torstai 19. marraskuuta 2020

211. Hovioikeuden presidentti Antti Savela

 

1. Tasavallan presidentti nimitti perjantaina 13. joulukuuta 2020 Itä-Suomen hovioikeuden presidentiksi Antti Sakari Savelan. Savela on Oulun käräjäoikeuden laamanni, hän asuu Iissä. Savela aloittaa uudessa virassa 1. joulukuuta. Hänen virkakautensa kestää seitsemän vuotta ja päättyy siten 30.11.2027.

2. Katsotaanpa hieman tarkemmin, miten virantäyttömenettely eteni ja millainen mies ja tuomari tämä Antti Savela on.

3. Itä-Suomen hovioikeuden nykyinen presidentti Pertti Nieminen täyttää marraskuun lopulla 68 vuotta ja siirtyy eläkkeelle 1. joulukuuta.  Tuomioistuinvirasto julisti presidentinviran haettavaksi maaliskuussa 2020. Virkaa haki kuusi kokenutta tuomaria: Hovioikeudenneuvokset Eero Antikainen ja Minna Koskinen, kumpikin Itä-Suomen hovioikeudesta, hovioikeudenlaamanni, OTT Sakari Laukkanen Rovaniemen hovioikeudesta, Kainuun käräjäoikeuden laamanni, OTT Pekka Määttä,   Pohjois-Savon käräjäoikeuden laamanni Juha Nieminen ja Oulun käräjäoikeuden laamanni Antti Savela. Antikainen on huhtikuussa peruuttanut hakemuksensa. Korkeimmasta oikeudesta ei ollut hakijoita. Nykyisistä hovioikeuden presidenteistä ainoastaan Helsingin Asko Välimaa on valittu virkaan korkeimman oikeuden jäsenen eli oikeusneuvoksen virasta.

4. Tuomarinvalintalautakunnan 19.10.2020 päivätystä virkaesityksestä Valtioneuvostolle ilmenee, että korkein oikeus on lausunnossaan esittänyt, että virkaan tulisi nimittää Antti Savela. Lautakunnalla on ollut käytössään Itä-Suomen hovioikeuden presidentin Pertti Niemisen toukokuussa Minna Koskisesta ja Juha Niemisestä sekä Rovaniemen hovioikeuden niin ikään toukokuussa Sakari Laukkasesta, Pekka Määtästä ja Antti Savelasta antamat lausunnot. Tuomarinvalintalautakunnan neljä jäsentä ja lautakunnan sihteeri ovat haastatelleet 5.10.2020 Koskisen ja Määtän sekä 9.10.2020 Laukkasen, Niemisen ja Savelan. Korkein oikeus on teettänyt hakijoista soveltuvuusarvioinnin, jonka suoritti psykologi Petri Raivola (MPS). Tämä on 5.10.2020 antanut arvioinnin menetelmistä ja tuloksista suullisen selonteon lautakunnan edustajille sekä ollut kuultavana lautakunnan kokouksessa 19.10.2020, jossa lautakunnan virkaesitys on tehty. Lisäksi korkeimmalla oikeudella ja tuomarinvalintalautakunnalla on ollut käytettävissään Raivolan hakijoista antamat kirjalliset henkilöarviointilausunnot.

5. Nimitysasian valmistelu lautakunnassa kesti aika kauan, mutta vihdoin 19. lokakuuta 2020 lautakunta päätti yksimielisesti esittää Valtioneuvostolle Antti Savelan nimittämistä virkaan. Valtioneuvoston yleisistunto käsitteli nimitysasiaa 12.11. ja seuraavana päivänä Tasavallan presidentti nimitti virkaan Antti Savelan.

6. Antti Savela on syntynyt 26. helmikuuta 1967 Haapajärvellä, hän on siis 53 -vuotias. Mielenkiintoista havaita, että Savela on syntynyt samana päivänä kuin tämän jutun kirjoittaja. Antin isä Voitto Savela (1937-2002) oli, näin Wikipedia kertoo, kansakoulun opettaja ja vanhalestadiolainen (tai vanhoillislestadiolainen) saarnaaja, joka valittiin 1982 Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistyksen (SRK) pääsihteeriksi; tässä tehtävässä Voitto toimi vuoteen 2000 saakka. Hänet valittiin kirkolliskokouksen jäseneksi vuonna 1992 ; vuonna 2000 Voitolle myönnettiin opetusneuvoksen arvonimi. Antti syntyi suurperheeseen, sillä isä-Voitolla ja äiti Anna-Maijalla oli 15 lasta. 

7. Antti Savela ei ole ilmoittanut tietojaan Lakimiesmatrikkeliin, mutta luultavasti puute korjaantuu seuraavassa painoksessa. En tunne Anttia tarkemmin, mutta olen saanut selville, että hän kirjoitti ylioppilaaksi Kempeleen lukiosta 18-vuotiaana vuonna 1985. Seuraavana vuonna Antti meni varusmiespalvelukseen eli sotaväkeen, josta palasi vänrikkinä; hänen nykyinen sotilasarvonsa on yliluutnantti. 

8. Antti aloitti yliopisto-opintonsa Jyväskylän yliopiston humanistis-yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa pääaineena Suomen historia ja muina aineina mm. yleinen historia, valtio-oppi, yhteiskuntatiede ja kasvatustiede. Hän valmistui humanististen tieteiden kandidaatiksi vuonna 1992. Gradunsa Antti kirjoitti aiheesta "Vuoden 1936 irtolaislaki: oikeushistoriallinen tutkimus lain syntytaustasta ja välittömästä vaikutuksesta irtolaisten kohteluuun"; se hyväksyttiin vuonna 1994. Lopullinen valmistuminen venyi ja oli tiettävästi kiinni latinan tentin suorittamisesta. Vuonna 2001 Antti Savelasta sitten leivottiin filosofian maisteri. 

9. Oikeustieteen opinnot Antti Savela aloitti 1990 Lapin yliopistossa. Hän valmistui rivakasti, sillä jo vuonna 1993 eli tarkemmin sanottu 11. kesäkuuta hän oli suorittanut oikeustieteen kandidaatin tutkinnon. Minulle ei ole tarkkaa mielikuvaa Antin opiskeluajasta, mutta on ilmeistä, että hän selvitti prosessioikeuden tentin heti ensi yrittämällä. Tiedekunnan kansliasta saamani tiedon mukaan Antti suoritti prosessioikeuden tentin arvosanalla ht, siis hyvät tiedot. Tutkielmansa Antti laati oikeushistoriasta, sen teema oli täysin sama kuin hänen gradunsa aihe vuotta myöhemmin Jyväskylän yliopistossa. Ilmeisesti Jyväskylässä on katsottu, että tutkielma kelpasi pienin muutoksin graduksi myös siellä. Lapin tiedekunnasssa tutkielmasta annettiin arvosana 10/10 pistettä. Savela on kirjoittanut tutkielman oikeushistorian apulaisprofessori Jukka Kekkoselle. Antti oli vuonna 1993 parhain arvosanoin Lapin oikeustieellisestä tiedekunnasta valmistunut juristi. Lakimiesliitolla ei ollut tuolloin varojen puutteen takia mahdollisuutta jakaa perinteistä parhaan opiskelijan palkintoa.

10. Savela valitsi historian tutkijan tai opettajan sijasta lakimiehen ammatin. Hän auskultoi eli suoritti käräjänotaarina tuomioistuinharjoittelun legendaarisen ukkotuomarin Markku Arposen johtamassa Rovaniemen käräjäoikeudessa 1994-95; hauska yhteensattuma muuten, että myös Arponen on syntynyt Haapajärvellä. Varatuomarin tittelin vuonna 1995 saatuaan Antti suuntautui oitis tuomioistuinuralle ja toimi vuosina 1995-98 viskaalina, siis esittelijänä Rovaniemen hovioikeudessa sekä kahteen otteeseen korkeimman oikeuden esittelijänä ja ma. oikeussihteerinä. Kun Antin ja Aija-vaimon lapsiluku kasvoi nopeasti, Antti piti lisätienestejä saadakseen Rovaniemellä asianajoa harjoittavaa toimistoa; Lakiasiaintoimisto Antti Savela on merkitty kaupparekisteriin 26.7.1995.

11.  Savela olisi voinut jatkaa korkeimman oikeuden esittelijänä, mutta miehen veri veti takaisin Pohjolaan ja nyt Oulun käräjäoikeuteen, jonka laamaniksi hänen oppi-isänsä Markku Arponen oli nimitetty vuonna 1996. Oulussa Savela aloitti 1998 käräjäoikeuden ensimmäisenä hallintopäällikkönä, jota tehtävää hän hoiti pitkään eli kuusi vuotta vuoteen 2004 asti. Sen jälkeen Savela oli Kuusamon käräjäoikeuden käräjätuomarina 2004-2006, kunnes palasi Oulun käräjäoikeuteen, jossa toimi vuosina 2006-2013 käräjätuomarina ja samalla riitaosaston johtajana. Vuonna 2013 Savela nimitettiin Kemi-Tornion käräjäoikeuden  ja 1.3.2016 lukien Oulun käräjäoikeuden laamannin virkaan. Loppu onkin sitten historiaa, kuten on tapana sanoa, sillä Savelan virkaura huipentuu hovioikeuden presidenttinä.

12. Tässä oli Antti Savelan tuomarinura pääpiirteittäin. Voidaan kysyä, miksi lahjakas juristi ei  jatkanut oikeustieteen opintojaan lisensiaatiksi tai tohtoriksi asti? Savela on toki asiaa miettinyt, sillä muistan 90-luvun loppupuolelta, kun hän hän tiedusteli minulta jatko-opintojen suorittamisen mahdollisuuksista; hän oli kiinnostunut etenkin oikeudenkäynnin julkisuuslainsäädännön kehittämisestä. Suhtauduin asiaan myöteisesti, mutta ilmeisesti Antille oli jo tuolloin kertynyt niin runsaasti erilaisia tehtäviä tuomioistuinlaitoksen piirissä, ettei hänelle olisi jäänyt riittävästi aikaa jatko-opintojen suorittamista varten. 

13. Vuonna 2005 Antti Savela kuitenkin haki Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnalta OTL-tutkinnon suorittamisoikeutta, joka hänelle myönnettiin lokakuussa 2005 pidetyssä tiedekunnan kokouksessa. Savelan oppiaineeksi vahvistettiin prosessioikeus ja tutkimusaiheeksi "Oikeudenkäytön laatutekijät. Prosessioikeudellinen tutkimus oikeudenkäytön laatukriteereistä ja niiden normatiivisista perusteluista". Tiedekunta määräsi minut suostumukseni mukaisesti Savelan työnohjaajaksi; suhtauduin tosin hieman skeptisesti tuomarintyön laadun mittaamiskeinoihin. Jatko-opinnot jäivät kuitenkin sillä erää haaveeksi. Savelan tutkimusaihe selittyy sillä, että Rovaniemen hovioikeuspiirin tuomioistuimissa pari kolme vuotta aiemmin käynnistetty lainkäytön laadunparannushanke, jonka innokkaisiin puuhamiehiin Savela kuului. Kerrotaan, että Savela olisi itse asiassa ollut hankkeen primus motor eli alullepanija, eikä minulla ole aihetta tätä epäillä.

14. Savela teki jatko-opintojen käynnistämiseksi uuden aloitteen 2013, sillä tuolloin hän haki jälleen OTL-tutkinnon suorittamisoikeutta ja ilmoitti tutkimusaiheekseen nyt teeman "Oikeudenkäynnin julkisuus". Lapin tiedekunta hyväksyi hakemuksen helmikuussa 2013 ja määräsi Savelan työnohjaajaksi professori Tuula Linnan. Tämäkään aloite ei näytä ainakaan vielä johtaneen tulokseen, mutta ei syytä huoleen, sillä Savelan määrätietoisuuden ja ahkeruuden tuntien saattaa hyvinkin olla, että hänen jatko-opinnoistaan tulee joskus totta. Mainittakoon myös, että Savela on suorittanut johtamisen erityisammattitutkinnon sekä osallistunut muihin johtamiskoulutuksiin.

15. Lahjakkaan juristin taidot pantiin merkille tuomioistuinlaitoksessa ja oikeusministeriössä. Savela on toiminut ministeriön erityisasiantuntijana ja osallistunut kouluttajana ja luennoitsijana tuomareiden, asianajajien ja syyttäjien täydennyskoulutukseen. Savela on luennoinnut myös Lapin oikeustieteellisen tiedekunnan opiskelijoille. Hän on ollut jäsenenä tai sihteerinä sekä asiantuntijana useissa lainvalmisteluhankkeissa. Hän oli 2000-luvun alkupuolella uutta oikeudenkäynnin julkisuuuslakia valmistelleen toimikunnan jäsenenä  ja sivutoimisena sihteerinä (OM:n selvityksiä ja ohjeita 7/2005); tämä valmistelutyö johti sittemmin hallituksen eduskunnalle antamaan lakiesitykseen ja vuonna 2007 annettuun lakiin oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa. 

16. Keväällä 2014 oikeusministeriö antoi Antti Savelan ja Helsingin johtavan kihlakunnanvoudin Timo Heikkisen tehtäväksi selvittää summaaristen riita-asioiden keskittämistä ulosottolaitoksessa tai käräjäoikeudessa. Työryhmä ehdotti hyvin perustellussa mietinnössään, että mainitut asiat siirrettäisiin käräjäoikeuksista ulosottoviranomaisen käsiteltäviksi (OM:n selvityksiä ja ohjeita 52/2014). Summaarisilla riita-asioilla tarkoitetaan selviä ja riidattomia asioita, joita velallinen ei vastusta, vaan joissa on kysymys yksinomaan saatavien perinnästä. Itse olin kannattanut kyseisten asoiden siirtämistä pois käräjäoikeuksista toistakymmentä vuotta. Työryhmän ehdotus sai pääasiassa myönteisen vastaanoton, mutta kariutui yllättäen korkeimman oikeuden kielteiseen lausuntoon. Jonkinlaisena kompromissina säädettiin, että summaarisia riita-asioita ei käsitellä enää kaikissa vaan ainoastaan  yhdeksässä käräjäoikeudessa.

17. Todella ison työn Antti Savela teki tuomioistuinlaitoksen kehittämiskomitean toisena päätoimisena sihteerinä. Tämä valtioneuvoston asettama komitea aloitti työnsä kesäkuussa 2001 ja luovutti lähes 600 -sivuisen loppumietinnön oikeusministeri Johannes Koskiselle joulukuun alussa 2003 (KM 2003:3). Komitean tehtävänä oli laatia selvitys tuomioistuinlaitoksen kehittämislinjoista. Niillä tarkoitettiin visioita tuomioistuinlaitoksen pitkän aikavälin kehittämisestä. Komitean puheenjohtajana toimi oikeusneuvos, sittemmin hovioikeuden presidentti Markku Arponen ja siihen kuului hänen lisäkseen 13 muuta jäsentä ja kolme pysyvää asiantuntijaa, joista minä olin yksi. Oli selvää, että Markku Arponen halusi oppipoikansa Antti Savelan komitean sihteeriksi. Komitean toisena päätoimisena sihteerinä oli korkeimman hallinto-oikeuden esittelijäneuvos Anne Niemi, joka sai vuonna 2006 nimityksen KHO:n hallintoneuvoksen virkaan.

18. Kehittämiskomitea kokoontui 33 kertaa, joista neljä oli kahden päivän kokouksia; kokoukset olivat värikkäitä, monista kysymyksistä äänestettiin ja paperia ja muistioita kertyi todella paljon. Komitea vieraili Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa tutustuen tuomioistuinlaitoksen keskushallintoon. Monet komitean esittämistä uudistuksista ovat toteutuneet, tärkeimpänä niistä oikeusministeriöstä irrallisen keskushallintoviranomaisen eli tuomioistuinviraston perustaminen vuonna 2019; virasto aloitti toimintansa tämän vuoden alusta. Komitean puheenjohtaja Markku Arponen on kirjoittanut lokakuussa ilmestyneeseen Pohjois-Pohjalaisen osakunnan Kriminaaliklubin satavuotisjuhlakirjaan laajan artikkelin kehittämiskomitean esittämistä visioista otsikolla "Tuomioistuinlaitoksen kehittämiskomitean mietintö (KM 2003:3) - uhka vai mahdollisuus tuomioistuinten kehittämisestä".

19. Antti Savela on osallistunut aktiivisesti Rovaniemen hovioikeuspiirin tuomioistuinten lainkäytön laatuhankkeeseen 20 vuoden ajan. Hankkeen tavoitteena on ollut tukea tuomioistuinten lainkäyttöä ja kehittää sitä yhä paremmaksi niin, että oikeudenkäynti täyttää oikeudenmukaisuuden kriteerit, ratkaisut ovat perusteltuja ja oikeita ja että tuomioistuinten palvelut ovat myös kustannuksiltaan ihmisten saavutettavissa. Savela on toiminut laatuhankkeen kehittämistyöryhmän jäsenenä ja laatukoordinaattorina sekä osallistunut laatumittariston kehittämiseen, joilla tuomioistuinten lainkäytön laatua voidaan käytännössä arvioida. 

20 Hovioikeuspiirin laatuhanke voitti The Crystal Scales of Justice award kilpailun, joka on Euroopan unionin komission ja Euroopan neuvoston järjestämä kilpailu parhaista lainkäyttöön liittyvistä innovatiivisista ja tehokkaista ratkaisuista. Palkinto jaettiin ensimmäistä kertaa lokakuussa 2005 Skotlannin Edinburghissa, jossa Savela ja Oulun käräjäoikeuden laamanni Harri Mäkinen kävivät sen vastaanottamassa. Suomen Asianajajaliitto myönsi 2005 Rovaniemen hovioikeuspiirin laatuhankkeelle Vuoden oikeusteko -palkinnon; palkinto on kuvanveistäjä Veikko Myllerin muotoilema pronssipatsas nimeltään "Defensor Legis". Korkein oikeus puolestaan myönsi laatuhankkeelle vuonna 2019 edellisenä vuonna lyödyn Korkeimman oikeuden 100-vuotisjuhlamitalin, jonka tuomioistuimen presidentti Tatu Leppänen luovutti Rovaniemen hovioikeuspiirin laatupäivillä 21.11.2019 hankkeen edustajille.

21. Oulun käräjäoikeus tunnetaan riita-asioiden sovittelun edelläkävijänä ja tuomari Antti Savela tuomioistuinsovittelun vankkumattomana puolestapuhujana. Savela on itse sovitellut pitkälti toista sataa riita-asiaa, ja nykyisin Oulun käräjäoikeuden riita-asianosaston kaikki tuomarit toimivat myös sovittelijoina. Käräjäoikeus on tehnyt sovittelun osalta yhteistyötä asianajajien kanssa, jotka ovat tiedostaneet sovittelun edut ja markkinoineet sovittelua aktiivisesti päämiehilleen. Itse en ole ollut yhtä vakuuttanut siitä, että käräjäoikeuksien tulisi lähteä tällä tavalla "kilpailemaan riidan ratkaisumarkkinoilla" muiden  sovitteluelinten kanssa; asianajajat ja lupalakimiehet voisivat usein vaikuttaa sovinnon löytymiseen ilman että riita-asiaa olisi tarpeen lainkaan vielä käräjäoikeuteen. Tuomioistuinsovittelu on joka tapauksessa tullut jäädäkseen, ja myös asianajajat ovat havainneet sovittelun edut. Osoituksena tästä Suomen Asianajajaliitto myönsi 2018 Vuoden oikeusteko -palkinnon Oulun käräjäoikeuden sovittelutoiminnalle. 

22. Antti Savela on kehittänyt käräjäoikeuden toimintaa rohkeasti ja ennakkoluulottomasti. Hän on tarttunut ensimmäisten joukossa uuden teknologian lainkäytölle tarjoamiin mahdollisuuksiin. Yhtenä esimerkkinä tästä on syytä mainita paperittomaan oikeudenkäyntiin siirtyminen siten, että kaikki oikeudenkäynteihin liittyvä asiakirja-aineisto esitetään käsittelyssä digitaalisessa muodossa. Hanke on nimeltään  AIPA -asiankäsittelyjärjestelmä, ja sitä on valmisteltu jo pitkään ja otettu joiltakin osin myös käyttöön. Savela on kirjoittanut asiasta käräjäoikeuden verkkosivulla 6.4.2018 julkaistun blogikirjoituksen otsikolla "Kohti digikäräjiä".

23. Savela on kannattanut ideaa, jonka mukaan käräjäoikeuden tuomion julistamisen jälkeen laadittavaan kirjalliseen tuomioon ei tarvitsisi ottaa tuomion perusteluja eikä selostusta asianosaisten vaatimuksista ja vastauksista perusteluineen, ellei tuomioon ilmoiteta tyytymättämyyttä tai kirjallista tuomiota pyydetä täydellisenä. Oikeusministeriön työryhmä ehdotti tätä koskevan säännöksen ottamista lakiin vuonna 2013. Itse olen vastustanut mainittua ehdotusta ja vastustan edelleen. Tuomarin velvollisuuksiin kuuluu toki ilmoittaa myös kirjallisessa tuomiossa tai päätöksessä ratkaisun perustelut riippumatta siitä, onko ratkaisuun tarkoitus hakea muutosta ja onko siihen ilmoitettu tyytymättömyyttä vai ei. Suunniteltu muutos ei ole onneksi johtanut jatkovalmisteluun. Tuomio ilman perusteluja ei ole mikään tuomio.

24. Oulun käräjäoikeuden verkkosivut ovat Savelan laamannikaudella kehittyneet, niissä julkaistaan myös joitakin käräjäoikeuden merkittävissä jutuissa antamia tuomioita sekä laamannin blogikirjoituksia. Niissä Savela on kertonut mm. digikäräjille tai sähköiseen oikeudenkäyntiin siirtymisestä, käräjäoikeuden sovittelutoiminnasta sekä käräjäoikeuden laajentumisesta; Oulun käräjäoikeuteen on liitetty aiemmin Kuusamon käräjäoikeuteen kuuluneet kunnat sekä vuoden 2019 alusta Ylivieska-Raahen käräjäoikeuteen kuluneet alueet. Käräjäoikeuden tuomiopiiri käsittää 30 kuntaa tai kaupunkia. Käräjäoikeuden alueella asuu hieman yli 400 000 ihmistä. Käräjäoikeuden henkilökunnan määrä on 120, tuomareita on kolmisenkymmentä ja käräjänotaareita lähes yhtä paljon kuin keskikoisessa hovioikeudessa esittelijöitä.

25. Oulun käräjäoikeuden toiminta- tai vuosikertomukset, jotka löytyvät oikeuden verkkosivulta, ovat hyvin toimitettuja ja sisältävät runsaasti tietoja ja katsauksia käräjäoikeudessa käsiteltävistä asioista ja oikeuden toiminnasta yleensä. Niissä voisi kuitenkin olla enemmän tuomareiden kirjoituksia esimerkiksi joistakin käräjäoikeudessa ao. kertomusvuoden aikana käsitellyistä merkittävistä jutuista. Uuden aluevaltauksen Oulun käräjäoikeus teki kesäkuussa 2018, jolloin se avasi ensimmäisenä käräjäoikeutena twitter-tilin verkossa. Tiettävästi Twitterissä on ainoastaan yksi muu käräjäoikeus, nimittäin Varsinais-Suomen käräjäoikeus. Oulun käräjäoikeudella on Twitterissä hieman yli 400 seuraajaa. Myös laamanni Savelalla on oma twitter-tili. Oulun käräjäoikeus on - kuinkas muuten - mukana myös mediavastuutuomariverkostossa, johon se nimennyt kaksi tuomariaan mediatuomareiksi. Julkaisuista puheen ollen sain Oulun käräjäoikeudelta vuonna 2009 laajan ja hyvin toimitetun filosofian tohtori Sinikka Wunschin laatiman Oikeuden tähden -nimisen 300-sivuisen historiikin, joka käsittelee oikeudenhoitoa Oulun seudulla varhaisvuosista 2000 -luvulle asti. Antti Savela ja käräjäoikeuden laamanni Harri Mäkinen ovat kirjoittaneet teokseen monta mielenkiintoista artikkelia.

26. Antti Savela on osoittautunut rohkeaksi visionääriksi, mutta joskus hänen visionsa tuntuvat menevän - ainakin vanhan koulukunnan edustajasta mielestä  - yli "hilseen" ja lähinnä utopioiden puolelle. Tarkoitan tällä lähinnä Savelan esittämää ajatusta siitä, että Suomessa voisi olla vain yksi käräjäoikeus ja yksi hovioikeus. Näin rempseästi hän totesi Kaleva -lehden haastattelussa tammikuussa 2016, jolloin hänet oli juuri nimitetty Oulun käräjäoikeuden laamanniksi. Samanlaisen ajatuksen oli häntä ennen esittänyt myös Markku Arponen, kukapa muukaan! Vastaavanlaisen idean jo ennen Arposta ja Savelaa on esittänyt professori Erkki Havansi Lakimies-lehden kirjoituksessaan 2010 s. 849-852. Havansin mukaan maassa ei tarvita yhtä useampaa alioikeutta ja sama koskisi hovioikeuksien määrää; hovioikeus valitsisi käsiteltäväksi otetut asiat lähinnä ennakkopäätösperusteella.

27. Ajattelin ensin, että mainitussa visiossa täytyy olla kyse lähinnä lakimieshuumorista. Mutta ilmeisesti idea on kuitenkin esitetty vakain tuumin, sillä ne on tuotu esiin myöhemminkin. Laamanni Antti Savela ja Itä-Suomen hallinto-oikeuden silloinen ylituomari Veijo Tarukannel ovat näet Helsingin Sanomien Vieraskynäpalstalla 26.8.2016 toistaneet vision kahdesta tuomioistuimesta kirjoituksessaan, jonka otsikkona on "Suomessa riittäisi kaksi tuomioistuinta".  Itä-Suomen hovioikeuden ex-presidentti Markku Arponen on tukenut Savelaa ja Tarukannelta omalla kirjoituksellaan "Painopiste tulee siirtää alioikeuteen", se on julkaistu Helsingin Sanomien mielipidesivulla 1.10.2016.  Arponen esittää edellä mainitussa Kriminaaliklubin vuosikirjan artikkelissaan, että pääministeri Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelman toteuttamiseksi olisi asetettava uusi tuomioistuinlaitoksen kehittämiskomitea laatimaan selvitys tuomioistuinlaitoksen pitkän aikavälin kehittämisestä. Siihen siis sisältyisi myös mainittu "kaksi tuomioistuinta riittää" -hanke. 

28. Jännittäviltä tuntuvia visioita voidaan toki esittää, mutta itse olen realisti, enkä usko, että Suomessa  mentäisiin edes pitkällä aikavälillä kahden tuomioistuimen järjestelmään. Videokokoukset ja etätyöt toki lisääntyvät, mutta suomalainen kansanvalta ja oikeusturvan korkea taso edellyttävät  kolmiportaista tuomioistuinorganisaatiota ja maan eri puolilla sijaitsevia pysyviä käräjä-tai oikeustaloja, nykyajan käräjäkiviä. Käräjäoikeuksien määrää voidaan toki vielä laskea esimerkiksi viiteentoista ja hovioikeuksien vaikkapa kolmeen. Kaupungit ja maakunnat eivät hevin luovu paikkakunnalla olevista tuomioistuimistaan ja ihmiset haluavat toki nähdä tuomarinsa myös luonnossa. Itse olen ehdottanut hallinto-oikeuksien integroimista käräjä- ja hovioikeusoikeusverkostoon, jolloin yksi hovioikeus voisi toimia myös hallintoylioikeutena. Hanke korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden yhdistämisestä ei ole edennyt eikä tule todennäköisesti etenemään vielä kymmeniin vuosiin.

29. Taitavana lakimiehenä ja sosiaalisena ihmisenä Antti Savelalla on ollut luottamustehtäviä tuomari- ja lakimiesjärjestöissä. Hän on toiminut mm. Suomen Asianajajaliiton valvontalautakunnan jäsenenä ja varajäsenenä sekä rikosasioiden sovittelun neuvottelukunnan jäsenenä ja varajäsenenä. Savela valittiin 2019 Tuomioistuinviraston johtokunnan jäseneksi. Hän olisi ollut vahva kandidaatti Tuomioistuinviraston ylijohtajaksi, jos olisi virkaa hakenut. Savela valittiin vuonna 2017 perustetun Suomen Prosessioikeusyhdistyksen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi, jossa hän toimi kolme vuotta.

30. Viranhakuasiakirjoissa ei ole mainintaa Antti Savelan toiminnasta kirkolliskokouksen piirissä, mutta asiaa ei voida tässä toki noin vain sivuuttaa. Savela on toiminut luottamustehtävissä Iin kotiseurakunnassa ja Oulun hiippakunnassa, ja vuonna 2012 hänet valittiin kirkolliskokouksen jäseneksi tai edustajaksi ja siitä lähtien hän on tässä luottamustehtävässä ollut. Hänet on valittu tehtävään Kristillisten perusarvojen puolesta -nimisen yhdistyksen ehdokaslistalta, samoin kuin hänen Voitto-isänsä aikanaan. Yhdistyksen taustalla on vanhoillislestadiolaisuutta edustava herätysliike. 

31. Savela on toiminut vuodesta 2012 lähtien kirkolliskokouksen lakivaliokunnan puheenjohtajana sekä  kirkolliskokouksen puhemiesneuvoston jäsenenä. Hän oli myös Kirkon tulevaisuuskomitean puheenjohtajana. Komitean jäseninä oli tunnettuja henkilöitä kuten esimerkiksi Tuija Brax, piispa Tapio Luoma ja päätoimittaja Reetta Meriläinen, komitean vakinaisena asiantuntijana oli valtiosääntöoikeuden professori Veli-Pekka Viljanen. Komitea jätti mietintönsä vuonna 2016, se löytyy julkaisusarjasta Suomen ev.-lut.kirkon julkaisuja 46, Kirkko ja toiminta. 

32. Antti Savelasta löytyy myös saarnamiehen vikaa. Huomasin tämän lämpimänä kesäkuun päivänä 2014, jolloin sattuin katselemaan tv-lähetyksen SRK:n perinteisiltä Suviseuroilta Pyhäjoella. Ajattelin, että onpa tutun näköinen mies, joka parhaillaan puhui mahtavan suuressa teltassa monisatapäiselle kuulijajoukolle. Kohta huomasin, että hei kamoon, sehän on Savelan Antti! Jos Antti olisi nuorena miehenä ryhtynyt lukemaan teologiaa, hänestä olisi voinut tulla vaikkapa Oulun hiippakunnan piispa!

33. Antti Savela mainitsee viranhakemuksessaan myös toimintansa välimiesoikeuden puheenjohtajana 2017-2018. Asia on minulle tuttu, sillä satuin itse olemaan mainitun välimiesoikeuden  jäsenenä; toisena jäsenenä oli eräs oululainen asianajaja. Välimiesmenettelyn asianosaiset olivat Pohjois-Suomesta ja asian pääkäsittely pidettiin Vapun jälkeisellä viikolla Saariselällä olevassa kylpylähotellissa. Lunta oli vielä paljon ja sää oli mitä parhain. Jouduimme ennen menettelyn käynnistymistä asianajajan kanssa pohtimaan, kenet valitsisimme välimiesoikeuden puheenjohtajaksi, mutta aika pian päädyimme laamanni Savelaan. 

34. Oulussa ennen pääkäsittelyä pidetyssä valmisteluistunnossa Savelalla ja asianajajalla ei ollut mukanaan jutun asiakirjoja, joita oli kirjelmien vaihdon yhteydessä kertynyt aika paljon. He läväyttivät istunnon aluksi auki tablettinsa ja alkoivat selailla sitä. Savela totesi, että he eivät täällä, kuten eivät enää käräjäoikeudessakaan, tarvitse asiakirjoja, sillä asiakirja-aineisto on tallennetu digitaalisesti ja löytyy tuomareiden ja advokaattien tableteilta. Olin toki ottanut istuntoon oman iPadin, jonka kaivoin esille repustani. Saariselän pääkäsittelyä Savela johti varmoin ottein ja puhutteli asianosaisia, avustajia ja todistajia kohteliaasti ja sävyisästi, kuten jo 1600 -luvulta peräisin olevissa tuomarinohjeissa neuvotaan tekemään. Kun yritin todistajia kuultaessa ikään kuin vanhasta muistista esittää pari kysymystä, Savela sanoi, että sopinee, että hän puheenjohtajana hoitaa yksin kysymysten esittämisen. Sopihan se! Asian käsittelystä jäi oikein miellyttävä kuva, välimiehet pääsivät jutun lopputuloksesta nopeasti yhteisymmärrykseen ja välitystuomio oli valmis kuukauden kuluttua.

35. Korkeimman oikeuden lausunnon mukaan hovioikeuden presidentin viran haltijan tulee olla ansioitunut ja etevä lakimies. Presidentillä tulee olla taitoa ja kykyä kehittää hovioikeuden toimintaa sekä sisäisiä työskentelytapoja ja -menetelmiä. Presidentillä tulee lisäksi olla johtamistaitoa ja tähän liittyen sellaiset henkilökohtaiset ominaisuudet, joita hovioikeuden toiminnan ja henkilöstön johtaminen edellyttää. 

36. Tuomarinvalintalautakunta puolestaan totesi virkaesityksessään, että viran kaikki hakijat ovat kokeneita lakimiehiä ja heillä on erityisiä ansioita täytettävänä olevaan virkaan nähden. Hakijoiden keskinäistä ansioituneisuusjärjestystä arvioitaessa on lautakunnan mukaan otettava huomioon korkeimman oikeuden lausunnossaan esittämä arvio viran menestyksellisen hoitamisen edellytyksistä sekä hakijoiden ansioiden muodostama kokonaisuus. Lautakunta painotti viranhakijoiden aikaisemmissa tehtävissä osoittamaa kyvykkyyttä sekä johtamiskokemusta ja -taitoa. Merkitystä on erityisesti annettava niille henkilökohtaisille ominaisuuksille, joita hovioikeuden toiminnan ja henkilöstön johtaminen edellyttää.

37. Tuomarinvalintalautakunnan mukaan kaikilla hakijoilla on riittävä perehtyneisyys hovioikeuden presidentin virkaan ja he täyttävät myös johtamiskokemuksensa puolesta täytettävänä olevan viran vaatimukset. Lautakunta katsoi, että Antti Savelalla on hakijoista pisin ja monipuolisin johtamiskokemus tuomioistuinlaitoksen palveluksessa. Hänestä käräjäoikeuden laamannina annettu arvio on myös erittäin myönteinen; arviolla tarkoitetaan ilmeisesti Rovaniemen hovioikeuden esittämää lausuntoa. Loppukaneettinaan lautakunta lausui, että Savela täyttää parhaiten johtamistaitoa, kokemusta ja henkilökohtaisia ominaisuuksia koskevat vaatimukset, joita presidentin virka edellyttää

38. Tuohon arvioon ei ole juuri mitään lisäämistä.  Itse asiassa Antti Savelaa voidaan asetettujen kriteereiden valossa pitää jopa selvästi pätevimpänä hakijana. Tuomarinvalintalautakunta ei tosin kiinnittänyt huomiota siihen, että hakijoista Savelalla on selvästi vähiten kokemusta nimenomaan hovioikeuden käytännön työstä; hän ei ole toiminut hovioikeuden tuomarina kuten muut hakijat, vaan ainoastaan lyhyen ajan hovioikeuden esittelijänä. Voisiko tässä olla jonkinlaista ristiriitaa?  

39. Tuskinpa, sillä nykyisin hovioikeuden työ on aika pitkälti samanlaista kuin käräjäoikeuden lainkäyttökin, mitä esimerkiksi tulee suullisiin käsittelyihin ja asioiden valmisteluun. Oulun käräjäoikeudessa on suunnilleen yhtä monta tuomaria kuin Itä-Suomen hovioikeudessa ja  käräjänotaareita lähes yhtä paljon kuin hovioikeudessa on esittelijöitä. Kansliahenkilökuntaa käräjäoikeudessa on enemmän kuin hovioikeudessa. Jos tuomari on johtanut menestyksellisesti isoa käräjäoikeutta, hän selviytyy kyllä hyvin myös keskikoisen hovioikeuden johtamisesta. Helsingin hovioikeuden presidentin virkaan äskettäin nimitetyllä Asko Välimaallakaan ei ole aikaisempaa kokemusta hovioikeustyöstä.

40. Itä-Suomen hovioikeuden alue on laaja ulottuen Suomenlahden rannalta Pohjois-Karjalan perukoille asti. Kuopion lisäksi hovioikeudella on istuntopaikka myös Kouvolassa. Hovioikeuspiiriin kuuluvat Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Kymenlaakson, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Päijät-Hämeen käräjäoikeudet. Alueella asuu 1,05 miljoonaa ihmistä ja hovioikeus käsittelee vuosittain noin 1 200 riita- ja rikosasiaa. Henkilöstön määrä on 65. 

41. Kolmen tai viimeistään neljän vuoden kuluttua tulee avoimeksi Rovaniemen hovioikeuden presidentin virka. Odotin, että Savela olisi hakenut vasta sitä. Ehkä hän hakeekin, kun aika koittaa ja hän on ensin "harjoitellut" Itä-Suomessa. Kaleva -lehden haastattelussa viikko sitten Savela kertoi, ettei hän tunne Kuopiota, jossa Itä-Suomen hovioikeus sijaitsee. Kuopiossa asuu kuitenkin hovioikeuden entinen presidentti Markku Arponen, jonka Savela tuntee oikein hyvin.

42. Aika näyttää, mitä tapahtuu. Toivotan Antti Savelalle menestystä uudessa virassa!


 

 



4 kommenttia:

Jari J. Marjanen kirjoitti...

Kiinnostavia ja varsin radikaaleja ehdotuksia sekä presidentti Savelalta että bloginpitäjäprofessorilta. Näin neljännen valtuustokauden lautamiehestä vaikuttaa, ettei maallikkojäsenillä olisi enää edes vähäistä sijaa uudessa uljaassa organisaatiossa, vaan monivuosisatainen perinne heitettäisiin tylysti yli laidan? Eihän se mikään ihme ole, että lakimiesten ammattikunta tai ainakin osa siitä haluaa lisätä omaa valtaansa.

Kirjoitin joitakin vuosia sitten yleisönosastoon yhdessä kollegani Terhi Aallon kanssa mielipidekirjoituksen, jossa koetimme olla tasapuolisia: https://www.ts.fi/lukijoilta/853760/Lautamiesten+mukanaolo++lisaa+luottamusta+tuomioihin - jostakin syystä kirjoitus on uudelleenmuotoiltu melko omituiseksi lehden verkkosivuille. Tuosta maaluettelosta en ole (enää) täysin varma, mutta lautamiesten palkkiot ovat ainakin yhä samalla Johannes Koskisen oikeusministerikauden tasolla: 65/90/115 € päivässä istunnon pituuden mukaan.

Haluaako emeritusprofessori kenties kommentoida?

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Huomionarvoisia näkökohtia, joihin voi yhtyä.

Anonyymi kirjoitti...

Oppi-isät ovat olennainen tekijä asiaan jos toiseenkin.

Anonyymi kirjoitti...

Oppi-isät ovat olennainen tekijä asiaan jos toiseenkin.