1. Vaasan hovioikeus tuomitsi eilen 31.1.2023 43-vuotiaan Juha Kalevi Lindroosin avunannosta perussuomalaisten Keski-Suomen vaalipäällikön Pekka Katajan murhan yritykseen sekä törkeään kotirauhan rikkomiseen kuudeksi vuodeksi vankeuteen. Hovioikeus katsoi selvittetyksi, että teolla oli poliittinen motiivi. Lindroos määrätiin heti vangittavaksi.
2. Aiemmin Keski-Suomen käräjäoikeus oli 11.3.2021 hylännyt teon kiistänyttä Lindroosia vastaan ajetut syytteet näyttämättöminä. Syyttäjä ja Kataja valittivat tuomiosta hovioikeuteen.
3. Pekka Katajan kohdistuvaa murhan yritystä on käsitelty laajasti julkisuudesta. Rikos tapahtui 17.7.2020 Jämsänkoskella Katajan asunnolla, jonne kaksi miestä oli saapunut. Miehillä oli mukanaan paketti, jonka toinen miehistä kertoi sisältävän Katajalle osoitetun lähetyksen perussuomalaisten puoluetoimistolta. Katajan avattua asuntonsa ulko-oven miehet hyökkäsivät hänen kimppuum, jolloin Kataja sai päähänsä 20 iskua mahdollisesti vasarasta niin, että hänen kallonsa murtui. Poliisi ei ole onnistunut selvittämään, keitä Katajajan kimpuun käyneet miehet olivat.
4. Rikoksen esitutkinnan ja oikeudenkäynnin vaiheita on selostettu mm. Wikipediassa
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pekka_Katajan_murhayritys
6. Vastaajaa on syytetty ensisijaisesti murhan yrityksestä ja vaihtoehtoisesti avunannosta murhan yritykseen. Lisäksi häntä syytettiin törkeästä kotirauhan rikomisesta ja vaihtoehtoisesti avunannosta törkeään kotirauhan rikkomiseen. Käräjäoikeus (käräjätuomari Matti Kuuliala ja lautamiehet) hylkäsi kaikki syytteet asiassa. Syyttäjät ja asianomistaja Kataja valittivat tuomiosta hovioikeuteen uudistaen käräjäoikeudessa esittämänsä syytteet.
7. Hovioikeus totesi, että asiassa on kyse ns. aihetodistelun arvioinnista. Aihetodistelussa näyttö koostuu seikoista, jotka eivät suoraan vaan ainoastaan niistä tehtävien johtopäätösten kautta välillisesti todistavat teosta ja siihen osallisista.
8. Hovioikeus katsoi perusteluissaan näytön tukevan syytettä vastaajan osallisuudesta tekoihin. Näyttö ei kuitenkaan ollut riittävän vahvaa osoittamaan, että vastaaja olisi ollut tekopaikalla ja kohdistanut uhriin väkivaltaa. Näin ollen siitä, että vastaaja olisi tekijänä syyllistynyt väitettyihin rikoksiin, oli jäänyt varteeenotettava epäily.
9. Hovioikeus on kuitenkin katsonut, että avunannon osalta syytteen tueksi esitetty näyttö on lähtökohtaisesti niin vahvasti syytettä tukevaa, että vastajan voitiin edellyttää konkretisoitavan kiistämisensä perusteet sekä selittävän hänen osallisuuteensa viittaaviin seikkoja, joita ovat mm, vastaajan sormenjäljet mainitussa postipaketissa, paketin teipin ja vastaajan asunnolta löydetyn teipin vastaavuus sekä tekijöiden käyttämän auton ja vastaajan auton samankaltaisuus.
10. Kysymys on siten asiasta, josta prosessioikeudellisessa kirjallisuudesta käytetään termiä epäillyn (syytetyn) selvitystaakka; toisinaan käytetään sanontaa selitystaakka. Korkein oikeus on viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana aika useissa näytön arviointia koskevissa ennakkopäätöksissään kiinnnittänyt siihen huomiota, vaikka ratkaisuissa ei ole nimenomaan mainittu käsitettä selvitystaakka. Näitä ratkaisuja ovat KKO 2012:27 (kohdat 13-16), KKO 2017:12 (kohdat 9-11), KKO 2018:3 (kohta 15), KKO 2019:2 (kohta 10), KKO 2020:32 (kohta 13), KKO 2021:44 (kohta 10) ja KKO 2022:50 (kohta 12). Ks. myös VaaHO 2022:10.
11. Tässä tapauksessa hovioikeus katsoi, että vastaaja Lindroosin selitykseksi esittämä vaihtoehtoinen tapahtumainkulku oli tosin sinänsä mahdollinen, mutta syytettä tukevat seikat huomioon ottaen epäuskottava. Näin ollen hovioikeus päätyi arvioinnissaan siihen, ettei vastaajan osallisuudesta tekoon avunantajana jäänyt varteenotettavaa epäilyä. - On huomattava, että vastajan selityksen tai selvityksen epäuskottavuudelle ei voida antaa merkitystä syytteen tueksi esitetyn näytön todistusvoimaa arvioitaesa.
12. Hovioikeus katsoi selvitetyksi, että Pekka Katajaan kohdistetulla teolla on ollut poliittinen motiivi ja että vastaajan on täytynyt ymmärtää edistävänsä toiminnallaan etukäteen suunnitellun ja vakaasti harkiten tehdyn vakavan väkivallan toteutumista. Hän oli siten syyllistynyt avunantoon. Hovioikeus katsoi esittämillään perusteilla, että teko oli tehty erityisen raa`lla ja julmalla tavalla ja että se oli ollut myös kokonaisuutena arvostellen törkeä täyttäen siten murhan yrityksen ja törkeän kotirauhan rikkomisen tunnusmerkistöt.
13. Hovioikeus tuomitsi Lindroosin mainituista rikoksista yhteensä 6 vuoden vankeusrangaistukseen sekä velvoityi hänet suorittamaan Pekka Katajalle vaaditut vahingonkorvausmäärät yhteensä 39 000 euroa.
14. Hovioikeuden tuomio on yksimielinen. Ratkaisukokoonpanoon kuuluivat hovioikeudenneuvokset Petteri Korhonen ja Sandra Wallin sekä asessori Jurkka Jämsä.
15. Hovioikeuden tuomion oikeellisuudesta ei jää järkevää epäilyä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti