1. Korkein oikeus (KKO) antoi tänään pitkään odotetun ennakkopäätöksen (2018:49) alkoholijuomien nettimyynnistä ja kotiinkuljetuksesta ns. Alkotaksi-tapauksessa.
2. Ratkaisun mukaan virolaisyrittäjä, joka oli myynyt internetsivuston kautta alkoholijuomia, oli syylllistynyt alkoholirikokseen, tarkemmin sanottuna alkoholin myyntiin ilman alkoholilaissa tarkoitettua vähittäismyyntilupaa
3. Yrittäjä oli kesällä 2009 parin kuukauden aikana myynyt Suomessa asuville yksityishenkilöille alkoholijuomia yhteensä 9 700 litraa. Kaupoista oli sovittu yhtiön internetsivuston välityksellä, minkä jälkeen yrittäjä oli tuonut juomat Virosta Suomeen ja toimittanut ne täällä ostajien koteihin. Asiakkaat tilasivat ja maksoivat juomansa etukäteen yrittäjän verkkosivuilla, eikä yrityksellä ollut varastoa Suomessa. KKO katsoi, että kaupanteko oli ollut alkoholilain vastaista vähittäismyyntiä. Yrittäjä oli siten syyllistynyt alkoholirikokseen.
4. KKO:ssa oli keskeisenä kysymyksenä se, oliko Suomen alkoholilainsäädäntö Euroopan unionin oikeuden vastainen, kuten yrittäjä väitti. KKO arvioi - varsin perusteellisesti - ratkaisussaan unionin oikeuden kannalta Alkon vähittäismyyntimonopolia sekä mietoja alkoholijuomia koskevaa vähittäismyyntilupajärjestelmää, joka edellytti muun muassa lupaviranomaisen hyväksymää myyntipaikkaa. KKO päätyi siihen, etteivät vähittäismyyntimonopoli ja -lupajärjestelmä olleet ristiriidassa EU-oikeuden kanssa.
KKO 2018:49
5. Samaan lopputulokseen olivat aiemmin päätyneet myös lamanni Eero Takkusen puheenjohdolla asian jo vuonna 2012 ratkaissut Helsingin käräjäoikeus ja vuonna 2017 Helsingin hovioikeus.
6. Oikeusasteiden syyksilukemisessa on eroja mm. siltä osin, että hovioikeuden mukaan mietojen eli enintään 4,7 tilavuusprosenttia alkoholia sisältäviä juomia koskeva myyntilupajärjestelmä ei ole täyttänyt EU-oikeuden vaatimuksia. Hovioikeus oli pyytänyt asiasta EU:n tuomioistuimen ennakkoratkaisun, joka sitoo kansallisia tuomioistuimia. KKO sen sijaan piti rangaistavana myös sanottujen mietojen alkoholijuomien eli lähinnä mietojen olueiden sanotunlaista myyntiä.
7. Käräjäoikeus tuomitsi yrittäjän alkoholirikoksesta ja törkeästä veropetoksesta yhteiseen 8 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen, jonka hovioikeus alensi 6 kuukauteen. Törkeästä veropetoksesta ei ollut KKO:ssa enää kysymys. KKO nosti miehelle tuomitun yhteisen rangaistuksen takaisin 8 kuukauteen, rangaistus oli ehdollinen ja sen koetusaika oli ehtinyt päättyä jo viisi vuotta sitten 30.6.2014.
3 kommenttia:
Tuomiossa viitataan vanhaan alkoholilakiin, lähinnä ilmeisesti 85 §. Itse en nyt vuoden vaihteeessa voimaan tulleesta uudesta laista löytänyt vastaavaa pykälää, jos toki 5 § toteaa yksiselitteisesti, että alkoholijuomia ei saa valmistaa eikä myydä ilman lupaa.
Tässäpä linkki uuteen lakiin: www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2017/20171102
Osaako joku tietävämpi sanoa, kuinka tämä KKO:n tuomio suhtautuu tähän uuteen lakiin?
Jatkan vielä, että rangaistussäännökset alkoholirikoksista löytyvät Rikoslain 50a luvusta: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001#L50a
Rikkeistä säännökset löytyvät alkoholilaista itsestään sen 90 §.
"Ottaen huomioon A:n myymien alkoholijuomien suuren määrän hänet on tässä tilanteessa tuomittava ankarampaan rangaistukseen kuin mihin hovioikeus on hänet tuominnut. Käräjäoikeuden tuomitsema rangaistus muodostaa rangaistuksen ylärajan, kun syyttäjä ei ollut hakenut muutosta käräjäoikeuden tuomioon."
Miten ymmärrät tämän? Olisiko KKO halunnut tuomita ankaramman rangaistuksen, kuin mihin käräjäoikeus oli päätynyt?
Lähetä kommentti