rahamäärä oli ainoastaan 21 euroa mutta Koirasen 71 euroa...??

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Päiväsakon rahamäärä lasketaan nettotuloista. Nettotulo on se rahamäärä, joka henkilölle jää käteen, kun kuukausituloista vähennetään verot, pakolliset vakuutusmaksut ja työttömyysvakuutusmaksu. Nettotuloista vähennetään perusvähennys 255 euroa. Saatu rahamäärä jaetaan 60:llä. Jokainen alaikäinen lapsi vähentää lisäksi päiväsakon määrää 3 eurolla. Pienin päiväsakko on 6 euroa.

Anonyymi kirjoitti...

Yli-Viikarilla lienee viisi lasta, joten vähennys on 15 e /pv.

Anonyymi kirjoitti...

"Olisiko käräjäoikeus lähettänyt tilaajalle tuomion sähköpostilla maksuitta vain olisiko tilaajan pitänyt pulittaa tuomiosta säädetty maksu?"

Oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisistä tuomioistuimista annetun lain 2 §:n 3 momentin perusteella sovellettavaksi tulevan julkisuuslain 34 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan asiakirjan antamisesta 9 ja 11 §:n nojalla ei peritä maksua, kun julkinen sähköisesti talletettu asiakirja lähetetään tiedon pyytäjälle sähköpostitse.

Tuomioistuimen ratkaisun sähköpostitse lähetettävästä jäljennöksestä voidaan periä maksu, jos siitä joudutaan peittämään salassa pidettäviä tietoja tai jos pyydetty asiakirja (esim. vanha arkistoitu tuomio tai päätös) ei ole ollut valmiiksi sähköisessä muodossa.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Yli-Viikarin jutun päätöstä ei liene tallennettu sähköisesti.

Anonyymi kirjoitti...

Miten niin ei olisi? Eihän päätöksistä AIPA-järjestelmään siirtymisen jälkeen enää edes laadita paperista taltiota, vaan ne allekirjoitetaan sähköisessä järjestelmässä. Niitä ei siis talleteta enää muussa kuin sähköisessä muodossa. Ja kyllähän jo aiemmin päätökset on talletettu tuomioistuimissa myös sähköiseen asianhallintajärjestelmään. Työskentelen itse hallinto-oikeudessa, jonka vanhassa asianhallintajärjestelmässä päätökset ovat saatavissa PDF-muotoisina 2000-luvun alusta lukien.