tiistai 22. tammikuuta 2019

129. KKO:lla laiha prejudikaattivuosi 2018

1. Korkein oikeus (KKO) ilmoittaa kotisivuillaan olevansa ennakkopäätöstuomioistuin.
Ennakkopäätöksiä eli prejudikaatteja annetaan sellaisista kysymyksistä, joihin laki ei anna selvää vastausta. Ennakkopäätöksillä annetaan oikeusohjeita tulevien vastaavanlaisten oikeusriitojen varalle ja pyritään varmistamaan, että maan eri tuomioistuimet tulkitsevat lakia samalla tavalla.

2. Tarkastellaanpa hieman, kuinka paljon KKO antoi viime vuonna ennakkopäätöksiä. Ennakkopäätöksinä pidetään KKO:n kotisivullaan ja Finlexissä julkaisemia ratkaisuja. Ennakkopäätösten lisäksi KKO antaa myös muita päätöksiä, joista Finlexissä esitetään vain lyhyt maininta siitä, mistä kussakin ratkaisussa on kysymys. 

3. Todettakoon, että KKO, toisin kuin korkein hallinto-oikeus (KHO), ei ole enää muutamaan vuoteen julkaissut vuosikirjaa, johon ennakkopäätökset on otettu. KHO puhuu prejudikaatteja tarkoittaen "vuosikirjapäätöksistä", mikä tuntuu lähinnä suurta yleisöä ajatellen hieman mitäänsanomattomalta ilmaisulta.

4. Vuonna 2018 KKO julkaisi 92 prejudikaattia. Voitaisiin sanoa, että ainoastaan 92, sillä tuo luku on alhaisimpia koko KKO:n historiassa sen jälkeen, kun tuomioistuimesta tuli vuonna 1980 prejudikaatti-instanssi. Lisäksi valituslupamenettelyn kautta KKO:een tulleissa jutuissa annettiin viime vuonna 37 ns. muuta päätöstä, joita ei siis ole julkaistu ennakkopäätöksinä.

5. Vertailun vuoksi seuraavaksi prejudikaattien lukumääriä eri vuosilta (määrät sulkeissa).

6. 2017 (98), 2016 (100), 2015 (105), 2014 (104), 2013 (102), 2012 (109), 2011 (111), 2010 (96), 2009 (94), 2008 (119). Viime vuosina KKO on pitänyt ikään kuin kunnia-asiaanaan, että sen ennakkopäätöksinä julkaisemien ratkaisujen määrä ylittää sadan rajapyykin.; poikkeuksena todella "laihat" prejudikaattivuodet 2009 ja 2010.

7. Tuosta taaksepäin ko. asiasta löytyy seuraavia lukuja: 2006 (110), 2005 (145), 2004 (137), 2003 (138), 2002 (124), 2001 (140), 2000 (129), 1998 (164), 1997 (211), 1996 (156), 1995 (215), 1994 (145) ...1990 (181)...1985 (197), 1984 (229).

8. Tasaista laskua on siten havaittavissa. Todettakoon, että KKO:n presidenttinä oli vuoden 2000 loppuun asti Olavi Heinonen, vuosina 2001-2005 Leif Sévon, vuosina 2006-2015 Pauliine Koskelo ja vuodesta 2016 lähtien Timo Esko.  Koskelon presidenttikaudella julkaistujen ratkaisujen määrä näyttää johdonmukaisesti alentuneen.

9. Laskua näyttää olevan myös KKO:n vuosittain myöntäminen valituslupien määrissä. Viime vuonna 2018 KKO myönsi vain 117 valituslupaa, joka näyttäisi olevan alhaisin luku vuoden 1980 jälkeen. Vuonna 2017 KKO myönsi 137 valituslupaa. 

10. Tätä aikaisemmin KKO:n myöntämien valituslupien määrä on vaihdellut seuraavasti: 2016 (129), 2015 (101), 2014 (122), 2013 ( 134), 2012 (141), 2011 (148), 2010 (162), 2009 (146), 2008 (150).

11. Valituslupahakemusten määrässä on myös laskua, mutta ei kuitenkaan mitenkään voimakasta, kuten seuraavasta katsauksesta ilmenee: 2017 (1 971), 2016 (2 228), 2015 (2 187), 2013 (2 101)...2009 (2 310) ja 2008 (2 525). Vuodelta 2018 KKO ei ole vielä julkaissut tilastotietojaan, mutta KKO:n viestinnästä saamani tiedon mukaan ko. asioita oli 1 847 kappaletta. KKO myöntää valitusluvan noin 7 prosentissa lupahakemuksista, riita-asioissa useammin kuin rikosasioissa.

12. KKO:een saapuvien kaikkien lainkäyttöasioiden määrä on jonkin verran edellä mainittuja lukuja suurempi. Tähän joukkoon kuuluvat purkuhakemukset sekä luultavasti myös esimerkiksi virkanimitysasiat ja erilaiset lausunnot, joita KKO antaa valtioneuvostolle, oikeusministeriölle ja tasavallan presidentille.Vuonna 2017 KKO:een saapui yhteensä  2 303 asiaa, vuonna  2016 niitä oli 2 449, vuonna 2013  2 553 ja vuonna 2008  2921.

13. KKO:n viestinnästä saamani tiedon mukaan viime vuonna eli v. 2018 KKO:een saapui yhteensä 2 055 lainkäyttöasiaa, joten laskua edellisestä vuodesta on aika reippaasti eli 300 asiaa.  Näistä asioista valituslupa-asioita oli siis edellä jo mainitut 1 847. Eri hovioikeuksista saapuneiden asioiden määrä oli vuonna 2018 tällainen: Helsinki 624, Turku  395, Itä-Suomi 223, Rovaniemi 219 ja Vaasa 192.

14. Ennakkopäätösten ja myönnettyjen valituslupien määrän aleneminen johtuu ilmeisesti lähinnä KKO:een saapuvien asioiden määrän laskusta. Muitakin syitä lienee.Yksi on se, että KKO haluaa nykyään perustella ennakkopäätösratkaisunsa todella seikkkaperäisesti ja huolella. Toisinaan lukija joutuu jopa ihmettelemään perustelujen laajuutta. Kun vielä noin 15-20 vuotta sitten toivoin KKO:lta yksityiskohtaisempia ja laajempia perusteluja, joudun nykyisin (mielessäni) anelemaan, että "älkää nyt ihmeessä näin pitkästi sentään perustelko"!

15. Saapuvien asioiden, myönnettyjen valituslupien ja julkaistujen ennakkopäätösten määrän lasku ei heijastunut KKO:n jäsenmäärään, sillä se on edelleen19 eli presidentti ja 18 oikeusneuvosta. Lain mukaan KKO:ssa tulee olla vähintään 15 jäsentä. Kukaan muu kuin minä ei ole ehdottanut KKO:n jäsenmäärän alentamista.

16. Ruotsin korkeimpaan oikeuteen (HD) tulee vuosittain noin 5  000 asiaa, eli tuplasti enemmän kuin KKO:een. Tosin myös HD julkaisee vuosittain noin sata ennakkopäätöstä eli suunnilleen yhtä paljon kuin KKO. HD:ssa on kuitenkin vain 16 jäsentä, joista lainkäyttöön eli valituslupahakemusten ja valitusten käsittelyyn osallistuu 14 jäsentä; kaksi oikeusneuvosta on vuorollaan jäsenenä lagrådetissa, joka antaa lausuntoja lainsäädäntöasioissa.

17. Korkein hallinto-oikeus (KHO) ratkaisee vuosittain selvästi enemmän asioita kuin KKO. Tämä johtuu osaksi siitä, että KHO:een on jo useiden vuosien ajan otettu seitsemän ma. oikeusneuvosta. Viime vuonna KHO:een saapui yhteensä 6 199 asiaa ja v. 2017 6 409 asiaa. KHO ratkaisi viime vuonna 5 904 ja vuonna 2017 6 637 asiaa. KHO julkaisi viime vuonna 178 ennakkopäätöstä eli vuosikirjapäätöstä. Lyhyitä ratkaisuselosteita, jotka vastaavat KKO:n antamia "muita päätöksiä", KHO antaa vuosittain 60-70 kappaletta.

3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Mainittakoon myös, että KHO julkaisi vuosikirjapäätösten ja lyhyiden ratkaisuselosteiden lisäksi viime vuonna 220 muuta päätöstä. Muut päätökset julkaistaan lyhentämättöminä.

"Korkein hallinto-oikeus julkaisee ryhmässä Muita päätöksiä sellaisia yksittäisiä yhteiskunnallista, alueellista tai muuta yleistä mielenkiintoa omaaviksi arvioituja ratkaisujaan, joita ei ole ratkaisun oikeudellisen merkityksen perusteella julkaistu vuosikirjaselosteina tai lyhyinä ratkaisuselosteina. Yksittäistapauksissa muuna päätöksenä saatetaan julkaista sellaisiakin päätöksiä, joista on myös lyhyt ratkaisuseloste."

KHO:n julkaisemat lyhyet ratkaisuselosteen ovat muuten yleisesti lukijan kannalta huomattavasti informatiivisempia kuin KKO:n muina päätöksinä julkaisemat äärimmäisen niukkasanaiset tiivistelmät, joista ei usein edes ilmene ratkaisun lopputulosta tai täsmällistä kuvausta ratkaistusta oikeuskysymyksestä. KHO:n julkaisemilla lyhyillä ratkaisuselosteilla on selkeästi oikeuskäytäntöä ohjaava funktio. KKO:n julkaisemat mitäänsanomattomat tiedonannot muista päätöksistä eivät oikein palvele tuollaista tarkoitusta.

Anonyymi kirjoitti...


Blogitekstin johdosta: Vaikka KHO nimittää päätöksiään "vuosikirjapäätöksiksi", ystävällisesti tiedoksi, että jo useita vuosia sitten tapahtui seuraavaa,

Korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjapäätökset julkaistaan 2013 alusta lähtien vain sähköisessä muodossa.

https://www.kho.fi/fi/index/ajankohtaista/tiedotteet/2013/02/korkeimmanhallinto-oikeudenvuosikirjatmuuttuvatsahkoisiksi.html

Korkein oikeus sen sijaan luopui vuoskirjan julkaisemisesta vuonna 2016:

Korkein oikeus (KKO) on päättänyt kustannus- ja tehokkuussyistä luopua kokonaan painettavien vuosikirjojen julkaisemisesta siten, että maaliskuussa 2016 ilmestyvä Korkeimman oikeuden ratkaisuja 2015/II on sarjan viimeinen. Vuonna 2016 annettavia ennakkoratkaisuja ei enää julkaista painettuna vuosikirjana.

https://korkeinoikeus.fi/fi/index/ajankohtaista/tiedotteet/2016/03/korkeinoikeusluopuupainettujenvuosikirjojenjulkaisemisesta-jatkossaratkaisutedelleensaatavissaverkkopalveluista.html

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Okei, hyvä tietää! Blogisti ei ole tullut tarkemmin seuraneeksi, millloin KHO on luopunut vuosikirjan painosta julkaisemisesta. Vuosikirja on siis edelleen olemassa, tosin vain sähköisessä muodossa.

Pointti on kuitenkin se, että KHO nimittää yhä edelleen antamiaan ennakkopäätöksiä (prejudikaatteja) termillä "vuosikirjapäätökset". Miksi KHO ei halua sanoa, että kyse on nimenomaan ennakkopäätöksistä?