1. Hovioikeudet julkaisevat ratkaisujaan Finlexissä hyvin säästeliäästi, ts. erittän harvoin. Tämä on selvä puute, jota on valiteltu lainopillisessa kirjallisuudessa ainakin 50 vuotta. Tästä huolimatta kohennusta asiassa ei ole tapahtunut.
2. Selvästi eniten Finlex-ratkaisuja on nykyisin Helsingin hovioikeudella. Muut neljä hovioikeutta julkaisevat kukin keskimäärin vain noin neljä tai viisi ratkaisua vuodessa. Turun hovioikeuden ratkaisujen julkaisutoiminta on kuitenkin parin viime vuoden aikana selvästi piristynyt. Voidaan todeta, että hovioikeudet, Helsingin hovioikeutta lukuun ottamatta, julkaisevat Finlexissä yleensä ratkaisuja, jotka koskevat melko selviä ja yksinkertaisia asioita. Poikkeuksiakin toki löytyy.
3. Viime viikolla Finlexissä julkaistiin Vaasan hovioikeuden 20.4.2020 antaman tuomio, jossa on kyse syytteen yksilöinnistä rattijuopumusta koskevassa asiassa (VaaHO 2020:2). Tämäkään ratkaisu ei ole vaikeusasteeltaan mitenkään päätähuimaava. Asia käy selville hovioikeuden ratkaisuselosteeseen otetusta kappaleesta ratkaisun keskeinen sisältö, josta ilmenee seuraavaa (tässä kappaleet 4-6):
4. Syyttäjä oli nostanut syytteen rattijuopumuksesta teonkuvauksella, jonka mukaan A oli kuljettanut 13.9.2018 Kokkolassa henkilöautoa käytettyään huumausainetta niin, että hänen veressään on ajon jälkeen ollut käytetyn huumausaineen vaikuttavaa ainetta tai sen aineenvaihduntatuotetta. Pohjanmaan käräjäoikeus oli kehottanut syyttäjää täydentämään haastehakemuksen teonkuvausta ilmoittamalla, mitä huumausainetta vastaajan veressä on ajon jälkeen ollut. Syyttäjä ei ollut täydentänyt teonkuvausta. Käräjäoikeus oli 18.11.2019 hylännyt syytteen, koska teonkuvaus oli puutteellinen.
5. Hovioikeus totesi perusteluissaan, että rikoslain 23 luvun 3 §:n 2 momentin mukaan rattijuopumuksesta tuomitaan se, joka kuljettaa moottorikäyttöistä ajoneuvoa käytettyään huumausainetta niin, että hänen veressään on ajon aikana tai sen jälkeen käytetyn huumausaineen vaikuttavaa ainetta tai sen aineenvaihduntatuotetta. Hovioikeus katsoi, että syyttäjän syyte on vastannut säännöksen tunnusmerkistöä.
6. Hovioikeus totesi, että teonkuvauksen aika ja paikka ovat olleet riittävästi yksilöidyt ja teonkuvauksesta ilmenee, että teko on suoritettu henkilöautoa kuljettamalla ja huumausaineen vaikutuksen alaisena. A on heti liikennevalvonnan pysäytyspaikalla tullut tietämään, että huumepikatesti oli antanut positiivisen tuloksen kannabiksesta ja hän on kertonut miten hän on nauttinut ainetta. Samassa haastehakemuksessa A:lle vaadittiin rangaistusta huumausaineen käyttörikoksesta liittyen mainittuun kannabikseen ja todisteluna viitattiin Keskusrikospoliisin rikosteknisen laboratorion lausuntoon. Hovioikeus katsoi, ettei ollut mitään epäilyä siitä, että A:n mahdollisuudet puolustautua syytettä vastaan olisivat olleet puutteelliset. Käräjäoikeuden ei olisi tullut hylätä syytettä mainitsemillaan perusteilla. Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa 5 luku 3 § 1/3
Euroopan ihmisoikeussopimus 6. artikla 3 a kohta.
7. Mitäpä tuohon oikeastaan olisi lisättävää. Asian on käräjäoikeudessa ratkaissut käräjänotaari, joten syytteen yksilöintiä koskeva tiukka tulkinta voitaneen lukea ratkaisijan kokemattomuuden piikkiin. Syyttäjän olisi ollut helppoa täydentää syytteen yksilöintiä, mutta sitä hän ei jostakin syystä tehnyt. Tämän kädenväännön seurauksena kiistaan jouduttiin hakemaan ratkaisua hovioikeudesta asti. Kannattiko hovioikeuden ratkaisu julkaista Finlexissä? Tuskin.
2. Selvästi eniten Finlex-ratkaisuja on nykyisin Helsingin hovioikeudella. Muut neljä hovioikeutta julkaisevat kukin keskimäärin vain noin neljä tai viisi ratkaisua vuodessa. Turun hovioikeuden ratkaisujen julkaisutoiminta on kuitenkin parin viime vuoden aikana selvästi piristynyt. Voidaan todeta, että hovioikeudet, Helsingin hovioikeutta lukuun ottamatta, julkaisevat Finlexissä yleensä ratkaisuja, jotka koskevat melko selviä ja yksinkertaisia asioita. Poikkeuksiakin toki löytyy.
3. Viime viikolla Finlexissä julkaistiin Vaasan hovioikeuden 20.4.2020 antaman tuomio, jossa on kyse syytteen yksilöinnistä rattijuopumusta koskevassa asiassa (VaaHO 2020:2). Tämäkään ratkaisu ei ole vaikeusasteeltaan mitenkään päätähuimaava. Asia käy selville hovioikeuden ratkaisuselosteeseen otetusta kappaleesta ratkaisun keskeinen sisältö, josta ilmenee seuraavaa (tässä kappaleet 4-6):
4. Syyttäjä oli nostanut syytteen rattijuopumuksesta teonkuvauksella, jonka mukaan A oli kuljettanut 13.9.2018 Kokkolassa henkilöautoa käytettyään huumausainetta niin, että hänen veressään on ajon jälkeen ollut käytetyn huumausaineen vaikuttavaa ainetta tai sen aineenvaihduntatuotetta. Pohjanmaan käräjäoikeus oli kehottanut syyttäjää täydentämään haastehakemuksen teonkuvausta ilmoittamalla, mitä huumausainetta vastaajan veressä on ajon jälkeen ollut. Syyttäjä ei ollut täydentänyt teonkuvausta. Käräjäoikeus oli 18.11.2019 hylännyt syytteen, koska teonkuvaus oli puutteellinen.
5. Hovioikeus totesi perusteluissaan, että rikoslain 23 luvun 3 §:n 2 momentin mukaan rattijuopumuksesta tuomitaan se, joka kuljettaa moottorikäyttöistä ajoneuvoa käytettyään huumausainetta niin, että hänen veressään on ajon aikana tai sen jälkeen käytetyn huumausaineen vaikuttavaa ainetta tai sen aineenvaihduntatuotetta. Hovioikeus katsoi, että syyttäjän syyte on vastannut säännöksen tunnusmerkistöä.
6. Hovioikeus totesi, että teonkuvauksen aika ja paikka ovat olleet riittävästi yksilöidyt ja teonkuvauksesta ilmenee, että teko on suoritettu henkilöautoa kuljettamalla ja huumausaineen vaikutuksen alaisena. A on heti liikennevalvonnan pysäytyspaikalla tullut tietämään, että huumepikatesti oli antanut positiivisen tuloksen kannabiksesta ja hän on kertonut miten hän on nauttinut ainetta. Samassa haastehakemuksessa A:lle vaadittiin rangaistusta huumausaineen käyttörikoksesta liittyen mainittuun kannabikseen ja todisteluna viitattiin Keskusrikospoliisin rikosteknisen laboratorion lausuntoon. Hovioikeus katsoi, ettei ollut mitään epäilyä siitä, että A:n mahdollisuudet puolustautua syytettä vastaan olisivat olleet puutteelliset. Käräjäoikeuden ei olisi tullut hylätä syytettä mainitsemillaan perusteilla. Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa 5 luku 3 § 1/3
Euroopan ihmisoikeussopimus 6. artikla 3 a kohta.
7. Mitäpä tuohon oikeastaan olisi lisättävää. Asian on käräjäoikeudessa ratkaissut käräjänotaari, joten syytteen yksilöintiä koskeva tiukka tulkinta voitaneen lukea ratkaisijan kokemattomuuden piikkiin. Syyttäjän olisi ollut helppoa täydentää syytteen yksilöintiä, mutta sitä hän ei jostakin syystä tehnyt. Tämän kädenväännön seurauksena kiistaan jouduttiin hakemaan ratkaisua hovioikeudesta asti. Kannattiko hovioikeuden ratkaisu julkaista Finlexissä? Tuskin.
6 kommenttia:
Viime vuonna eli v. 2019 hovioikeuksien ratkaisuja on julkaistu Finlexissä näin:
HelHO 11, Turun HO 15, Itä-Suomen HO 5, Vaasan HO 4 ja Rovaniemen HO 2 ratkaisua. Turku on siis ajamassa jopa Helsingin ohitse.
Erkki Kustaa Rintalan presidenttikaudella 1990-luvulla Finlexissä julkaistiin hovioikeusratkaisuista selvästi eniten Vaasan hovioikeuden antamia ratkaisuja. Rintalan kauden päätyttyä VaaHO julkaisutoiminta laski reippaasti.
"Hovioikeudet julkaisevat ratkaisujaan Finlexissä hyvin säästeliäästi, ts. erittän harvoin. "
Tämä on sääli: varsinkin oman hovioikeuspiirin asiamiehille, syyttäjille ja alioikeustuomareille oman hovioikeuden linjanvedot, jotka ilmenevät finlex-julkaisussa ovat kullanarvoisia. Kun KKO:n antaa vain noin sata ennakkoratkaisua vuodessa, käytännön juristeilla on huutava pula tuollaisista linjanvedoista, yksittäisistä hovioikeusratkaisuista kun ei voi päätellä, että se edustaa jotain harkittua yleistä linjanvetoa.
Tosin, laiskaa syyttämistä syyttäjältä, kun ei ole viitsinyt kirjoittaa teonkuvaukseen että mistä huumausaineesta kyse.
Ei tuo notaarin tiukkuus ihan väärin mennyt: kyllä ihan klassisten oppien mukaan säännöksen abstrakti normi pitää subsumoida ts konkretisoida. Esimerkki siviilipuolelta: takaisinsaannin edellytys on saatavan maksaminen epätavallisila maksuvälineillä. Kyllä haastehakemuksessa pitää kirjoittaa, että "mandariineilla ja mandoliineilla".
Kyllä sitäpaitsi tuon rikoksen mittaamisessa voi olla merkitystä huumausaineen laadulla.
Kyllä jos tuomari - olkoonpa sitten vaikka notaari - sitä prosessinjohdolla tiedustelee, kysymykseen pitää mukisematta vastata.
Näkemyshän se on tuokin, jonka anonyymi toi esiin!
Rattijuopumussäännöksissä puhutaan kyllä vain alkoholin tai huumausaineen vaikutuksen alaisena tapahtuvasta ajoneuvon kuljettamisesta.
Tuomari tai notaari ei voi siten tiukata syyttäjältä, oliko syytetyn nauttima alkoholijuoma ollut kossua, viskiä, konjakkia tai jotakin muuta alkoholia. Sama koskee huumausainetta.
Voi toki sivumennen kysäistä, mutta jos vastausta ei kuulu, ei syytettä pidä jättää tutkimatta sillä perusteella, ettei tiedetä mitä lajia alkoholia/huumausainetta syytetty oli nauttinut.
Lähetä kommentti