torstai 17. marraskuuta 2016

12. Kolmelle tuomarille virkasyytteet

1. Eilen julkaistun tiedotteen mukaan Eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen on 31.10.2016 määrännyt syytteen nostettavaksi kolmea Helsingin käräjäoikeuden tuomaria ja yhtä Helsingin eli Metsälän säilöönottoyksikön virkamiestä vastaan tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta. Syyte perustuu siihen, että käräjäoikeus ei ollut ryhtynyt toimenpiteisiin käsittelyn järjestämiseksi säilöön otettujen ulkomaalaisten erillään säilyttämistä koskevien ilmoitusten johdosta.
2. Säilöönottoyksikön johtaja voi laissa säädetyillä turvallisuuteen liittyvillä perusteilla päättää, että säilöön otettu ulkomaalainen pidetään erillään muista säilöön otetuista. Tästä säädetään säilöön otettujen ulkomaalaisten kohtelusta ja säilöönottoyksiköstä annetun lain (116/2002) 12 §:ssä. Koska päätös lisää ulkomaalaisen vapaudenriiston astetta, käräjäoikeuden on lain mukaan otettava asia käsiteltäväksi viipymättä ja viimeistään neljän vuorokauden kuluttua erillään säilyttämisen alkamisesta. Tästä puolestaan säädetään ulkomaalaislain 124 §:ssä. Käräjäoikeus käsittelee asian yhden jäsenen kokoonpanossa.

3. Asiassa toimitetun esitutkinnan perusteella vuosien 2006 ja 2015 välisenä aikana säilöönottoyksiköstä oli lähetetty käräjäoikeuteen yhteensä 246 ilmoitusta erillään säilyttämisestä. Käräjäoikeus ei kuitenkaan ollut ryhtynyt toimenpiteisiin tuomioistuinkäsittelyn järjestämiseksi yhdessäkään tapauksessa.

4. Asia tuli tiedotteen mukaan ilmi, kun oikeusasiamies teki tarkastuksen säilöönottoyksikköön joulukuussa 2014. Oikeusasiamies määräsi maaliskuussa 2015 asian esitutkintaan, jonka toimitti Poliisihallituksen määräyksestä Hämeen poliisilaitos. Esitutkinta-aineisto saapui oikeusasiamiehen syyteharkintaan kesäkuussa 2016.

5. Syytemääräyksen ja esitutkinta-aineiston tarkempi sisältö pidetään lain nojalla salassa asian tuomioistuinkäsittelyn alkamiseen asti. Syyte nostetaan Helsingin hovioikeudessa ja sitä tulee ajamaan valtakunnansyyttäjän määräämä valtionsyyttäjä.

6. Tuomareita koskevat virkasyyteteasiat ovat Suomessa sangen harvinaisia. Kuka tahansa ei voi vaatia tuomarille rangaistusta virkarikoksesta, vaan tuomarin voi määrätä syytteeseen vain  oikeuskansleri tai oikeusasiamies. Virkasyytettä ajaa valtakunnansyyttäjän tehtävään määräämä valtionsyyttäjä. Tuomarin virkasyyteforum on hovioikeus.

7. Oikeusasiamiehen julkistamassa tiedotteessa, jonka otsikkona on syytemääräys, kiinnittää huomiota mm. se, että siinä puhutaan, ei käräjätuomareista, vaan yleensä tuomareista. Tämä saattaa tarkoittaa sitä, että oikeusasiamiehen syytemääräys koskisi myös käräjäoikeuden päällikkötuomaria eli laamannia. Kun tekoaika ajoittuu vuosien 2006 ja 2015 väliselle ajalle, syytemääräys ei tässä tapauksessa koskisi kuitenkaan käräjäoikeuden nykyistä laamannia, vaan hänen edeltäjäänsä.

Oikeusasiamiehen syytemääräys

6 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Syytteeseen joutuneet tuomarit vetoavat luultavasti asian epäselvyyteen, säännösten tulkinnanvaraisuuteen yms. seikkohin. Suomeksi sanottuna siis ymmärtämättömyyteensä, vaikka tätä sanaa he eivät toki lausu ääneen.

Kun säilöönottokeskuksesta on tippunut käräjäoikeuteen ko. ilmoituksia peräti 9 vuotta ja 250 kappaletta, niin olisihan tuon pitänyt alkaa jo askarruttaa tuomareita. Olisi luullut, että joku tuomareista olisi rimpauttanut Metsälään ja kysynyt ao. virkailijalta, että "kuule, miks ihmeessä sä lähettelet meitille vuodesta toiseen ja jatkuvalla syötöllä noita ilmoituksiasi"? Asia olisi tuolla tavalla saattanut vähitellen kirkastua tuomarikolmikolle.

Anonyymi kirjoitti...

Outo tapaus, jonka tekee vielä oudommaksi se, että se tapahtui Helsingin käräjäoikeudessa, jossa on pakkokeinoasioihin erikoistunut osasto, jonka johtajan tulisi seurata menettelyn asianmukaisuutta. Kieltämättä herää kysymys, miksi mikään ilmoituksista ei ole herättänyt kenessäkään kysymystä, mitä tälle pitäisi tehdä, kyllä yleensä tuomioistuimeen tullut paperi herättää jonkin reaktion.

Anonyymi kirjoitti...

Kysymys on siitä, viitataanko kohtelulain 10 § 1 momentissa vain ja ainoastaan ilmoituksen tekemiseen ulkomaalaislain 124 § 1 momentin mukaisesti, vai onko - ja missä? - viitattu myös ulkomaalaislain 124 § 2 käsittelyä koskevaan normiin. Anonyymit voinevat tähän vastata kun asia on heille niin selvä.

Anonyymi kirjoitti...

Täällähän jo joku puolustelee huolettoman huolimatonta menettelyä. Ettei olisi oma lehmä ojassa?

Anonyymi kirjoitti...

Anonyymin kysymys säilöön otettujen ulkomaalaisten kohtelusta ja säilöönottoyksiköstä annetun lain 10 §:n 1 momentin oikeasta tulkinnasta on epäolennainen, koska saman pykälän 3 momentissa säädetään selvästi, että "erillään säilyttämistä ­­­– – koskevan asian käsittelyyn käräjäoikeudessa sovelletaan muutoin, mitä ulkomaalaislaissa säädetään säilöönoton ja sen jatkamista koskevan asian käsittelystä".

Anonyymi kirjoitti...

Ei tämä missään nimessä selvä asia ole. Harkinnanvarainen asia ja ratkaisupakko, kyllä syyte pitää silloin hylätä.