keskiviikko 13. helmikuuta 2019

137. KKO esittää: Vanhan myllyn tarina (KKO 2019:13)

                                Mämmen mylly Äänekoskella (Kuva Terho Vuorinen)


1. Tässä kommentoiva ratkaisu tuo mieleen vanhan laulun tai iskelmän nimeltä Vanhan myllyn taru. Sen on säveltänyt 1950 -luvun alkupuolella Toivo Kärki ja sanoittanut Reino Helismaa. Kappaletta soitettiin radiossa etenkin 1950- ja -60 -luvulla. Sen ovat laulaneet levylle ainakin Matti Louhivuori ja Metrotytöt, Tapio Rautavaara ja Metrotytöt, Katri-Helena ja Souvarit.

1a. Niin vanha mylly kertoa vois monta tarinaa/mut niitä kuulla harvan sydän saa/se kuulla saa, ken vanhan myllyn kieltä tajuaa/sen kivi kuiskaa, ratas rupattaa.  

2. Viljan jauhamiseen tarkoitettuja kotitarvemyllyjä oli aiemmin runsaasti, vähintään yksi joka pitäjässä tai isommassa kylässä. Vesimylly saa käyttövoimansa virtaavasta vedestä, kuten koskesta. Siinä virtaava vesi pyörittää siipiratasta  tai turbiinia, jonka liike käyttää myllyssä olevaa koneistoa tai laitetta. Vesimyllyt olivat yleisiä 1900-luvun alkupuolelle saakka.
 
3. Myllynpito ja jauhatusoikeus ovat luonnollisesti antaneet aihetta moniin riitoihin ja oikeudenkäynteihin. Finlexissä minituista korkeimman oikeuden (KKO) ennakkopäätöksistä löytyy hakutermillä "mylly" 12 ratkaisua, joista useimmat koskevat 1930 -luvulla ratkaistuja tapauksia, viimeisin "kunnon myllytapaus" on vuodelta 1957 (KKO 1957 II 62). 
 

4. Tänään annettu uusi myllyratkaisu KKO 2019:13 koskee Äänekosken Mämmenkoskella toiminnassa olleen myllyn lopettamista ja kotitarvikejauhatusoikeuden irtisanomista. Tosin ennakkopäätöksen otsikossa ei mainita asiasanoina jauhatusoikeus tai mylly, vaan ainoastaan sellaisia juridisia termejä kuten sopimus, olosuhteiden muuttuminen, sopimuksen irtisanominen, sopimuksen sitovuus ja vahingonkorvaus. Asiasa on toki kyse myös sopimuksen tulkinnasta.
 
Ratkaisuseloste KKO 2019:13
 
5. Minusta myös "jauhatusoikeus" olisi ollut syytä mainita ennakkopäätöksen otsikossa asiasanana, sillä siitähän tapauksessa on juuri kysymys. Ehdotin hieman aikaisemmin Ruotsin korkeinta oikeutta käsittelevässä kirjoitussarjassa, että KKO voisi  ryhtyä "matkimaan" naapurimaan ylintä oikeutta nimeämällä ratkaisemiaan tapauksia nasevasti kuvaavilla sanoilla. Ratkaisu KKO 2019:13 olisi helppo nimetä vaikkapa sanoilla vanha mylly tai jauhatusoikeus, miksei myös Mämmen mylly.
 
6. KKO:n ratkaisun otsikko kuuluu näin:  
Kotitarvemyllyjen osakkaat olivat vuonna 1895 myyneet kiinteistönkaupoilla myllykiinteistöt ja koskiosuudet. Kauppakirjoissa oli sovittu myyjien ikuisista vastikkeettomista jauhatusoikeuksista. Sopijapuoleksi tullut yhtiö oli kesäkuussa 2011 irtisanonut jauhatusoikeuksia koskevat sopimukset päättymään saman vuoden loppuun mennessä, jolloin yhtiön omistaman myllyn toiminta päättyi. Osa osakkaista vaati kanteella ensisijaisesti jauhatusoikeuden pysyttämistä ja toissijaisesti korvauksia sopimuksen oikeudettomasta irtisanomisesta. Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevin perustein katsottiin, että yhtiöllä oli ollut oikeus irtisanoa sopimus ja että yhtiön käyttämä irtisanomisaika oli ollut kohtuullinen.

7. Muotoilu on toki korrekti ja noudattaa KKO:n perinteistä tyyliä. Otsikkoa voidaan toki hieman kritsoida sanonnan "korkeiman ratkaisuista ilmenevin perustein" osalta, koska se on itse asiassa tarpeeton. On näet muutenkin selvää, että KKO on perustanut ratkaisunsa eli johtopäätöksen (tuomiolauselman) juuri perusteluista ilmeneviin perusteisiin, so. faktoihin ja niihin sovellettuihin normeihin, ja vain niihin.

8. Ratkaisu on annettu viiden jäsenen kokoonpanossa. Kuten Ruotsin HD:tä koskevassa kirjoitussarjassani mainitsin, naapurimaan ylin oikeus ilmoittaa aina avoimesti, kuka jäsenistä on toiminut asiassa referenttinä eli ns. tarkastavana jäsenenä, joka vastaa ensi sijassa mm. ratkaisun perustelujen laatimisesta. Suomen KKO tai KHO ei julkista sanottua tietoa milloinkaan, mitä pidän epäkohtana ja avoimuuden puutteena. Ratkaisun taltiokappaleeseen asia kyllä merkitään, mutta asianosaisilta lienee kohtuutonta edellyttää, että heidän tulisi tiedustella asiaa aina KKO:n kirjaamosta tai esittelijältä.


9. Myllypaikkakunnan lehdessä eli Äänekosken kaupunkisanomissa kyseistä oikeusriitaa selostettiin 17.2.2016 eli viikko ennen Keski-Suomen käräjäoikeus tuomion antamista otsikolla "Ikuinen jauhatusoikeus vuodelta 1895 vietiin - Mämmen myllyn osakkaat vaativat Metsä Boardilta liki 5,7 miljoonan korvauksia. Lehtijutun mukaan kanteen nostaneet Mämmen myllyn 15 osakasta ihmettelivän oikeudessa, että "eikö ikuinen olekaan ikuista"? Yksi heistä oli MTK:n valtuuskunnan puheenjohtaja Tommi Luntila, joka vaati 14 muun osakkaan tavoin lähes 380 000 euron korvauksia.

10. Oikeusriidan keskiössä oli Mämmenniemen johtokunnan ja Metsä-Boardin edeltäjän, Äänekoski Oy:n vuonna 1895 tekemä kauppakirja, jolla jakokunnan tilat myivät Mämmenkosken myllykiinteistönsä jakokoskiosuutensa teollista toimintaa aloittamassa olleelle yhtiölle.  Kauppakirjan mukaan "ostaja on velvollinen antamaan meidän taloille ikuisesti vuosittain kelvollisen jauhatuksen, ryynityksen ja lesetyksen vapasti tullitta", siis korvauksetta. Kyse oli tilojen eli osakkaiden oikeudesta jauhattaa viljaa kotitarpeekseen.

11. Metsä-Board Oyj purki sopimuksen kesällä 2011 ensisijaisena syynä oli myllärin eläkoityminen ja jauhatuksen vähyys. Yhtiön tytäryhtiö ilmoitti maksavansa osakaille kohtuullisen korvauksen jauhatusoikeuden menettämisestä. Myllyn toiminta lakkasi vuoden 2011 lopussa, vaikka sitä vastustaneet 15 osakasta olivat etukäteen ilmoittaneet, etteivät he hyväksy irtisanomista.

12. Kaiki kolme oikeusastesstta hylkäsivät "niskoittelevien" osakkaiden nostaman kanteen yksimielisesti, käräjäoikeus 24.2.2016 ja Vaasan hovioikeus 23.2.2017. Hovioikeuden tuomiosta kului siis vielä kaksi vuotta, kunnes KKO tuli asiassa samaan tulokseen. Alemmat oikeudet lausuivat myös siitä, että  kotitarvemyllyn osakkaiden vaatimukset olivat vanhentuneet, kun kanne oli nostettu vasta tammikuussa 2015, vaikka se olisi tullut panna vanhentumislain mukaan vireille viimeistään vuoden 2014 loppuun mennessä. KKO sen sijaan katsoi, ettei kantajien vaatimusten vanhentumisesta ollut enää tarpeen lausua, koska kanne oli tullut jo asiaperusteilla hylätyksi.

13. KKO:n perustelut noudattavat jo tutuksi tullutta seikkaperäistä linjaa, joka kertoo ns. oikeustieteellisen metodin tai perustelutavan käytöstä. Ts. KKO:n jäsenet (plus esittelijä) ovat yhteisvoimin laatineet asiasta kelpo tutkielman, joka olisi ilman muuta hyväksytty ja vieläpä maininnalla "oivallinen",  jos kyse olisi ollut oikeustieteellisessä tiedekunnassa laaditusta siviilioikeudellisesta gradusta.

14. Epäilevät tuomaat voivat kenties kyseenalaistaa, oliko edes valitusluvan myöntäminen ja asian tutkittavaksi ottaminen KKO:ssa ollut tarpeen, koska oikeusriita on jokseenkin yksinkertainen ratkaista ja jo alemmat oikeudet olivat tulleet asiassa samaan tulokseen, jota voidaan ilman muuta pitää ainoana oikeana ratkaisuvaihtoehtona. Tästä lienee turha kitistä, sillä emme voi mitään sille, että lain mukaan KKO valikoi vuosittain parista tuhannesta tapauksesta tutkittavakseen sellaiset hieman yli 100 tapausta, joita se itse  pitää tutkimisen ja ennakkopäätöksen antamisen arvoisina. 

15. Jos korkeasti oppineet ja kaiken kokeneet neuvokset haluavat perustella myös sinänsä helppoja ja yksinkertaisia tapauksia niin maan perusteellisesti, niin siitä vaan! Ei meidän muiden tarvitse tästäkään mieltämme pahoittaa, sillä eihän meidän, luojan kiitos, tarvitse lukea noita perusteluja sanasta sanaan, vaan usein jopa ratkaisuotsikon eli ns. oikeusohjeen silmäily riittää.

11 kommenttia:

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Vanhan myllyn tapausta käsitteli kolmessa oikeuasteessa siis kaikkiaan 11 tuomaria ja 2 esittelijää. Kaikki olivat samaa mieltä ratkaisusta. Voidaan sanoa, että asia oli suhteellisen helppo ratkaista.

Muuten, presidentti Urho Kekkosen kerrotaan kalastelleen myös Äänekosken Myllysalmien ja Myllykosken vesistöissä. Joka paikkaan se UKK:kin kerkesi!

Anonyymi kirjoitti...

Tähän Kekkosen kalaretkeen voi hyvinkin löytyä luonteva syy. Urhon hyvä ystävä, lääkäri Rikhard Sotamaa, asui aivan lähellä eli Laukaassa. Tunsi varmasti lähiseudun kalavedet.

Jyrki Virolainen kirjoitti...


Toisinaan Ruotsin korkein oikeus ilmoittaa muutamaa päivää aiakaisemmin, milloin se antaa päätöksen tietyssä merkittävässä asiassa:

I Högsta domstolen mål B 1415-18, B 2017-18 och B 4781-18 angående verkställighetshinder vid utvisning på grund av brott meddelas dom den 19 februari 2019.

[2019-02-15] Högsta domstolen

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Ruotsin korkeimman oikeuden ratkaisuselosteissa mainitaan aina nimeltä asianosaisena oleva yhtiö tai yhteisö.

Suomen KKO ei tee näin koskaan.

Niinpä ratkaisun KKO 2019:3 selosteessakin puhutaan yhtiö B:stä, joka on siis Metsä-Board Oyj.

Anonyymi kirjoitti...

Mikähän tuolle on syynä? Olen ymmärtänyt, että anonymisointi johtuu lähinnä henkilötietojen suojaa koskevasta lainsäädännöstä. Yhteisöjen ja säätiöiden kohdalla tuolle käytännölle on vaikea nähdä olevan kunnollista perustetta. KHO noudattaa tässä suhteessa toisenlaista käytäntöä ja anonymisoi pääsääntöisesti vain luonnollisten henkilöiden nimet. Esim. https://www.kho.fi/fi/index/paatoksia/vuosikirjapaatokset/vuosikirjapaatos/1512380860975.html

Anonyymi kirjoitti...

Noin on. Veroasioissa anonymisoidaan KHO:ssa kyllä oikeushenkilötkin, koska veroasioista on voimassa oma, hyvin tiukka salassapitolakinsa. Laajalti kiinnostavissa ennakkopäätösasioissa se on liiankin tiukka, etenkin kun suuryhtiö kuitenkin aika usein on helposti pääteltävissä.

Anonyymi kirjoitti...

Kyllä vaan. Verosalassapito koskee myös pelkästään ennakonpidätysvelvollista, ja mikä kummallisinta ja salamyhkäisintä, myös viranomaisia! Jos vaikka tässä seuraavassa olisi lopputulos ollut toinen, olisi selosteessa ilmeisesti jouduttu puhumaan "eräästä sotilasilmailua harjoittavasta valtion viranomaisesta": https://www.finlex.fi/fi/oikeus/kho/vuosikirjat/2016/201604085

Anonyymi kirjoitti...

Ao. laista 1346/1999:

22 §. Päätösten julkaiseminen

Korkein hallinto-oikeus ja hallinto-oikeus voivat julkaista veroasiassa antamansa päätöksen sekä keskusverolautakunta antamansa ennakkoratkaisun sananmuodon mukaisena tai lyhennettynä siten, ettei siitä ilmene verovelvollisen nimeä taikka sellaisia yksityistä luonnollista henkilöä koskevia tietoja, joista verovelvollinen olisi tunnistettavissa.

Ja 1 §:

...Mitä tässä laissa säädetään verovelvollisesta, koskee myös muuta ilmoittamis- ja tiedonantovelvollista sekä yhtymää. ...

Kovin erikoista, että yhdellä sektorilla säädetään nimenomaisesti jopa siitä, missä muodossa toinen ylin oikeusaste saa prejudikaattinsa julkaista. Vastaavaa ei ole missään muualla, vaikka erilaisia salassapidettäviä tietoja on vaikka kuinka paljon. Ilmeisesti rikos- tai siviiliasiassa KKO voisi toimia tilanteen mukaan toisin. Vai eikö se saisi julkaista veroja koskevaa prejudikaattiaan ollenkaan, kun sitä ei mainita tuossa sallimispykälässä...

Anonyymi kirjoitti...

KKO:n ennakkoratkaisuissa asianosaisena olevan yhtiön tai yhteisön nimi mainittiin vielä vuosituhannen alkuun saakka, mutta sen jälkeen se on korvattu anonyymillä ilmiasuilla (esim A Oy).

Anonyymi kirjoitti...

"Epäilevät tuomaat voivat kenties kyseenalaistaa, oliko edes valitusluvan myöntäminen ja asian tutkittavaksi ottaminen KKO:ssa ollut tarpeen, koska oikeusriita on jokseenkin yksinkertainen ratkaista ja jo alemmat oikeudet olivat tulleet asiassa samaan tulokseen, jota voidaan ilman muuta pitää ainoana oikeana ratkaisuvaihtoehtona."

Ei tuo niin "huono" prejudikaatin aihe ollut, että siinä on koottu KKO:n aikaisempi sopimuksen irtisanomiskäytäntö yhteen ja muistaakseni ikuisen sopimuksen irtisanomisoikeudesta ei ole aikaisempaa prejukaattia.

Siinä olen samaa mieltä, että jauhatusoikeuden olisi voinut mainita hakusanoissa. Toisaalta prejudikaatin merkitys ehkä oli yleisessää sopimusoikeudessa.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Nojoo, mutta perin helppohan tuollainen kysymys oli ratkaista, kuten alempien oikeuksienkin ratkaisuista voidaan todeta. Hyvin vähän tuollaisia ikuisia sopimksia enää lultavasti on voimassa. En tarkoita nyt avioliittoja, joiden vakuutetaan aina olevan ikuisia papin, tuomarin tai jonkun muun virkaiehen edessä.

"Kiertoon" KKO:n jäsenillä ja laajojen perustelujen rustaamiseen kulutetaan kovasti aikaa.