220. Uutta todistusoikeudellista kirjallisuutta

 1. Todistusoikeudellista kirjallisuutta on viimeisten viiden vuoden aikana julkaistu melko runsaasti. Syynä tähän on vuoden 2016 alusta voimaan tullut todistuslainsäädännön uudistus, joka ilmenee etenkin oikeudenkäymiskaaren (OK) todistelua koskevan 17 luvun kokonaisuudistuksena. Luku oli aiemmin uudistettu kokonaan vuonna 1948, minkä jälkeen siihen on tehty lukuisia muutoksia ja lisäyksiä.

2. Lainuudistus perustuu hallitukseen esitykseen (HE) 46/2014 vp. Perustuslakivaliokunta antoi lausunnon (PeVL 39/2014) ja lakivaliokunta ietinnön (LaVM 19/2014 hallituksen esityksestä. Eduskunnan vastaus annettiin 10.2.2015 ja tasavallan presidentti vahvisti lait 12.6.2015 ja määräsi ne tulemaan voimaan 1.1.2016.

3. Pasi Pölösen ja Antti Tapanilan kirja Todistelu oikeudenkäynnissä  (496 sivua) ilmestyi vuonna 2015, siis jo ennen uuden todistuslainsäädännön voimaantuloa (Tietosanoma Oy). Esipuheen mukaan teos on tarkoitettu todistelun kokonaisesitykseksi riita- ja rikosasioissa.

4. Vuoden 2016 alussa julkaistiin  todistelu-uudistuksen valmisteluun keskeisesti osallistuneiden Dan Fränden ja Jaakko Raution perusteellinen pykäläkommentari otsikolla Todistelu. Oikeudenkäymiskaaren 17 luvun kommentaari (Edita). Kirjoittajista Frände oli toiminut vuosina 2010-12  oikeusministerön asettaman todistelutoimikunnan puheenjohtajana ja Rautio toimikunnan jäsenenä ja sihteerinä (OM 69/2012). Viime vuonna kirjasta ehti ilmestyä uusi tarkistettu painos.

5. Viime vuona ilmestyi Mikko Vuorenpään laatima teos Valittuja kohtia todistusoikeudesta, jonka kustantaja on Kauppakamri. Kirjassa on 214 sivua ja siinä käsitellään oikeuskäytännössä usein esiintyviä kysymyksiä eli asiantuntijatodistelua, todisteiden hyödyntämiskieltosääntelyä sekä asianomistajan kuulemista todistelutarkoituksessa.

6. Uusista todistusoikeutta käsittelevistä väitöskirjasta on syytä mainita aluksi Juhana Riekkisen vuonna 2019 Lapin yliopistossa tarkastettu väitöskirja Sähköiset todisteet (Alma Talent), jossa käsitellään myös informaatio-oikeutta. Teos on ensimmäinen suomalainen kokonaisesitys sähköisistä (digitaalisista) todisteista ja niihin liittyvistä oikeudellisista kysymyksistä ja ongelmista rikosprosessin eri vaiheissa. Kirjassa tarkastellaan myös todistusmenettelyä sekä todistusharkintaa.

7. Tänä vuonna on ilmestynyt jo kaksi todistusoikeutta käsittettelevää Helsingin yliopistossa tarkastettavaa väitöskirjaa. Oikeustieteen maisteri Jurkka Jämsän 497 -sivuinen väitöskirja  Oikeudelliset todistelunrajoitteet rikosasiassa (SLY) tarkastettiin 22. tammikuuta; väitöstilaisuus pidettiin Vaasan hovioikeudessa, jossa Jämsä toimii asessorina. Vastaväittäjänä oli dosentti Antti Tapanila ja kustoksena professori Tuula Linna.

8. Ensi viikolla eli tarkemmin sanottuna 29. tammikuuta tarkastetaan OTL Jorma Rudangon laaja eli 750 sivua käsittävä väitöskirja Näkökohtia todistusharkinnasta. Virallisena vastaväittäjä toimii dosentti Timo Saranpää ja kustoksena professori Dan Frände. Rudanko on eläkkeellä oleva korkeimman oikeuden oikeusneuvos. 

9. Aiemmin 2000 -luvulla ilmestyneitä todistusoikeudellisia väitöskirjoja ovat Pasi Pölösen Henkilötodistelu rikosprosessissa (2003), Timo Saranpään  Näyttöenemmyysperiaate riita-asiassa (2010), Helena Vihriälän Tahallisuuden näyttäminen ja Teija Stanikicin Silminnäkijätunnistamisen näyttöarvo (2015). Lisäksi on mainittava Mikko Vuorenpään kirja Asiantuntijatodistelun ongelmakohtia (Talentum 2012). 

10. Jäämme mielenkiinnolla odottamaan seuraavia väitöskirjoja, monografioita, opppikirjoja ja tieteellisiä artikkeleja todistusoikeuden alalta.