perjantai 16. maaliskuuta 2018

95. Syyttäjälaitos uudistuu


1. Hallitus antoi eilen 15.3. eduskunnalle esityksen syyttäjälaitoksen organisaation muuttamisesta; Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Syyttäjälaitoksesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 17/2018 vp).  Esityksen mukaan syyttäjälaitoksen organisaatiota uudistetaan siten, että Valtakunnansyyttäjänvirastosta ja sen alaisuudessa toimivista yhdestätoista syyttäjävirastosta muodostetaan yksi Syyttäjälaitos-niminen virasto.

2. Uudistuksen tavoitteena on tehostaa ja yhtenäistää syyttäjälaitoksen toimintaa. Uudistus mahdollistaa myös hallinto- ja tukitehtävien keskittämisen. Valtakunnallinen rakenne antaa  lakiesityksen mukaan aiempaa paremmat edellytykset johtaa syyttäjälaitosta kokonaisuutena sekä käyttää ja jakaa resursseja joustavasti. Samalla voitaisiin paremmin edistää yhdenmukaisia syyttäjäkäytäntöjä ja vastata yhteiskunnassa tapahtuviin muutoksiin. Uusien tietojärjestelmien mahdollisuuksia voitaisiin esityksen mukaan yhtenä virastona hyödyntää tehokkaammin.  

3. Esityksen mukaan Syyttäjälaitos muodostuisi keskushallintoyksikkönä toimivasta valtakunnansyyttäjän toimistosta ja viidestä osastoina toimivasta syyttäjäalueesta, joita ovat  Pohjois-Suomi, Itä-Suomi, Länsi-Suomi, Etelä-Suomi ja Ahvenanmaa. Valtakunnansyyttäjän toimisto hoitaisi keskushallinnon tehtävät ja syyttäjäalueet vastaisivat rikosvastuun toteuttamisesta alueellaan. Virastoa johtaisi valtakunnansyyttäjä, joka toimisi edelleen ylimpänä syyttäjänä ja syyttäjien esimiehenä. Uudistuksella ei olisi vaikutusta nykyisten toimipaikkojen tai henkilöstön määrään.

4. Kihlakunnansyyttäjän virkanimike muuttuisi aluesyyttäjäksi; virkanimike kihlakunnansyyttäjä jää siten historiaan. Ahvenanmaalla säilytettäisiin maakunnansyyttäjän virkanimike. Erikoissyyttäjät toimisivat vastedes erikoissyyttäjän virassa, lisäksi olisi apulaissyyttäjiä. Erityissyyttäjiä olisivat edelleen valtioneuvoston oikeuskansleri ja eduskunnan oikeusasiamies, joiden syyteoikeudesta säädetään perustuslain 110 §:ssä. Valtakunnansyyttäjän toimistossa syyttäjinä toimisivat edelleen apulaisvaltakunnansyyttäjä ja valtionsyyttäjät. 

5. Kaikki virat olisivat Syyttäjälaitoksen yhteisiä ja sijoittuisivat syyttäjäalueelle tai valtakunnansyyttäjän toimistoon. Syyttäjä olisi toimivaltainen syyttäjäntehtävässä koko maassa. Syyttäjäaluetta johtaisi johtava aluesyyttäjä, joka nimitettäisiin virkaansa enintään viiden vuoden määräajaksi.

6. Uudessa syyttäjälaitoslaissa säädettäisiin edelleen syyttäjän tehtävistä, toimivallasta, tiedonsaantioikeuksista, esteellisyydestä, varallaolosta ja asiamiehenä toimimisesta. Nykyinen laki syyttäjälaitoksesta kumottaisiin uudistuksen yhteydessä. Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan 31. lokakuuta 2018.

7. Syyttäjien suhteellisen vähäinen määrä on ollut syyttäjälaitoksen suurimpia ongelmia. Syyttäjälaitoksessa on nykyisin noin 370 syyttäjää ja  noin150 muuta henkilökuntaa. Vuosina 2008-2015 syyttäjille saapuneiden rikosasioiden määrä on pysynyt vuositasolla lähes muuttumattomana, vuonna 2016 se hieman laski. Asiamäärässä ei lakiesityksen mukaan odoteta tapahtuvan muutosta vuoteen 2020 mennessä. 

8. Syyteprosentti on laskenut viime vuosina tasaisesti, nykyisin syyte nostetaan noin 67 prosentissa rikosasioita. Keskimääräinen syyteharkinta-aika eri syyttäjävirastoissa on vaihdellut 1,2 - 3,4 kuukauden välillä. Vaativien rikosasioiden keskimääräiset käsittelyajat ovat vaihdelleet 2,9 - 8,2 kuukauden välillä. Syyteharkintaan tulleiden rikosasioiden lisäksi syyttäjät ratkaisivat vuonna 2016 noin 100 000 rangaistusmääräysasiaa. Joulukuussa 2016 voimaan tulleen sakkomenettelylain (754/2010) soveltamisen on arvioitu laskevan syyttäjille saapuvien summaaristen asioiden määrän noin 70 000:een.

9. Rikosasioiden kirjallinen menettely käräjäoikeudessa ja hovioikeuden jatkokäsittelyluvan soveltamisalan laajentaminen ovat keventäneet syyttäjien työtä tuntuvasti. Pitää myös muistaa, että syyttäjä ei johda esitutkintaa, kuten lähes kaikissa muissa Euroopan maissa, vaan ainoastaan "osallistuu" siihen. Tätä voidaan pitää epäkohtana. 

14 kommenttia:

Jyrki Virolainen kirjoitti...

KHO:n presidentin virkaa haki (vain) kaksi henkilöä:

Niilo Jääskinen (s.1958), korkeimman hallinto-oikeuden oikeusneuvos, oikeustieteen tohtori, ja Kari Kuusiniemi (s.1960), korkeimman hallinto-oikeuden oikeusneuvos, oikeustieteen tohtori

Vuodesta 2012 korkeimman hallinto-oikeuden presidenttinä toiminut Pekka Vihervuori jää eläkkeelle 31.8.2018.

Veikkaisin, että presidentiksi nimitetään Niilo Jääskinen.

Anonyymi kirjoitti...

Seuraavaksi uudistukseksi tullee tuomioistuinlaitoksen organisaatiouudistus. Yksi tuomioistuin koko maahan. Sitä johtaisi presidentti, joka valittaisiin seitsemän vuoden määräajaksi. Tuomioistuinlaitos jakaantuisi osastoihin: alueellisiin rikosasia-, riita-asia ja hallintoasiaosastoihin. Muutoksenhakeminen tapahtuisi muutoksenhakuosastosta ja "ylimpänä asteena" olisi prejudikaattiosasto. Osastoa johtaisi osaston laamanni. Erikoistuomioistuimetkin olisivat oma osastonsa, jossa esim. nykyinen työtuomioistuin olisi työoikeusyksikkö jne. Tuleva tuomioistuinvirastokin voitaisiin yhdistää tuomioistuinlaitokseen hallinto-osastona.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Hehheh! Tapansa ja hupinsa kullakin "visioida".
Täytäntöönpanosta huolehtisi varmaan robottiosasto.

Anonyymi kirjoitti...

"Tapansa ja hupinsa kullakin "visioida"."

Äläs sano, tuollaisen vision on jo vuosia sitten esittänyt merkittävä alan toimija Oulun käräjäoikeuden laamanni Antti Savela. Ja sittempähän ei tarvittaisi tuomioistuinvirastoakaan, sisäisen hallinnon osasto riittäisi.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

En ole oikein "sisäistänyt" sanottua ideaa ja visioita.

Anonyymi kirjoitti...

Syyttäjälaitoksessa sattuu ja tapahtuu. Nyt on haussa valtakunnansyyttäjän virka. Toivottavasti saadaan ylin syyttäjä, joka puhdistaa laitoksen maineen ja noudattaa arvoja myös käytännössä. Ja toivottavasti tehtävä kiinnostaa myös ulkopuolisia hakijoita.

Anonyymi kirjoitti...

Tuomioistuinvirastoa tarvitaan nimenomaan suunnittelemaan ja toteuttamaan tuomioistuinlaitoksen organisaatiouudistus.

Anonyymi kirjoitti...

Syyttäjälaitoksen uudistaminen on pikkunäpertelyä. Olisi pitänyt asettaa syyttäjälaitoskomitea arvioimaan syyttäjistön tilaa ja asemaa sekä sen tehtäviä nykyisessä rikosoikeudenhoidossa (blogistinkin mainitsema esitutkinnan johtajuus yhtenä käsiteltävänä aiheena). Syyttäjälaitoksessa on siirrytty aikaisemmista yli 60 paikallisesta syyttäjäyksiköstä yhteistoiminta-alueiden kautta noin 10 isoon alueelliseen virastoon, nyt sitten yhteen koko maan kattavaan. Mitä tällä rakenteiden uudistamisen vimmalla oikein tavoitellaan?

Anonyymi kirjoitti...

Anon: "Tuomioistuinvirastoa tarvitaan nimenomaan suunnittelemaan ja toteuttamaan tuomioistuinlaitoksen organisaatiouudistus."

Tarvittaisiin. Nyt näyttää vahvasti siltä, että oikeusministeriö haluaa peruuttamattomasti toteuttaa sen ennen tuomioistuinviraston toiminnan aloittamista.

Esitänpä valistuneen veikkauksen: vuoden 2019 vaalien jälkeisen hallituksen ohjelmassa on hovioikeusverkoston kehittäminen ja käräjäoikeusverkoston edelleen kehittäminen. Ei tuollainen "kehittäminen" pääty ennen kuin maassa on yksi tuomioistuinlaitos.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Höpöhöpö!
Tuomioistuinvirasto ei päätä tuomioistuinverkostosta ja sen kehittämisestä.
Suomessa on tälläkin hetkellä tietenkin vain yksi tuomioistuinlaitos.

Anonyymi kirjoitti...

Yhdistämisellä voidaan jonkun verran säästää henkilökuluissa, mutta syyttäjälaitoksen osalta tärkeintä on saada nyt valtakunnansyyttäjä, joka nauttii suuren yleisön luottamusta. Toinen tärkeä asia olisi saada retuperällä olevien isojen juttujen esitutkinnat kuntoon. Siihen voisi auttaa syyttäjän toimiminen esitutkinnan johtajana, mutta sekin edellyttää sitä, että ohjaksissa on ammattitaitoinen henkilö. Syyttäjän muodollinen asema ei takaa laatua.

Skorpioni kirjoitti...

On hyvä, että valtakunnansyyttäjän virka on ”pantu hakuun” Nykyisen viraston valtionsyyttäjistä yksikään ei kohoa päätäänpidemmäksi toista. Toivottavasti valtakunnansyyttäjän viraston ulkopuolelta tulee uusia tuulia ja näkemyksiä tuova,dynaaminen ja mieluusti alla viiskymppinen henkilö,joka ottaisi tavoittaakseen kehittää nykyistä nuutunutta virastoa.
Tähän tehtävään yhtenä tärkeimpänä tehtävä kuuluisi ehdottomasti selkeyttää ja luoda syyttäjille edellytykset johtaa poliisin suorittamaa esitutkintamenettelyä merkittävimmistä ja oikeudellista tietämystä vaativissa rikosjutussa jo esitutkinnan alkuvaiheista lähtien.
En ole mitenkään varma,että nyt annettu esitys syyttäjälaitoksessa tehostaisi nykyistä toimintaa. Eikö olisi ollut syytä valita ensin uusi valtakunnansyyttäjä em. määrittämieni perustein ja sitten antaa hänelle vapaat kädet lähteä kehittämään toimintaa, Nyt mennään P edellä puuhun, mutta näinhän meillä valtionhallinnossa tsaarimaisesti aina tehdään.

Anonyymi kirjoitti...

Yksi syyttäjävirasto parantaa ainakin teoriatasolla toimintaa kun juttuja voidaan jakaa tasaisemmin.

Valtaosa jutuista on kuitenkin rutiinijuttuja.

Taakkaa tulee myös helpottamaan kun syytetyt oppivat, että heidän kannattaa hyödyntää sovintomenettelyä.

Kittilän tapaus saattaa olla hyvä esimerkki siitä, että myöntämällä syytetty säästää paljon aikaa, hermoja sekä oikeudenkäyntikuluja, siis selvää rahaa.

Anonyymi kirjoitti...

Esitutkinnan laatu ja kohtuullinen käsittelyaika pitäisi olla syyttäjälaitoksen ykköstavoite. Siinä ei ole päästy puusta pitkälle etenkään talousjutuissa. Niin kauan kuin ollaan tässä jamassa, ei pitäisi resursseja haaskata jonninjoutavaan näpertelyyn siitä montako aluetta on.