49. KKO 2017:29. Luottamusmiespakko kumottiin

1. Korkein oikeus (KKO) antoi viime tiistaina eli 23.5.2017 sangen merkittävän työoikeuden tulkintaa ja yhdistymisvapautta koskevan ennakkopäätöksen (KKO 2017:29), jolla saattaa olla suuri vaikutus myös paikallisen sopimisen edistämisessä.

2. Työnantajayhtiötä (vakuutusyhtiötä, jäljempänä yhtiö) sitovaan työehtosopimukseen osallisen työntekijäyhdistyksen jäsenet olivat valinneet yhtiöön luottamusmiehen. KKO katsoi, että tämän estämättä toiseen henkilöstöryhmään kuuluvilla työntekijöillä, jotka eivät olleet työehtosopimukseen osallisen työntekijäyhdistyksen jäseniä vaan kuuluivat toiseen työntekijäyhdistykseen, oli oikeus valita keskuudestaan työsopimuslain (TSL) 13 luvun 3 §:n 1 momentissa tarkoitettu luottamusvaltuutettu, vaikka yhtiötä sitovaa työehtosopimusta osittain sovellettiinkin myös heidän työsuhteisiinsa. (äänestys 3-2). 

3. Oikeutta käytiin tapauksesta, jossa työnantajaliittoon kuuluvalla työpaikalla sovellettiin vakuutusalan toimihenkilöitä koskevaa työehtosopimusta. Yhtiössä oli tähän työehtosopimukseen perustuen valittu luottamusmies, jonka valintaan voivat osallistua vain kyseisen työehtosopimuksen solmineen ammattiliiton jäsenet.

4. Yhtiön ylempiin toimihenkilöihin kuuluvat  työntekijät, jotka eivät kuuluneet kyseiseen liittoon, valitsivat 17.10.2011 edustajakseen TSL 13 luvun 3 §:n 1 momentissa tarkoitetun luottamusvaltuutetun (A). Luottamusvaltuutettu on TSL:n mukainen työntekijöiden edustaja, jonka valintaan voivat osallistua myös ammattiliittoihin kuulumattomat työntekijät. 

5. Työnantaja ilmoitti, että se ei pitänyt A:ta luottamusvaltuutettuna, koska työpaikalla jo oli työnantajaa sitovan työehtosopimuksen perusteella valittu luottamusmies. 

6. Tämän johdosta A nosti  Espoon käräjäoikeudessa kanteen, jossa hän vaati vahvistettavaksi, että hänet oli valittu TSL:ssa tarkoitetuksi luottamusvaltuutetuksi yhtiöön. Yhtiö vastusti kanteen hyväksymistä.  Keskeinen ratkaistava kysymys jutussa oli se, onko luottamusmiehellä yksinoikeus edustaa sellaisiakin työntekijöitä, jotka eivät ole voineet osallistua hänen valintaansa. 

7. Espoon käräjäoikeus (käräjätuomari Outi Holmström) hylkäsi 16.9.2014 kanteen katsoen, ettei A:ta ole voitu valita luottamusvaltuutetuksi, koska työehtosopimuksen perusteella valittu luottamusmies, joka edusti myös A:ta. Helsingin hovioikeus (hovioikeudenneuvokset Seppo Ovaskainen, Mirja-Leena Nurmi ja Juha Saarenvirta) katsoi tuomiossaan 4.11.2015, ettei ollut syytä muuttaa käräjäoikeuden tuomiota. 

8. Korkein oikeus myönsi A.lle valitusluvan. Perusteluissaan KKO pohti asiaa varsin seikkaperäisesti muun muassa perustuslain 13 §:n 2 momentissa säädetyn yhdistymisvapauden kannalta ja - tietenkin - avoimesti pro et contra -metodin edellyttämällä tavalla. 

9. KKO totesi (kappale 27), että perustuslaista ja kansainvälisistä sopimuksissa turvatusta yhdistymisvapaudesta seuraa, ettei ammatillista järjestäytymisvapauttaan käyttävälle tulisi aiheutua tekemästään valinnasta haitallisia seuraamuksia ja ettei ammattiyhdistystoimintaan osallistuminen tai osallistumatta jättäminen ole hyväksyttävä peruste erilaiseen kohteluun työelämässä. KKO:n mukaan TSL 13 luvun 3 §:n 1 momentin säännöstä voidaan siten pitää ongelmallisena yhdistysmisvapauden näkökulmasta, mikäli sitä tutkitaan siten, että se estää henkilöstöryhmää, johon kuuluvat työntekijät eivät ole työehtosopimukseen osallisen työntekijäyhdistyksen jäseniä, valitsemasta keskuudestaan luottamusvaltuutettua, jos työpaikalla jo on työehtosopimuksen mukaisesti valittu luottamusmies.

KKO:n ratkaisuseloste

10. KKO viittasi perusteluissaan TSL:n säätämiseen johtaneeseen hallituksen esitykseen (HE 157/2000 vp s. 123), jossa on todettu, että jo mainitun 13 luvun 3 §:n 1 momentin sanamuodosta käy ilmi, että luottamusvaltuutettu olisi toissijainen työehtosopimuksessa tarkoitettuun luottamusmieheen nähden. Lakiesityksen mukaan luottamusvaltuutettua ei voitaisi valita erikseen, jos työntekijöillä on työehtosopimuksen perusteella valittu luottamusmies. Lain esitöissä on siis valittu ko. säännöksen suppea (rajoitettu) tulkintavaihtoehto.

11. KKO on viitannut perusteluissaan myös oikeuskirjallisuudessa esitettyihin kannanottoihin (kappale 24), mikä on KKO:n perustelukäytännössä varsin harvinainen ilmiö; muiden maiden ylimmissä tuomioistuimissa tämä on sen sijaan ns. jokapäiväistä leipää.

12. KKO totesi, että oikeuskirjallisuudessa mielipiteet säännöksen tulkinnasta ovat jakautuneet. Osa kirjoittajista on kannattanut rajoitetumpaa tulkintaa, ja jotkut kirjoittajat ovat olleet laajemman tulkinnan kannalla (ks. Kari-Pekka Tiitinen – Tarja Kröger, Työsopimusoikeus, 2012, s. 86 – 87, Hannu Rautiainen – Markus Äimälä, Työsopimuslaki, 2007, s. 342, Seppo Koskinen, Oikeus valita luottamusvaltuutettu, Edilex 2004 ja Kalevi Hölttä, Luottamusvaltuutetut järjestäytymättömien työntekijöiden edunvalvojiksi, Työoikeudellisen yhdistyksen vuosikirja 2001–2002, s. 54 – 56).

13. Mielenkiintoista - jopa hieman huvittavaa - on havaita, ettei KKO ole kertonut, mitä tulkintavaihtoehtoa - rajoitettua vai laajaa -  kukin kirjoittaja ovat viitatuissa kirjoissaan tai artikkelissaan edustanut. 

14. No, ei se mitään, sillä asian harrastajat toki tietävät, että ns. rajoitetun tulkinnan kannalla mainituista kirjoittajista ovat ilmeisesti olleet professori Seppo Koskinen ja OTT Kalevi Hölttä, jälkimmäinen on tunnettu ammattiyhdistysjuristi, joka on toiminut myös ammattiliiton johtotehtävissä. Laajemman tulkintavaihtoehdon kannalla puolestaan ovat professori Kari-Pekka Tiitisen lisäksi olleet Tarja Kröger, Hannu Rautiainen ja Markus Äimälä, sillä heidät tunnetaan työantajajärjestöjen lakimiehinä.

15. Korkeimman oikeuden enemmistö, oikeusneuvokset  Mika Huovila, Tuomo Antila ja Päivi Hirvelä, kallistui pohdoinnoissaan laajemman tulkintavaihtehdon kannalle, mikä minusta on perustuslain yhdistymisvapauden periaatteen kannalta täysin perusteltu ratkaisu. 

16. Loppukaneettinaan enemmistö  lausui (kappale 31), että "työntekijöiden oikeus liittyä valitsemaansa ammattiyhdistykseen ja valita oma edustajansa on keskeinen osa perus- ja ihmisoikeuksina turvattua yhdistymisvapautta ja ammatillista järjestäytymisoikeutta. Korkein oikeus katsoo, että työsopimuslain 13 luvun 3 §:n 1 momenttia tulkittaessa on kahdesta mahdollisesta tulkintavaihtoehdosta perusteltua valita A:n kanteessaan esittämä vaihtoehto, joka paremmin turvaa ammatillisen järjestäytymisoikeuden toteutumisen. Tämän tulkintavaihtoehdon valitsemista puoltaa lisäksi se, että laajempi mahdollisuus valita luottamusvaltuutettu on omiaan takaamaan tehokkaammin kuin yhteistoimintaedustajan valitseminen joukkovähentämis- ja yhteistoimintamenettelydirektiivien taustalla olevien tavoitteiden mukaisen suojan myös sellaisille työntekijöille, jotka eivät kuulu työnantajaa sitovaan työehtosopimukseen osalliseen työntekijäyhdistykseen".

17. Näillä perusteilla enemmistö päätyi katsomaan, että TSL 13 luvun 3 §:n 1 momenttia on tulkittava siten, että siitä ei aiheudu estettä A:n valinnalle luottamusvaltuutetuksi. Enemmistö kumosi hovioikeuden tuomion ja vahvisti, että A on valittu 17.10.2011 LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiön ylempien toimihenkilöiden luottamusvaltuutetuksi.

18. Kuten edellä jo totesin, KKO joutui ratkaisua tehdessään äänestämään. Vähemmistöön jäivät oikeusneuvokset Hannu Rajalahti ja Gustav Bygglin, jotka katsoivat, ettei kanteen mukaisessa tilanteessa voida valita luottamusvaltuutettua, koska työehtosopimuksen perusteella valittu luottamusmies edustaa kaikkia työehtosopimuksen soveltamisen piriin kuuluvia työntekijöitä. Vähemmistö nojautui myös työtuomioistuimen käräjäoikeudelle antamaan lausuntoon, jonka mukaan luottamusmies edustaa kaikkia työehtosopimuksen soveltamispiirin kuuluvia toimihenkilöitä. Lisäksi vähemmistö viittasi siihen,  ylemmät toimihenkilöt, joihin myös A on kuulunut, olisivat voineet valita  edustajakseen yhteistoimintalain 8 §:n 2 momentissa tarkoitetun yhteistoimintaedustajan omaksi edustajakseen työpaikan yhteistoimintaneuvotteluihin. Vähemmistö pysytti hovoikeuden tuomion. 

19. Minusta vähemmistö näyttäisi sivuuttaneen perustuslain yhdistymisvapauden periaatteen ja tulkinnallisen merkityksen lähes kokonaan. Vähemmistö on nojannut kantansa lähinnä vain siihen, mitä hallituksen esityksessä (HE 157/2000 vp) ja työtuomioistuimen käräjäoikeudelle antamassa lausunnossa 3.6.2014 on TSL 13 luvun 3 §:n tulkinnasta todettu. En pidä näin yksipuolista perustelua onnistuneena ja perusteltuna kannanottona.

20. Vähemmistöön kuuluneista jäsenistä oikeusneuvos Bygglin on toiminut aiemmin pitkään oikeusministeriön lainsäädäntöneuvoksena. Tältä pohjalta voidaan otaksua, että hän on tottunut pitämään lakien esitöitä ja hallituksen esityksiä lakien tulkinnassa suuressa arvossa. Oikeusneuvos Rajalahti on pätevä lakimies ja taitava ja kokenut tuomari, mutta tämän tapauksen yhteydessä lienee syytä muistaa, että hän on toiminut aiemmin Ikaalisten kaupunginvaltuutettuna sosialidemokraattisen puolueen ehdokkaana. Tällaiset sinänsä vähämerkitykselliset seikat voivat ns. kiikun kaakun -tapauksissa olla ratkaisevia tekijöitä laintulkinnassa.

29. Suomen Yrittäjät ry:n johtoportaassa KKO:n ratkaisu on otettu vastaan riemumielin. Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Mäkynen toteaa tiedotteessaan, että KKO:n ratkaisu on erittäin merkittävä linjaus, joka pakottaa korjaamaan suomalaisen työelämän syrjivät valuviat. Tämän pitää johtaa siihen, että liittoihin kuulumattomien syrjintä loppuu. Tiedotteen mukaan ratkaisulla on merkittävä vaikutus paikallisen sopimisen edistämisessä. Paikallisen sopimisen laajentamiseen on esitetty sääntelymallia, jossa työntekijöiden edustajaksi kelpaisi vain ammattiliittoon kuuluva luottamusmies silloin, kun työehtosopimus sitä edellyttää. KKO:n ratkaisun perusteella tällainen sääntely olisi kuitenkin yhdistysmisvapauden vastaista, sanotaan tiedotteessa. Luottamusmies ei ole KKO:n ratkaisun mukaan ensisijainen suhteessa luottamusvaltuutettuun.

Suomen Yrittäjien tiedote