sunnuntai 1. lokakuuta 2017

68. Kenestä uusi oikeusneuvos?

1. Korkeimmassa oikeudessa (KKO) on presidentti ja  muina jäseniä 18 oikeusneuvosta. Ruotsin korkeimman oikeuden jäsenmäärä on 16, joista tuomitsemistoimintaa osallistuu kerrallaan vain 14 jäsentä, sillä kaksi oikeusneuvosta toimii vuorollaan tietyn ajan lagrådetin jäseniä. 

2. Suomessa lagrådettia vastaava laintarkastuskunta, johon kuului kaksi jäsentä KKO:sta ja yksi KHO:sta, lakkautettiin noin parikymmentä vuotta sitten.  Sillä voisi toki edelleen olla käyttöä. Vaasan HO:n entinen presidentti ja oikeusneuvos Erkki Rintala onkin äskettäin ehdottanut laintarkastuskunnan ottamaista uudelleen käyttöön (HS 11.9.2017).

3. KKO:n jäsenistö on viime aikoina vaihtunut nopeasti. Kahden vuoden aikana KKO:een on nimitetty kuusi uutta jäsentä. Tämä kehitys jatkuu, sillä vuoden vaihteessa talosta eläköityy yksi ja ensi vuonna ainakin kaksi jäsentä.

4. Oikeusneuvos Hannu Rajalahti siirtyy eläkkelle ensi vuoden alussa. Hänet nimitettiin KKO:n jäseneksii 55-vuotiaana vuonna  2005. Tunnen miehen aika hyvin, sillä olimme samaan aikaan kahdeksan vuotta Ikaalisten käräjäoikeudessa, Hannu käräjätuomarina ja minä kihlakunnantuomarina (1982-90). Ikaalisista Rajalahden tie vei Vaasan hovioikeuteen, jossa hänet nimitettin neuvokseksi vuonna 1994; itse olin Vaasan HO:n neuvoksena vuosina 1976-78. Jämsän laamannin virassa Rajalahti ehti toimia kuusi vuotta (1999-2005).

5. Vuoden alusta täytettävää KKO:n jäsenen virka ovat hakeneet seuraavat 15 lakimiestä: 

Hakija: Rautio Jaakko Henrikki
Hakija: Mäkelä Juha Kalevi
Hakija: Kanerva Janne Tuomas
Hakija: Raitio Juha Tapani
Hakija: Savela Antti Sakari
Hakija: Ojala Timo Jussi
Hakija: Norio-Timonen Jaana Katariina
Hakija: Saarensola Satu Helena
Hakija: Tammi-Salminen Eva-Maija
Hakija: Karttunen Jussi Heikki Tapio
Hakija: Hupli Tuomas Iiro Mikael
Hakija: Kyllönen Ari Veikko
Hakija: Koivisto Ari-Pekka
Hakija: Sario Tuula Kaarina
Hakija: Lindberg Rainer Veli Vilhelm


6. Hakijoista kolme työskentelee käräjäoikeudessaa (Savela, Saarensola ja Karttunen), kolme hovioikeudessa (Rautio, Ojala, Kyllönen), yksi KKO:n esittelijänä (Mäkelä), yksi OM:n lainvalmisteluosastolla (Kanerva), yksi sisäministeriön hallitusneuvoksena (Koivisto), yksi kuluttajaliitossa (Sario) ja peräti neljä yliopiston professorina (Raitio, Norio-Timonen,Tammi-Salminen ja Hupli).  

7. Olisiko nyt siis professorin vuoro tulla valituksi?  Jollen väärin miusta, saamme palata aina vuoteen 1990, jolloin KKO:n jäseneksi on viimeksi nimitetty vakinaisen professorinviran haltija. Hän oli Juhani Wirilander. Professori Pirkko-Liisa Haarman (entinen Aro) nimitettiin KKO:n jäseneksi vuonna 1983. 

8. Professorihakijoista Juha Raito edustaa eurooppaoikeutta, Jaana Norio-Timonen kauppa- ja vakuutusoikeutta, Eva-Maija Tammi-Salminen esineoikeutta ja Tuomas Hupli prosessioikeutta. 

9. Hakijoiden asettaminen paremmuusjärjestykseen on erittäin vaikea ellei suorastaan mahdoton tehtävä. Jäseniksi nimitettävät edustavat taustansa ja kokemuksensa mukaan eri kiintiöitä, joista jäseniä jonkinlaisessa vuorojärjetyksessä ylimpään oikeuteen rekrytoidaan. 

10. Viimeksi KKO:n jäseneksi nimitettiin asianajaja (Mika Ilveskero), joten ilmesti tämän vuoksi nyt kukaan asianajaja ei ole hakeut virkaa. Tätä aikaisemmin jäseneksi nimitettin 2017 kaksi naista, joista toinen oli hovioikeustuomari ja toinen käräjätuomari. Vuonna 2016 nimitetyistä kahdesta jäsenestä toinen oli EIT-tuomari (ja entinen valtiosyyttäjä) ja toinen käräjäoikeuden laamanni, ja vuonna 2015 puolestaan nimitysvuorossa oli hovioikeustuomari. 

11. Hakjoista seitsemän on oikeustieteen tohtoreita (Rautio, Mäkelä, Raitio, Norio-Timonen, Saarensola, Tammi-Salminen ja Hupli). Prosessualisteja joukossa on kolme (Rautio, Saarensola ja Hupli), minkä lisäksi prosessioikeudellisten kysymysten "kimpussa" ovat puuhailleet työnsä takia paljon mm. myös Kanerva, Savela ja Ojala; viimeksi mainitulla on myös rikosoikeudellisia julkaisuja. Ari-Pekka Koivisto on entinen valtionsyyttäjä, mutta KKO:ssa istuu parhaillaan jo kaksi entistä valtionsyyttäjää (Pekka Koponen ja Päivi Hirvelä).  

12. Hakijoista yksi on syntynyt 1950-luvulla (Kyllönen), mutta suurin osa 1960 -luvun loppupuolella tai 1970 -luvun alussa. Hakijoista nuorion on 1975 syntynyt Timo Ojala. Tultaisiinko KKO:n jäseneksi nimittämään ensimmäisen kerran 70- luvulla syntynyt juristi? Kohdistuisiko valinta tällä kertaa pääkaupunkiseudun ulkopuoliseen hakijaan?  Antti Savela on Oulun käräjäoikeuden laamanni. Hän ja Timo Ojala ovat valmistuneet Lapin yliopistosta. KHO:n oikeusnneuvokseksi nimitettiin pari vuotta sitten Lay:n kasvatti (Mikko Pikkujämsä), joten olisiko sama "temppu" edessä myös KKO:ssa? 

13. Mainitunlaisia kysymyksiä voidaan esittää vaikka kuinka paljon. Parasta olisi, että KKO ja KHO eivät saisi jatkossa enää täydentää vapaasti itse itseään, mitä niille annettu jäsenten virkasesitysoikeus tietenkin käytännössä merkitsee. Oikeusneuvosten rekrytointi ja virkaesitysoikeus olisi uskottava muiden tuomareiden tavoin riippumattomalle tuomarinvalintalautakunnalle, jossa on myös tuomioistuinten ulkopuolista edustusta. Ruotsissa näin tapahtui muutama vuosi sitten, ja Suomessa on lähes aina seuratttu monissa asioisssa nimenomaan ruotsalaista esimerkkiä. Uusi tuomioistuinlaki olisi ollut tässä tarkoituksessa erinomainen paikka uudistuksen toteuttamiselle, mutta kuten arvata saattoi, mainittu kysymys sivuutettiin lakia valmisteltaessa - ylimpinä valmistelijoina häärivät tuomarit (!) - tyystiin eikä lasunnonantajistakaan kukaan hoksannut tai halunnut nostaa mainittua epäkohtaa esille. Ihmekös tuo, kun minulta ei pyydetty lausuntoa! Jos olisi pyydetty, olisin ilman muuta nostanut asian  esille. 

14. Toinen uudistus, joka olisi ylimpin oikeuksien tuomareiden rekrytoinnin yhteydessä paikallaan tehdä, on ns. täsmä- tai kohdehaku, jonkä käyttöönottamista olen ehdottanut jo parikymmentä vuotta. En siten ala tässä tarkemmin selostaa sitä koskevaa ideaa. Tähän asiaan kiinnitettiin huomiota myös tuomioistuinlaitoksen kehittämiskomitean mietinnössä vuonna 2003, jossa olin jäsenenä. Mutta kerrassaan mitään ei tämänkään ehdotuksen osalta tapahtunut. Meillä tuntuu olevan vallalla vahva mentaliteetti: tehdään vain samalla tavalla kuin tähänkin asti on aina tehty! Siis: ei tehdä mitään hödyllisiä uudistuksia. 

15. Ketkä hakijoista voisivat olla nyt vahvoilla KKO:n jäseneksi? Vastaus löytyy minusta seuraavista nimistä: Rautio, Mäkelä, Savela, Ojala, Tammi-Salminen ja Hupli. Mäkelä putoaa minun laskelmistani pois, koska hänen tuomioistuinkokemuksensa rajoittuu KKO:n esittelijäneuvoksena toimimiseen.Tuomas Hupli on pätevä tutkija, joka on ollut nuoruudessaan KKO:n esittelijänä. Tammi-Salminen on ansioitunut esineoikeuden tutkija, mutta hänellä ei ole yliopiston lisäksi tuomioistuin- tai muutakaan kokemusta. Rautio on hyvä ehdokas, mutta hänen samoin kuin HUplinkin mahdollisuuksia saattaa kavantaa se, että KKO:een on viime aikoina nimitetty muutama pätevä prosessualisti (Koponen, Huovila, Leppänen, Hirvelä).  

16. Jäljelle jää siis kaksi "pohjoisen poikaa" eli Antti Savela (50) ja Timo Ojala (42). Viimeksi mainittu on suhteellisen nuoresta iästään huolimatta KKO:ssa "hyvässä maineessa". Luulisin, että hän tuskin olisi virkaa hakenut , ellei hänelle olisi "talon" sisältä vinkattu ja kehotettu hakemaan. Veikkaan Timo Ojalan esittämistä.

9 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

On melkein hupaisaa, että ulkopuolisen on mahdotonta arvioida valinnan lopputulosta, vaikka tuntisikin hakijoiden pätevyyden, ellei tiedä myös sitä, mikä kiintiö on tällä kertaa kyseessä. Läpinäkyvyyttä kaivataan.

Anonyymi kirjoitti...

Eikös noituus ja tulevaisuuden ennustaminenkin ollut joskus blogistin nuoruudessa rikosoikeudellisesti laitonta?

Anonyymi kirjoitti...

Timo Ojala lienee hyvä ehdokas, mutta toisaalta Helsingin hovioikeudesta on nimitetty viime aikoina jo kaksi hovioikeudenneuvosta KKO:een. Itse veikkaisin em. syystä Savelaa. Tammi-Salminen ei ole ilmeisesti aikaisemmin hakenut, joten hän voisi olla professorikunnasta vahvimmilla.

Anonyymi kirjoitti...

Blogisti sanoo yllä viisaan oloisesti näin: "Hakijoiden asettaminen paremmuusjärjestykseen on erittäin vaikea ellei suorastaan mahdoton tehtävä. Jäseniksi nimitettävät edustavat taustansa ja kokemuksensa mukaan eri kiintiöitä, joista jäseniä jonkinlaisessa vuorojärjetyksessä ylimpään oikeuteen rekrytoidaan."

Kun näin on, blogistin mielestä silti ehkä tyhmä kysymykseni kuuluu: Miten tuomarinvalintalautakunta voi KKO:n ulkopuolisena tietää, kellä hakijoista kulloinkin on parhaiten tuomioistuinta hyödyttävä osaamisyhdistelmä?

Anonyymi kirjoitti...

"Miten tuomarinvalintalautakunta voi KKO:n ulkopuolisena tietää, kellä hakijoista kulloinkin on parhaiten tuomioistuinta hyödyttävä osaamisyhdistelmä?"

Kyse ei olekaan tuosta vaan siitä, että KKO:n nimityskärjestelmän ei tulisi olla sisäsiittoinen ja ei-avoin.

Vastaus kysymykseen on, että Tuomarin valintalautakunta saa tuon tiedon KKO:n lausunnosta ja sen jäsenenä olevalta KKO:n edustajalta. Tuomarinvalintalautakunnan asia sitten olisi arvioida painotetaanko tuon sisäsyntyisen tarpeen ohella tai sijasta jotain muuta nimitysperustetta.

Anonyymi kirjoitti...

Tuorein oikeusneuvosnimitys on veroyliasiamies Timo Räbinän nimittäminen KHO:n oikeusneuvokseksi. Hän on vielä tämän kuukauden veronsaajien oikeudenvalvontayksikön johtaja. Kuinkahan pitkään hän on esteellinen ratkaisemaan KHO:ssa veroasioita, joissa johtamansa yksikkö on valittajana tai valittajan vastapuolena?

Anonyymi kirjoitti...

Tuomarinvalintalautakunnan jäsenenä oleva oikeusneuvos lienee esteellinen oman tuomioistuimensa nimityskäsittelyssä. Silloin tuomioistuimen täysistunnon pohdinnat kulkeutuvat lautakuntaan vain yhden paperin kautta.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Timo Ojala on erikoistunut rikosoikeuteen. Hän on kirjoittanut kirjat "Lapsiin kohdistuvat seksuaalirikokset" (2012) ja "Seksuaalirikokset" (2014).

KKO on viime aikoina ottanut käsiteltäväkseen useita seksuaalirikosjuttuja.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Oikeusneuvos Päivi Hirvelä puolestaan on väitellyt vuonna 2006 oikeustieteen tohtoriksi väitöskirjallaan " Rikosprosessi lapsiin kohdistuvissa seksuaalirikoksissa".