1. Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen on päättänyt tänään nostaa syytteen Helsingin käräjäoikeuden käräjätuomaria vastaan
tuottamuksellisesta virkasalaisuuden rikkomisesta.
2. Käräjätuomarin
epäillään syyllistyneen rikokseen, kun hän huolimattomuuttaan päätti
toimittaa tiedotusvälineille tuomion kappaleen, johon sisältyi salassa
pidettäviä asianomistajien nimiä.
3. Tapauksessa oli kyse Helsingin käräjäoikeudessa käsitellystä laajasta
salakatselua koskeneesta rikosasiasta, jossa syytettynä oli juontaja Axl Smith ja jonka tuomiota useat toimittajat
olivat etukäteen pyytäneet. Käräjäoikeuden tuomio annettiin 28.2.2017.
4. Käräjätuomarin menettely tuli apulaisoikeuskanslerin arvioitavaksi,
kun poliisi ilmoitti asiasta tehdystä rikosilmoituksesta. Perustuslain
mukaan syytteen nostamisesta tuomaria vastaan lainvastaisesta
menettelystä virkatoimessa päättää oikeuskansleri tai eduskunnan
oikeusasiamies. Oikeuskansleri ei itse aja virkasyytettä, joten hän on pyytänyt valtakunnansyyttäjää
ryhtymään toimenpiteisiin syytteen nostamiseksi.
5. Apulaisoikeuskanslerin ratkaisu ja muut asiakirjat ovat toistaiseksi
salassa pidettäviä. Asian julkisuudesta päätetään tuomioistuinkäsittelyn
alkaessa.
6. Käräjäoikeus tuomitsi 28.2.2017 anmallaan tuomiolla Axl Smithin 1v 8 kk ehdolliseen vankeusrangaistukseen 30 salakatselusta, kahdesta yksityiselämään loukkaavan tiedon levittämisestä ja neljästä kunnianloukkauksesta. Lisäksi Smith tuomittiin maksamaan salakatselun uhreiksi joutuneille korvauksia kärsimyksestä, tilapäisestä psyykkisestä haitasta ja ansionmenetyksistä noin 100 000 euroa ja korvaamaan asianomistajien oikeudenkäyntikuluja yli 50 000m euroa, Uhreja oli 29, kaikki olivat nuoria naisia. Smith syyllistyi salakatseluun, kun hän kuvasi salaa seksikumppaneitaan heidän tietämättään lähes kahden vuoden ajan.
7. Helsingin hovioikeus, jonne ainoastaan syyttäjä valitti vaatien käräjäoikeuden määräämän rangaistuksen koventamista, ei 10.11.2017 muuttanut käräjäoikeuden ratkaisun lopputulosta. Toisin kuin käräjäoikeus, hovioikeus ei pitänyt tapauksen saamaa julkisuutta ja sen seurauksia sellaisina seikkoina, joiden perusteella rangaistusta olisi tullut lieventää. Sitä vastoin hovioikeus antoi käräjäoikeutta suuremman painoarvon Smithin omalle myötävaikutukselle rikosten selvittämisessä pitäen sitä rangaistusta lieventävänä seikkana.
8. Käräjäoikeuden tuomari oli istunnon jälkeen huolimattomuudestaan toimittanut tiedotusvälineille helmi-maaliskuun vaihteessa 2017 Smithin tuomiosta kappaleen, johon oli jäänyt näkyviin salassa pidettäviä asianomistajien nimiä. Käräjäoikeus lähetti myöhemmin medialle korjatun version tuomiosta. Oikeuden mukaan asianomistajien eli uhrien nimien julkaiseminen oli johtunut teknisestä ongelmasta.
9 kommenttia:
Jaakko Jonkan linja vaikutti inhimillisemmältä ja ymmärtäväisemmältä kuin nykyisen oikeuskanslerin.
Jonkka olisi tuskin määrännyt syytettä nostettavaksi vaan kiinnittänyt huomiota erityiseen huolellisuuteen tiedotteita väsätessä.
Päätös oli siis apulaisoikeuskanslerin, joka ratkaisee päätösvaltaansa kuuluvat asiat itsenäisesti, ei oikeuskanslerin.
Virkasyytteen nostaminen tuntuu melko ankaralta seuraamukselta siihen nähden, että salassapidettävien rikosasioiden käsittelyä on hankaloittanut joitakin vuosia sitten käyttöönotettu rikostuomio (RITU) - sovellus. Kyseinen sovellus on monessa suhteessa epäonnistunut ja vaikeasti käytettävä. Tässä yhteydessä voi muistella vaikka uutisia siitä, kuinka järjestelmässä tiedot vangitsemisista tms. eivät siirtyneet täytäntöönpanoon ja virheitä jouduttiin korjailemaan pitkään järjestelmän käyttöönoton jälkeen. Virkasyytettä käsittelevä tuomioistuin ei voine välttyä pohdinnalta, missä määrin käräjätuomarilta voidaan odottaa tällaisten järjestelmien käytön hallitsemista. Vai onko vastuu puutteellisesti toimivista tai kömpelösti käytettävistä tietojärjestelmistä työnantajalla, joka on päättänyt järjestelmien käyttöönotosta.
Asiassa ei tullut ilmi seikkoja, joiden perusteella tuomareilla olisi yleisesti ollut ko. tietojärjestelmien käytön hallitsemisessa puutteita.
Jos ja kun huolimattomuuttaan toimittaa tiedotusvälineille tuomion kappaleen, johon sisältyy salassa pidettäviä tietoja, niin ei voi piiloutua kömpelösti käytettävän tietojärjestelmän taakse, sillä jokainen harkintakykyinen henkilö varmuudella ymmärtää jos ei tiedä tai ymmärrä miten järjestelmä toimii ja on velvollinen ottamaan asioista selvää ennen kuin alkaa hutkimaan.
Ei ole järjestelmän vastuuta.
Edellinen anonyymi näyttää olettavan, että käräjätuomari antaa henkilökohtaisesti julkisia tuomion kappaleita tiedotusvälineille. Näin tuskin on, vaan tuomiot annetaan tuomioistuimen kansliasta. Jos salassapitomerkinnät ovat virheelliset, niitä ei enää erikseen tarkasteta. Tuskin tietojärjestelmän ongelmat täysin poistavat tuomarin vastuuta, mutta rikosvastuun kannalta on merkityksellistä, että järjestelmä on suunniteltu ottamatta huomioon tapauksia, joissa salassapidettäviä henkilötietoja on kymmenittäin ja niiden syöttämisessä tapahtuu helposti virheitä huolellisemmallekin.
Blogisti kirjoitti "Oikeuden mukaan asianomistajien eli uhrien nimien julkaiseminen oli johtunut teknisestä ongelmasta".
Olen ymmärtänyt muista uutislähteistä että Helsingin käräjäoikeus on tutkinut asiaa ja todennut(kin) että syy ei ole ATK:ssa vaan kysymys on inhimillisestä virheestä. Jutun tuomari oli ojentanut henk.kohtaisesti joillekin median edustajille tiivistelmän, jossa oli salassapidettävää tietoa. Tuomarilta olisi tietty ollut fiksua ensin lukea läpi mitä päästää käsistään.
Tuskin kukaan olettaa, että käräjätuomari antaa henkilökohtaisesti julkisia tuomion kappaleita tiedotusvälineille.
Ohessa linkki apulaisoikeuskanslerin asiassa OKV/10/31/2017 antamasta ratkaisusta finlexistä löytyvään tiedotteeseen ja ko. tiedote.
https://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/foka/2018/20183886
”Salassapitovelvollisuus - Virkasyyte
Diaarinumero: OKV/10/31/2017
Antopäivä: 24.9.2018
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri
Tuottamuksellinen virkasalaisuuden rikkominen
Apulaisoikeuskansleri päätti syytteen nostamisesta tuottamuksellisesta virkasalaisuuden rikkomisesta käräjätuomaria vastaan tapauksessa, jossa käräjäoikeuden useille tiedotusvälineille toimittaman rikostuomion julkisessa versiossa oli jäänyt näkyviin seitsemän eri asianomistajan nimitietoja, jotka käräjäoikeus oli määrännyt salassa pidettäviksi.
Asiassa suoritetun esitutkinnan perusteella tuomion julkisen version lähettämisestä päättänyt käräjätuomari ei ollut tuomion tulostetta tarkastaessaan huomannut asiakirjaan jääneitä nimiä. Tällaista huomaamatta jäämistä oli pidettävä lainkohdassa tarkoitettuna huolimattomuutena eli tuottamuksellisena tekomuotona. Asiassa ei tullut ilmi seikkoja, joiden nojalla tekoa olisi voinut pitää vähäisenä.”
Eli, jos ja kun päättää salassa pidettäviä tietoja sisältävän tuomion lähettämisestä tiedotusvälineille, niin ei voi piiloutua kömpelösti käytettävän tietojärjestelmän taakse, sillä jokainen harkintakykyinen henkilö varmuudella ymmärtää jos ei tiedä tai ymmärrä miten järjestelmä toimii ja on velvollinen ottamaan asioista selvää ennen kuin alkaa hutkimaan.
Tapauksen ns. tekninen puoli on herättänyt lukijoissa yllättävän kovaa polemiikkia puolesta ja vastaan. Olen jätänyt kolme viimeisintä kommenttia julkaisematta. Minusta tuohon puoleen ei kannata kiinnittää tässä vaiheessa liian paljon huomiota, koska syytemääräys on nyt joka tapauksessa annettu ja syyte tuomaria vastaan tullaan nostamaan. Tuomioistuin ratkaisee, onko tuomari syyllistynyt tuottamukselliseen virkavelvollisuuden rikkomiseen.
Kommentaattoreina - anonyymeinä tietenkin - ovat ilmeisesti olleet tuomarit. Olisi kuitenkin syytä muistaa, että tapaus koskettaa ensi sijassa niitä rikosasian asianomistajia/rikoksen uhreja, joiden nimet ovat tulleet julkisuuteen vaikka ne olisi tullut lain mukaan pitää salassa. Heidän kannaltaan tapausta ei ole kommenteissa juurikaan arvioitu.
Mediatuomarit, niitähän meillä on nyt joukko tiedossa, voisivat toki lausua asiasta oman painavan mielipiteensä!
Aika hiljaista on ainakin toistaiseksi mediatuomaeiden toiminta ollut.
Lähetä kommentti