perjantai 11. maaliskuuta 2022

273. Murha. Lappeenrannan autopolttomurha. Alentunut syyntakeisuus. Elinkautinen vai määräaikainen vankeusrangaistus. Rangaistuksen mittaaminen. KKO 2022:13

1. Korkein oikeus (KKO) antoi tänään tuomion Lappeenrannassa toukokuussa 2018 tehdystä autopolttomurhasta. KKO lievensi käräjäoikeuden ja hovioikeuden alentuneesti syyntakeiseelle naiselle murhasta tuomitseman elinkautisen vankeusrangaistuksen 13 vuodeksi vankeutta. Tuomio on julkaistu ennakkopäätöksenä KKO 2022:13. Katsotaanpa, mistä asiassa on kysymys; ratkaisulle voidaan antaa nimike "Lappeenrannan autopolttomurha".

2. Etelä-Karjalan käräjäoikeus katsoi välituomiossaan 23.11.2018 ja tuomiossaaan 23.8.2019 selvitetyksi, että tekoaikana 19-vuotias Pola Jasmine Rantala  (A) oli yhdessä toisen henkilön eli Antti Juhani Sirkiän kanssa  tappanut vuonna 1997 syntyneen miehen (X) 21.5.2018 ja 22.5.2018 välisenä yönä Lappeenrannassa.

3. Käräjäoikeuden mukaan Rantala ja Sirkiä olivat ensin kiinnittäneet X:n käsiin käsiraudat ja sitoneet tämän jalat. Tässä yhteydessä X:ää oli uhattu ja viilletty teräaseella ja häneltä oli anastettu omaisuutta. X:ää oli myös pahoinpidelty nyrkillä lyömällä. Tämän jälkeen X:n suun eteen oli laitettu teippi ja hänet oli siirretty auton takakonttiin. Rantala ja Sirkiä olivat ajaneet autolla kahden kaupungin alueella useiden tuntien ajan, ja jossain välissä X:ää oli lyöty kivellä. X:n ollessa auton takakontissa Rantala ja Sirkiä  olivat ostaneet X:n pankkikortilla bensiiniä, josta osa oli täytetty pulloihin. Surmaamisteon yhteydessä X oli nostettu pois takakontista, minkä jälkeen häntä oli potkittu ja tallottu sekä lyöty yhteensä 33 kertaa teräaseella. Teon jälkeen X:n ruumis oli siirretty takaisin auton takakonttiin, ja Rantala ja Sirkiä olivat poistuneet autolla surmapaikalta. Muutamia tunteja surmaamisen jälkeen Rantala ja Sirkiä olivat valelleet mukanaan olleella bensiinillä auton ja X:n ruumiin ja sytyttäneet ne palamaan. Rantala oli myöhemmin lähettänyt viestejä X:n puhelimeen tiedustellen tämän olinpaikkaa sekä muille henkilöille osoitetun viestin, jonka mukaan X:stä ei ollut kuulunut mitään.

4. Käräjäoikeus määräsi Rantalan mielentilan tutkittavaksi. Mielentilalausunnon mukaan Rantala oli ollut tekojen aikana alentuneesti syyntakeinen. Sirkiä sitä vastoin oli mielentilatutkimuksen mukaan täysin syyntakeinen.

5. Käräjäoikeus, käräjätuomari Samuli Yli-Rahnasto ja kaksi lautamiestä,  tuomitsi 23.8.2029 Pola Jasmine Rantalan alentuneesti syyntakeisena murhasta sekä muista hänen syykseen luetuista rikoksista elinkaudeksi vankeuteen.  Antti Juhani Rantalan käräjäoikeus tuomitsi niinikään murhasta ym. elinkaudeksi vankeuteen.

6. Tuomitut valittivat Itä-Suomen hovioikeuteen. Rantala vaati valituksessaan, että hänen syykseen luetaan murhan sijasta alentuneesti syyntakeisena tehty tappo ja että rangaistus joka tapauksessa lievennetään määräaikaiseksi vankeusrangaistukseksi. 

7. Itä-Suomen hovioikeus ei 8.10.2020 muuttanut käräjäoikeuden tuomiota.

8. KKO myönsi Rantalalle valitusluvan, mutta hylkäsi Antti Juhani Sirkiän valituslupahakemuksen. Rantala vaati valituksessaan. että hänelle tuomittu elinkautinen rangaistus lievennetään määräaikaiseksi vankeusrangaistukseksi.

9. KKO totesi tuomiossaaan, että alentunut syyntakaisuus lieventää rikoksentekijän syyllisyyttä (RL 3:4.3 ja 6:8.1). Enimmäisrangaistuksen eli tässä tapauksessa elinkautisen vankeusrangaistuksen tuomitseminen murhasta alentuneesti syyntakeiselle edellyttää sitä, että teko olisi murhaksikin täysin poikkeuksellinen ja selvästi törkeämpi kuin vastaavat rikokset yleensä. KKO:n mukaan rikoksen törkeydestä ja moitittavuudesta huolimatta Rantalan syyksi luettua murhaa ei voitu pitää niin poikeuksellisena, että elinkautinen vankeusrangaituksen tuomitsemiseen alentuneesti syyntakeiselle tekijälle olisi edellytyksiä. 

10. Rantala oli murhan lisäksi syyllistynyt samaan tekokokonaisuuteen liittyen alentuneesti syyntakeisena törkeään vapaudenriistoon, törkeään ryöstöön, lievään maksuvälinepetokseen, hautarauhan rikkomiseen ja vanhingontekoon. Hänelle tuomittava yhteinen vankeusrangaistus olisi voinut RL 7 luvun 2 §:n 1 momentin 3 kohdan perusteella olla enintään 15 vuotta vankeutta. 

11. KKO tuomitsi Rantalan hänen syykseen lukemistaan rikoksista yhteiseen 13 vuoden vankeusrangaistukseen.

12. Minusta Rantalan syyksi luettu murha on tekotapa ja siihen liittyneet olosuhteet huomioon ottaen siinä määrin raaka ja julma, että olisin hyväksynyt myös käräjäoikeuden ja hovioikeuden siitä hänelle määräämän elinkautisen vankeusrangaistuksen. 

13. KKO:n ratkaisuseloste

https://korkeinoikeus.fi/fi/index/ennakkopaatokset/kko202213.html 

14. KKO:n julkaisema tiedote

https://korkeinoikeus.fi/fi/index/ajankohtaista/tiedotteet/2022/lappeenrannanautopolttomurhastatuomitulle13vuottavankeutta.html

1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

Miten tällainen ihminen voi olla vapaalla jalalla ehdonalaisessa ?? Mä en ymmärrä suomen lakia kyllä tässä ollenkaan