1. Suomessa on 43 tuomioistuinta. Yleisiä tuomioistuimia, jotka käsittelevät riita- ja rikosasioita, ovat 27 käräjäoikeutta, viisi hovioikeutta ja korkein oikeus (KKO). Hallintotuomioistuimiin luetaan kuusi alueellista hallinto-oikeutta ja korkein hallinto-oikeus (KHO). Erityistuomioistuimia on kolme: markkinaoikeus, vakuutusoikeus ja työtuomioistuin. Pysyvä eikä satunnainen tuomioistuin on myös tarvittaessa koolle kutsuttava valtakunnanoikeus.
2. Säästösyistä johtuen tuomioistuinten lukumäärää on pyritty viime aikoina alentamaan. Pari vuotta sitten lakkautettiin Kouvolan hovioikeus sekä Kouvolan ja Rovaniemen hallinto-oikeudet. Vuoden 2009 lopussa Suomessa oli vielä 54 käräjäoikeutta, mutta vuoden 2010 alussa enää 27.
3. Käräjäoikeuksien määrän alentamisessa mikään ei kuitenkaan tunnu riittävän, sillä käräjäoikeusverkostoa ollaan jälleen supistamassa. Tämä hanke pohjautuu vuoden 2014 oikeudenhoidon uudistussuunitelmaan ja oikeusministeri Jari Lindströmin viime talvena tekemään käräjäoikeuksien kehittämispäätökseen. Vaikka muuta puhutaan, muutoksessa ei todellisuudessa ole kysymys "kehittämisestä" sanan varsinaisessa ja positiivisessa merkityksessä, vaan yksinkertaisesti säästämistarkoituksessa tehdystä "teurastushankkeesta". Käräjäoikeusverkoston uudistuksessa säästöt jäävät kuitenkin vähäisiksi, sillä julkisuudessa on puhuttu ainoastaan kolmen miljoonan euron suuruisista säästöistä. Mutta kun "pyhässä" hallitusohjelmassa kerran on sanottu, että "karsia pittää", niin silloin karsitaan eikä toimenpiteen hyödyistä välitetä tuon taivaallista. Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2019 alusta.
4. Mutta osataan sitä muuallakin "visioida". Yksi esimerkki tästä saatiin viime tammikuussa, jolloin vastanimitetty Oulun käräjäoikeuden laamanni Antti Savela (50) laukoi Kaleva-lehden haastattelussa, nimityksestään ilmeisesti innostuneena, visionaan, että Suomessa riittäisi aivan hyvin yksi (1) käräjäoikeus. Savelan ehdotus herätti aika laajaa huomiota ja tiedotusvälineet näyttivät ottavan miehen puheet vakavana ja toteuttamiskelpoisena ajatuksena. Savela halusi omalla ehdotuksellaan panna paremmaksi kuin oikeusministeriön työryhmä hieman aikaisemmin.
5. Alkuvuodesta 2015 eli vain vähän ennen huhtikuun eduskuntavaaleja oikeusministeriön virkamiehistä koostuva työryhmä, puheenjohtajanaan ylijohtaja Kari Kiesiläinen, esitti käräjäoikeuksien lukumäärän rajua karsimista. Ryhmä laati kaksi mallia, joista toisen mukaan käräjäoikeuksia vähennettäisiin niin, että maahan jäisi vain 14 alioikeutta. Toisen ja hieman maltillisemman vaihtoehdon mukaan käräjäoikeuksia olisi 17. Käräjäoikeuksien sivukanslioita ja istuntopaikkoja esitettiin myös rajusti karsittavaksi. Tuolloin oikeusministerinä ollut Anna-Maja Henriksson (rkp) tyrmäsi kuitenkin heti virkamiestensä hurjat ajatukset liian radikaaleina.
6. Uuden hallituksen työ- ja oikeusministeri - Suomessa ei ole nykyisin "pelkkää" oikeusministeriä - Jari Lindström (ps) palasi viime helmikuussa asiaan. Hän päätti, että Suomessa on vuoden 2019 alussa enää 20 käräjäoikeutta, ts. käräjäoikeuksien määrä alenee seitsemällä. Päätöstä ei ole lähemmin perusteltu. Käräjäoikeus lakkaa toimimasta Hyvinkäällä, Järvenpäässä, Kemissä, Porvoossa, Raaseporissa ja Ylivieskassa. Kymenlaaksosta ja Etelä-Karjalasta ei lakkauteta yhtään käräjäoikeutta - kas kun ministeri Lindström sattuu olemaan kotoisin Kymenlaaksosta. Keski-Pohjanmaalle ei jää enää yhtään maakunnan omaa käräjäoikeutta.
7. Ministerin päätös sai ristiriitaisen vastaanoton. Hankkeen useista vastustajista voidaan mainita korkeimman oikeuden nykyinen presidentti Timo Esko, joka on pitänyt käräjäoikeusverkoston karsimista tarpeettomana. Mutta Lindströmin kannattajiakin on toki löytynyt. Yksi heistä on edellä manittu Antti Savela, joka lausui heti oikeusministerin päätöksen jälkeen eli 11.2.2016 Yle Uutisille, että käräjäoikeuksien karsiminen on hyvä ja "oikeansuuntainen" toimenpide. Samalla Savela muistutti, miten hän oli kuukautta aiemmin esittänyt visionaan pohdittavaksi, että maassa olisi vain yksi käräjäoikeus. Tällä yhdellä käräjäoikeudella olisi Savelan mukaan "toimipisteitä" eri puolilla maata. Antti Savelan johtama Oulun käräjäoikeus tulee uudistuksen myötä laajenemaan, sillä Ylivieska-Raahen käräjäoikeus lakkautetaan ja sen alueella olevat kunnat siirretään Oulun käräjäoikeuden tuomiopiiriin. Kemi-Tornion käräjäoikeus puolestaan liitetään Lapin käräjäoikeuteen.
8. Laamanni Savela ei malttanut jättää oivallista visiotaan tähän. Hän sai kannattajakseen Itä-Suomen hallinto-oikeuden ylituomarin Veijo Tarukanteleen. Ilmeisesti viimeksi mainittu on huomauttanut Antille, että oletkos huomannut, että meillä Suomessa on käräjäoikeuksien lisäksi myös hallinto-oikeuksia. Mitä niille tulisi Savelan visiossa tapahtumaan? Herrat löivät viisaat päänsä yhteen ja laativat Helsingin Sanomissa noin kuukausi sitten eli 26.8. vieraskynäpalstalla julkaistun kirjoituksen, jonka otsikko kuuluu:
Suomeen riittäisi kaksi tuomioistuinta
9. Kahteen tuomioistuimeen ei kirjoittajien mukaan olisi sentään mahdollista siirtyä kertarysäyksellä. Uudistus tulisi aloittaa yhdistämällä ensin kaikki käräjäoikeudet yhdeksi koko maassa toimivaltaiseksi käräjäoikeudeksi. Myös hovioikeudet ja hallinto-oikeudet tulisi organisoida "yhden viraston mallin" mukaisesti. Suomessa olisi siten uudistuksen alkuvaiheessa yhden käräjäoikeuden lisäksi yksi koko maassa toimivaltainen hovioikeus ja samoin yksi koko maassa toimivaltainen hallinto-oikeus. Uudistuksen toisessa vaiheessa korkein oikeus ja korkein hallinto-oikeus yhdistettäisiin uudeksi ylimmäksi oikeudeksi, nimeltään korkein oikeus. Viimeksi eli uudistuksen kolmannessa vaiheessa hovioikeus, hallinto-oikeus ja korkein oikeus yhdistettäisiin yhdeksi koko maassa muutoksenhakutuomioistuimena toimivaksi ylioikeudeksi. Ja näin, hokkuspokkus ja simsalabim, maassa olisi lopulta vain kaksi tuomioistuinta, yksi aliokeus ja yksi ylioikeus.
10. Tämä kaikki olisi kirjoittajien mukaan helppoa kuin heinänteko. Heidän perustelunsa ovat niukat eikä sitä, miten uudistukset käytännössä voitaisiin toteuttaa, edes yritetä pohtia. Minkäänlaisia contra -perusteluja eli vastasyitä ei ole viitsitty ottaa esille. Kirjoituksen niukoissa perusteluissa vilahtavat tutut fraasit siitä, että uudistus muka loisi nykyistä paremmat mahdollisuudet tuomareiden ammattitaidon kehittämiseen ja resurssien käytön tehostamiseen. Myös oikeuskäytännön yhtenäisyys kuulemma paranisi ja käsittelyajat eri puolilla maata tasoittuisivat. Hallinnolliset säästöt olisivat kirjoittajien mukaan "varsin suuret". Katinkontit, sanon minä! Tuollainen puhe ja "visiointi" on pelkkää retoriikkaa, sillä hyvien ja kauniiden asioiden toteutumisesta ei olisi käytännössä mitään takeita. Tämä on nähty niin monta kertaa aiemminkin kun tuomioistuinorganisaatiota on uudistettu ja lainkäyttöä on "kevennetty".
11. Savelan ja Tarukanteleen visiot ovat epärealistisia eli täyttä huuhaata ja pelkkää puppua. Tuollaisia suunnitemia ei kannattaisi ottaa todesta, ne olisi syytä jättää omaan arvoonsa. Kirjoittajat ovat kirjoitusta väsätessään toki olleet selvin päin - Antti Savela tunnetaan absolutistina - mutta eri asia on, ovatko he olleet liikkeellä "vakain tuumin" tai edes puolivakavissaan, epäilen. Ilmeisesti kaksi päällikkötuomaria ovat laatineet kirjoituksensa enemmän tai vähemmän huumorimielessä.
12. Ajattelin mainitun kirjoituksen luettuani, että tuskinpa kukaan juristi viitsii jatkaa "leikkiä" kommentoimalla kirjoitusta. Mutta olin väärässä, sillä kyllä siihen vastattiin. Kynään tarttui kollega Antti Jokela, joka on eläköitynyt Turun yliopiston prosessioikeuden professorin tehtävästä. Hän julkaisi Helsingin Sanomien mielipidesivulla 1.9. ilmestyneen kirjoituksen otsikolla "Kaksi tuomioistuinta ei riitä". Meillä on siten tästä "polttavasta" teemasta kaksi juupas-eipäs -tyyppistä kannanottoa, joista toisessa puolletaan ja toisessa taas kiistetään kahden tuomioistuimen malli tai visio.
13. Antti Jokela on oikeassa sanoessaan, että Savelan ja Tarukanteleen ehdottama muutos heikentäisi ihmisten tosiasiallista oikeuteen pääsyä ja lisäisi oikeudenkäyntien kustannuksia ainakin asianosaisten näkökulmasta. Myös säästöjen saaminen valtiolle olisi epävarmaa, koska ko. visiossa tuomarit joutuisivat tekemään runsaasti virka- eli käräjämatkoja ja valtio joutuisi korvaamaan asianosaisten oikeuskuluja ja todistajien palkkioita nykyistä enemmän. Tuomareiden riippumattomuden vuoksi oikeuskäytäntöjä ei voida yhtenäistää keskittämällä tai suurentamalla tuomioistuimia. Missään muussa maassa ei ole voimassa vain kahden tuomioistuimen järjestelmää.
14. Savelan ja Tarukanteleen visiossa tuomioistuinorganisaatiota on tarkasteltu yksinomaan tuomioistuimen ja tuomareiden näkövinkkelistä. Oikeutta etsivät ja sitä käyvät ihmiset eli asianosaiset ja heidän asiamiehensä on sivuutettu tuomareiden kirjoituksessa kokonaan. Sama vika ja puute vaivaa myös monia äskettäin toteutettuja ja vireillä olevia uudistuksia. Viimeisten 10-15 vuoden aikana oikeuslaitoksessa ja oikeusministeriössä on puhuttu lähes yksinomaan oikeudenkäyntien ja lainkäytön keventämisestä, tehostamisesta, nopeuttamisesta, rajoittamisesta, supistamisesta, karsimisesta yms. Keinot ovat lähes aina samat: valitusoikeutta on karsittu ja evätty moneen kertaan mm. erilaisilla valitusluvilla ja jatkokäsittelyluvilla, lautamiesten lukumäärää on tuntuvasti alennettu, tuomioistuinten kokoonpanoja on kevennetty, oikeusprosessia on niin ikään "kevennetty" mm. siirtämällä suurin osa rikosasioista käräjäoikeuden kirjalliseen menettelyyn tai syyttäjien ja poliisien ratkaistaviksi, hovioikeuksien ja hallinto-oikeuksia on vähennetty, käräjäoikeusverkostoa karsittu jne jne. Parhaillaan on vireillä tosi laaja oikeusprosessien keventämishanke, jota suunnitellaan oikeusministeriön työryhmässä. Siihen on syytä palata tarkemmin eri kirjoituksessa.
15. Vaikuttaa usein siltä, että oikeudenkäynnin päätarkoitus eli ihmisten tosiasiallinen pääsy tuomioistuimiin, oikeussuojan antaminen ja oikeuden varma toteutuminen on kaikkien kevennysten ja karsimisten johdosta pahasti unohtunut. Toki ko. tavoitteisiin myös kevennys- ja supistamishankkeiden yhteydessä usein vedotaan. Tämä on vain silmänlumetta, sillä lainkäyttöön perehtyneet ihmiset voivat helposti todeta, että todellisuudessa mainitut kevennyshankkeet tähtäävät yksinomaan tuomioistuinten ja muiden lainkäyttöelinten ylläpidosta valtiolle aiheutuvien kustannusten säästämiseen. Hallitusohjelman pikkutarkka noudattaminen ajaa ihmisten oikeusturvan edelle.
16. Mutta palataanpa lopuksi vielä visionääri Antti Savelaan. Hän ei tyydy visioimaan ja suunnittelemaan ainoastaan tuomioistuinten organisaatiouudistuksia ja oikeusprosessien kevennyksiä, sillä hänellä on myös merkittäviä kirkollisia luottamustoimia ja tehtäviä. Antti Savela on kirkolliskokousedustaja, jonka kirkolliskokous valitsi vuoden 2015 toukokuussa johtamaan kirkon tulevaisuuskomiteaa. Komitean tehtävänä on arvioida luterilaisen kirkon organisaatiota ja laatia ehdotus uudesta organisaatiomallista. Savela ennakoi heti valintansa jälkeen, että kirkon organisaatio tulee olemaan tulevaisuudessa erilainen kuin nyt ja sen hallinto muuttuu merkittävästi.
17. Ev. lut kirkolla on Suomessa 449 seurakuntaa. Mielenkiintoista nähdä, mitä Antti Savelan johtama kirkollinen komitea tulee tässä suhteessa esittämään. Jos Suomeen riittää Savelan mielestä nykyisten 43 tuomioistuimen sijasta kaksi tuomioistuinta, niin tuntuisi aika johdonmukaiselta, että hän haluaisi supistaa kovalla kädellä myös ev.lut. seurakuntien määrää. Enpä juuri yllättyisi, jos komitea päätyisi esittämään, että Suomeen riittää oikein hyvin 1-2 seurakuntaa. Näillä olisi sitten kirkkorakennuksia, seurakuntasaleja ym. "toimipisteitä" eri puolella maata. Hiippakunnat joutaisivat hel…siis lakkautettaviksi ja piispoista voitaisiin tehdä esimerkiksi kansanedustajia. Kyllä 1-2 seurakuntaa pystyisi oikein hyvin huolehtimaan Jumalan sanan levittämisestä ja muista kirkon perustehtävistä. Siis yksi seurakunta ja yksi arkkihiippakunta päälle, jolloin kirkon hallinto kevenisi kummasti.
21 kommenttia:
Tähän voisi lisätä vielä, että keskusteluun tuomioistuinten määrästä HS:n mielipidepalstalla osallistui myös eläkkeellä oleva laamanni Ilkka Lindström Rovaniemeltä (HS 5.9). Hän totesi kirjoituksessaan osuvasti, että Suomessa on viime vuosikymmenet kuljettu kohti alkuasetelmaa, joka vallitsi kuningas Eerik Pommerilaisen aikakautena. Kuningas jakoi maamme vuonna 1435 kahteen laamannikuntaan, Pohjois- ja Etelä-Suomeen. Karjalan laamannikunta perustettiin vuonna 1578.
Ylituomari Veijo Tarukannel ja laamanni Antti Savela eivät antaneet kirjoituksessaan aikajanaa visiolle eli onko kyseessä 20 vuotta koskeva visio vai peräti 50 vuotta koskeva. Veikkaisin jälkimmäistä, sillä esim. jo kahden ylimmän tuomioistuimen yhdistäminen kestäisi perustuslakimuutoksineen lähes kymmenen vuotta.
Kiitos ensiksi siitä, että jatkat blogin pitämistä oikeudellisten kysymysten osalta. Tarpeellinen foorumi. Pidän siitä, että otat reippaasti kantaa, mutta perustelet aina avoimesti. Omasta mielestäni käräjäoikeuksien määrää on hyvä karsia. Asiointi näissä on harvojen kohdalla ongelma. Istuntosaleja voidaan pitää auki ehkä nykyisiäkin enemmän, jos matkustaminen olisi ongelma. Pelkästään säästöjä ei saisi hakea, vaan koettaa saada nopeutta ja laatua parannettua.
Tarukanteleen ja Savelan mielipidekirjoituksessa tuodaan esille että tuomioistuinten työhön vaikuttavat myös monet toimintaympäristön muutokset. Yksi tällainen muutos on väestönkehitys. Onko Suomessa vuonna 2050 lapsia, nuoria ja eläkeläisiä yhteensä lähes yhtä paljon kuin työikäisiä ja väkiluku enää noin 4,5 miljoonaa kuten joissakin arvioissa on esitetty. Mene ja tiedä.
Korkeimman oikeuden osalta voi sanoa, että sen rooli on sinänsä selvä, mutta juttujen käsittelyn nopeuttamisessa on varmasti parantamisen varaa hyvinkin paljon. Presidentti Timo Esko, kokenut hovioikeustuomari, on todennut että "Hovioikeudessa on tiukat määräajat, tuomio on annettava pääkäsittelyn jälkeen 30 päivässä. Korkeimmassa oikeudessa työskentely muistuttaa luonteeltaan enemmän vaikkapa väitöskirjan tekemistä". Aikaa jutun käsittelyyn kuluu 12–18 kuukautta. Toivottavasti Esko saa tämän vian korjattua.
Ex-oikeusministeri - siis "kunnon" oikeusministeri - Anna-Maja Henriksson on kertonut olevansa tyrmistynyt työ-ja oikeusministeri Jari Lindströmin käräjäkarsimista koskevasta päätöksestä. Hänen mukaansa uudistuksen säästöt ovat mikroskooppisia valtiontalouden tasolla. Henriksson harmittelee mm. sitä, että Keski-Pohjanmaa on jäämässä kokonaan ilman omaa käräjäoikeutta.
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001117249.html
Myös emerituslaamanni Ilkka Lindström - ei liene sukua ministeri Jari Lindströmille - on kummastellut 5.9. HS:n mielipidekirjoituksessaan "Jokaiseen maakuntaan vähintään yksi käräjäoikeus" Antti Savelan ja Veijo Tarukanteleen rajua visiota.
http://www.hs.fi/mielipide/a1472956202156
Kyllähän nämä pilipali säästöt on aivan hölynpölyhommaa. Esittäjät eivät ole asiakkaiden ja oikeusjärjestelmän uskottavuuteen yhtään kiinnittäneet huomiota. Tämä uudistus lisäisi jotain etätuomioita ja kirjallisia menettelyitä. Tuomioistuimista tulisi päätösesitys ja klikkaa tuota ruutua, jos olet sitä mieltä että 2 kk ehtoolista riittää. Maksa 5 euroa jos haluat osallistua seuraavaan viikon lottoarvontaa 1 rivillä. Ja lopuksi olisi kysely mitä mieltä olet tämän viikon idols tähtien esityksistä.
Haluaisin nähdä senkin tuomarin joka Helsingistä junalla köröttelisi istuntoon johonkin 500 km päähän. Kyllä tulisi kohta vaatimuksia, että minähän en lähde mihinkään laittakaa paperinivaska tulemaan katsotaan konttorilla miten tuomitaan. Siinä sitä ihmettelisi tuomittu, että kukahan se tämänkin päätöksen väsäsi vai arvottiinko se satunnaislukugeneraattorilla oikeusministeriön tietotekniikkakeskuksessa.
KKO:n presidentti Timo Esko tuntuu olevan huolissaan käräjäoikeusverkoston karsimisesta 20:een toimipaikkaan. Pohjoismaissa sanottu määrä on erittäin harva verkosto. Eskon mukaan supistamispäätöstä tehtäessä ei ole otettu huomioon niitä vaikutuksia, joita verkoston harventamisesta aiheutuu. Jos paikkakunnalta häviää tuomioistuin, sieltä voivat herkästi kadota myös muut oikeudelliset palvelut, kuten asianajajat ja oikeusavustajat.
http://www.aamulehti.fi/kotimaa/kkon-presidentti-timo-esko-juttujen-kasittelyajat-ovat-vaarassa-pidentya/
Olisiko tuo Savelan ja Tarukanteleen visio todellinen kaukovisio? Luuta ja lihaa tarvittaisiin erityisesti istuntopaikkojen katoamista aiheellisesti pelkääville.
Ilmeisesti laki ja oikeus ovat yhteiskuntamme sekulaarissa ja liberaalissa arvojärjestyksessä tipahtaneet viimeisille sijoille ja kovaa vauhtia jäämässä kohta pois.
Perustuuhan lainsäädäntö kokonaan kristillisille arvoille, kuten yhteiskunta ja maailma kaikkineen.
Ateistit ja jumalankieltäjät haluavat työntää kaiken mikä heitä hiukankaan muistuttaa Jumalasta, pois näkyvistä.
Mutta älkäämme huolestuko, kaikki saavat oikean tuomion aikanaan, ja uusi taivas ja uusi maa korvaavat tämän rappiomaailman.
Suomi on kyllä maana etujoukoissa menossa helvettiin, se on toki ikäväksi todettava.
Noin mustavalkoisissa tunnelmissa oli em. anonyymi kello 02.23 lähettämässä viestissään.
Pian on maassamme kuulemma vain kaksi syyttäjänvirastoa, yksi manner-Suomessa ja yksi Ahvenanmaalla. Onko tässä mitään tolkkua?
En hirveästi ihastunut blogistin Savelan henkilöä koskeviin kommenteihin (argumentum ad hominem), kyllä asiaperusteiden pitäisi laatublogissa riittää.
Eihän yhden oikeuden malli ole ongelmaton. Muiden paikkakuntien oikeudenhoidon näivettyminen on todellinen vaara. Tehokkuutta laskee tuomareiden lisääntyneet matkakustannukset ja -aika, joka syö työtehoa. Jos työstä tulee tuosta syystä liian raskasta, se voi vähentää laadukkaiden tuomarinviran hakijoiden määrää pitkällä juoksulla.
Toisaalta ei siitä mihinkään pääse, että käräjäoikeuden suurempi koko mahdollistaa suuremman erikoistumisen, joka lisää niin tehoa kuin määrääkin. Ei yliopistollisissa sairaaloissakaan ole yleislääkäreitä, jotka alkuviikosta hoitavat kurkku-, nenä- ja korva -potilaita ja loppuviikosta tekevät sydänleikkauksia.
En kommentoinut Antti Savelan "henkilöä" vaan hänen "hurjaa " ehdotustaan. On julkinen tieto, että Savela johtaa ev.lut. kirkon tulevaisuuskomiteaa. Maininta, että joku julkisuuden henkilö on absolutisti, ei ole loukkaavaa tai henkilöön käypää arvostelua; juopoksi kutsuminen sitä vastoin saattaisi olla.
Minä en ihastunut hirveästi anonyymin viimeisessä kappaleessa esittämään vertailuun. Pidän sitä aika naiivina. Käräjätuomarit, samoin kuin hovioikeustuomaritkin, ovat 95 prosenttisesti yleistuomareita, erikoistuomareita siellä on hyvin vähän. Käsiteltävät jutut ovat joko rikos- tai riita-asioita. Käräjäoikeuksissa käsitellään melko harvoin erityisjuridiikan osaamista edellyttäviä asioita. Silloin kun näin tapahtuu, niin asianosaiset hankkivat asiantuntijalausuntoja ja kutsuvat todistajiksi erityisasiantuntijoita. Oikeustieteellisiä asiantuntijalausuntoja esitetään aika usein oikeudelle.
Käräjäoikeudet eivät ole nykyisin pieniä yksiköitä. Helsingin KäO:ssa lienee 100 tuomaria ja kaikkein pienimmissäkin käräjäoikeuksissa taitaa olla kymmenkunta tuomaria. Ny ministeri Lindströmin lakkauttamislistalla olevat käräjäoikeudet ovat pienemmästä päästä. Ennen vanhaan eli vanhaan hyvään aikaan, vielä n. 10-15 vuotta sitten, käräjäoikeutta pidetiin melko suurena, jos siinä oli päällikkötuomarin lisäksi kolme käräjätuomaria. Ja hyvin meni!
Savelan ja Tarukanteleen ehdotuksessa lienee kyse lähinnä käräjäoikeuksien ja muiden tuomioistuinten hallinnon keskittämisestä yhden (tai kahden) viraston käsiin.
Lokakuun alusta tulee voimaan valtion oikeusaputoimistojen rakenneuudistus. Nykyiset kuusi oikeusapupiiriä muodostetaan virastoksi. Jatkossa oikeusapupiirit ovat nimeltään oikeusapu- ja edunvalvontapiirejä. Edunvalvontapalveluja varten perustetaan edunvalvontatoimistoja, oikeusapua tarvitsevia palvellaan jatkossakin oikeusapitoimistoissa.
http://www.asianajajaliitto.fi/viestinta/oikeudellisia_uutisia/kotimaiset_tietolahteet/oikeusavun_ja_edunvalvonnan_organisaatio_uudistuu_lokakuun_alusta.10372.news
Syyttäjälaitos on edelleen kaksiportainen. Siihen kuuluu VKSV ja 11 paikallista syyttäjävirastoa, joissa on 23 palvelutoimistoa. Kutakin syyttäjävirastoa johtaa johtava kihlakunnansyyttäjä.
Voitaisiinko käräjäoikeuksien nykyiset hallintotehtävät keskittää hovioikeuksille? Aikaisemmin hovioikeudet huolehtivat ja päättivät tuomiokuntien hallinnosta myös hyvin yksinkertaisissa asioissa.
"Maininta, että joku julkisuuden henkilö on absolutisti, ei ole loukkaavaa tai henkilöön käypää arvostelua; juopoksi kutsuminen sitä vastoin saattaisi olla."
Itse rinnastaisin sen siihen, että olisi mainittu tämän olevan ihonväriltään musta. Ihonvärillä tai alkoholinkäytöllä ei ole merkitystä arviotaessa ehdotuksen hyvyyttä tai huonoutta. Kumpikin voi synnyttää lukijoissa ennakkoluuloja.
Järjellisyyttä tai järjettömyyttä kyllä.
Julkisuuden henkilön ulkonäköäkin on lupa kommentoida ja arvostella.
Toimittaja-näyttelijä Kaarina Hazard kritisoi Imagessa Sami Hedbergin valintaa Office -sarjan päärooliin tähän tapaan:
– Hedberg on se vaaraton, pullea poika, ylikasvanut pikkuveli, joka häissä sahtipäissään lyö reisiinsä ja hokee Otetaan taas! ja jota ei kenenkään tarvitse pelätä eikä haluta. Hazardin mukaan hänen mielestään Hedbergin huumori ole huumoria lainkaan.
Markku Arponen esitti muutamia vuosia sitten mallin, jossa Suomessa olisi vain yksi hovioikeus. Muistaako blogisti?
Arponenkin saattoi heitellä toisinaan ilmoille omituisia aatoksia. Tuosta anonyymin mainitsemasta "ehdotuksesta" on jo yli 10 vuotta. Ehkä Arposen yksi ja ainoa hovioikeus olisi sijainnut "sattauneesta syystä" Kuopiossa! Antti Savelan yksi alioikeus voisi puolestaan ottaa paikkakunnakseen Oulun.
Päivän mielipide HS 1.10.2016 kirjoittaja eläkkeellä oleva hovioikeuden presidentti Markku Arponen.
Huomasin tuon. Totean vain, että vanhaa ja kymmenisen vuotta siten eläköitynyttä tuomaria hieman lapsettaa. Tuollaisen "vision" Arpoen esitti jo silloin, kun hänen johtamansa tuomioistuinlaitoksen kehittämiskomitea työskenteli 2002-2003. Mutta itse mietinnössä mianitusta ideasta ei lausuta sanaakaan eikä sitä otettu komiteassa käsiteltäväksi. Tuollaisia heittoja on helppo tehdä, vaikka jokainen tietää, etteivät ne tule koskaan toteutumaan. Missään Euroopan maassa eikä ilmeisesti muuallakaan ko. "malli" ei ole käytössä eikä sellaista ole vakavasti edes esitetty - ei edes kokkapuheissa. Voisin luetella helposti ainakin 30-40 syytä ja perustetta, joiden takia Arposen tai hänen uskollisen oppilaansa Antti Savelan malleja ei voitaisi toteuttaa. En kuitenkaan ala niitä tässä tai muuallakaan luettelemaan, koska nuo mallit ja ideat ovat niin hupsuja, ettei niiden alasampumiseen kannata ruutia tuhlata.
Lähetä kommentti