1. Korkeimman oikeuden (KKO) ja korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) perustamisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 100 vuotta.
2. KHO, jonka toiminnan katsotaan alkaneen 2.9.1918, ehti jo viettää satavuotisjuhliaan Finlandia-talolla 31. elokuuta pidetyn juhlaseminaarin merkeissä. Tähän liittyi KKO:n presidentin vaihdos, sillä elokuun lopussa eläköityneen Pekka Vihervuoren presidentillisiin saappaisiin asettui syyskuun alusta oikeusneuvos Kari Kuusiniemi. KHO:n juhlakirja Oikeusvaltion rakentaja ilmestyi kolmisen viikkoa sitten, tulossa lienee myös KKO:n juhlakirja.
3. Juhlavuotensa kunniaksi KKO ja KHO avaavat ovensa yleisölle tänään lauantaina 15. päivä syyskuuta klo11-15. Yleisöllä on silloin mahdollisuus tutustua ylimpien oikeuksien tiloihin ja toimintaan sekä kuulla niiden historiasta, josta kummankin talon henkilökuntaan kuuluvat virkailijat kernaasti kävijölle kertovat. Vierailla on samalla tilaisuus tutustua tilojen taideteoksiin.
4. Edellisen kerran KKO:ssa järjestettiin avointen ovien päivä viime vuonna. Ilmeisesti sen takia, että tuolloin Suomi täytti 100 vuotta. Kun olen joskus ammoin eli 70- ja 80-luvulla työskennellyt talossa, käytin tilaisuutta hyväkseni ja piipahdin katsomassa, miltä "korkin" tilat näyttävät. Mitään kovin oleellista muutosta en havainnut tapahtuneen sitten lokakuun alun 2009, jolloin myös kävin KKO:ssa avointen ovien päivänä. Turvatarkastuksesta oli tullut entistä tarkempi, mikä auttamatta johtaa jononmuodostukseen Pohjoisespladani 3:n edustalla.
5. Pamfletissa Korkein oikeus kriisissä (1997) olen Aleksis Kiven romaania Seitsemän veljestä mukaellen kuvannut KKO:n rakennusta näin:
Korkeimman oikeuden talon päärakennus, niin kutsuttu Standertskjöldin talo, seisoo tontilla N:o 5 Helsingin ensimmäisen kaupunginosan 5. korttelissa, jota myös Leopardin kortteliksi kutsutaan, osoitteessa Pohjoisesplanadi 3, vastapäätä Kauppatoria, ja kiinnittyy sanottu rakennus itäpäästään Tasavallan Presidentin linnaan. Vuosina 1853-1882 talon omisti leipurimestari Adolf Forsström perheineen, ja oli siinä tuohon aikaan useita vuosikymmeniä kaupunkilaisten suosima konditorialiike. Eversti ja tehtailija Hugo Standertkjöld otti talon yksityisasunnokseen 1882, jolloin kolmikerroksessa talossa suoritettiin laajoja muutoksia. Taloon kuului tuolloin myös kaksikerroksinen piharakannnus: 2 tallia, 2 karjasuojaa, 4 heinäparvea ja 2 käymälää.
6. Vuonna 1918 Suomen senaatin oikeusosaston tilalle perustettu Korkein oikeus muutti Standertskjöldin taloon 1934, jolloin edellä mainittu piharakennus oli jo purettu. Tilojen käytyä ahtaaksi valtio osti 1970 -luvulla KKO:lle Helenankatu 3:ssa sijaitsevan Helsingin Pantti-osakeyhtiön omistaman naapurikiinteistön. Siinä oli aikemmin toiminut monien oikeustieteen ylioppilaidenkin hyvin tuntema panttilainakonttori. Panttilainaamon huutokauppakamarista tehtiin suullisten käsittelyjen sali, ja entisen kanikonttorin tiloissa sijaitsee nyt henkilökunnan kahvila.
7. Pohjoisesplandi 3:n päärakennus restauroitiin 1980-luvulla, jolloin KKO:n presidenttinä oli Curt Olsson, uuteen uskoon. Nyt myös talon kolmas kerros, jossa oli aiemmin majaillut Korkein hallinto-oikeus, tuli yksinomaan KKO:n käyttöön. Rakennuksen toisessa kerroksessa sijaitsee juhlavan tuntuinen plenumsali. Sen seiniltä seuraavat hieman mietteliään näköisinä nykyisten jäsenten ja esittelijöiden touhuja tuomioistuimen entisten presidenttien muotokuvat. Rakennuksessa on arvokkaalta vaikuttavaa sisustusta pylväineen ja kristallikruunuineen. Suullisen käsittelyn sali sijaitsee nykyisin talon 3. kerroksessa. Se on melko pieni. Helenankatu 3:n sisäpihalle istututettujen lehmusten varjoon on sijoitettu Ateneumin kokoelmista hankittu Harry Kivijärven graniittiveiostos Tuulessa - ikään kuin tulevia kriisejä ennakoiden.
8. Yleisöllä ei ole avoimien ovien päivänä pääsyä KKOn kaikkiin tiloihin. Plenum- eli täysistuntosaliin toki, muttei esimerkiksi sen vieressä sijaitsevaan presidentin työhuoneseen. Yleisö ei voida myöskään käydä KKO:n kirjastossa, eikä kahvilakaan ole yleisölle avoinna.
9. Kun nyt vietetään KKO100-juhlia valtion olisi odottanut kustantavan kaikille avointen ovien päivänä taloon tuleville kunnon kakkukahvit joko kahviossa tai entisessä suullisten käsittelyjen tilavassa salissa. Näin yleisölle jäisi vierailusta niin sanotusti hyvä maku suuhun. Vaihtoehtona talon käytäville voitaisiin sijoittaa pari kolme mehupistettä, ja Helenankatu 3:n sisäpiha olisi oivallinen paikka grillikatokselle, jossa vieraille tarjoittaisiin kuumia makkaroita ja muuta pientä suolapalaa. Palanpainikkeeksi olisi tarjolla kylmää olutta ja kunnon viiniä.
10. Ehkäpä toiveeni toteutuu viimeistään syyskuussa 2118, jolloin talossa vietettäneen Korkeimman oikeuden 200-vuotisjuhlia.
2 kommenttia:
Tällä kerralla jätän KKO:n avointen ovien päivän väliin. Menen kyllä 100-vuotissynttäreille, en kuitenkaan Helsinkiin, vaan Riksulan Kerhotalolle. Kyseessä on vanhimman poikani ja hänen vaimonsa yhteiset synttärijuhlat.
KKO:ssa kävi eilen 500 ja KHO:n avoimissa 400 ihmistä. Tuomioistuimet kiittelevät twiiteisään kilvan kävijöitä, toivottavat heille hyvää syksyn jatkoa jne. Ylimpien oikeuksien julkisuuskuvan voisi olettaa kohentuneen.
Lähetä kommentti