1. Korkeimman oikeuden (KKO) vuoden 2021 ensimmäinen ennakkopäätös koskee hovioikeuden jatkokäsittelylupaa ulosottovalitusta koskevassa asiassa (KKO 2021:1). Tämä on johdonmukaista siihen nähden, että jatkokäsittelylupaa koskevat asiat (ns. jkl -asiat) ovat nykyisin selvästi suurin asiaryhmä, jossa KKO myöntää valituslupia ja julkaisee ratkaisuistaan ennakkopäätöksiä (prejudikaatteja).
2. Ratkaisussa KKO 2021:1 koskevassa asiassa ulosottomies oli vahvistanut velallisena olleelle osakeyhtiölle kirjallisen maksusuunnitelman määräajaksi. Ulosottomies oli ulosmitannut A Oy:n pankkitililtä maksusuunnitelmaan kuuluneita velkoja vastaavan määrän varoja yhtiön noudattaman maksusuunnitelman voimassaoloaikana.
3. Pohjois-Savon käräjäoikeus hylkäsi yhtiön ulosottovalituksen. Itä-Suomen hovioikeus, jonne velallinen valitti, ei 20.8.2020 antamallaan päätöksellä myöntänyt yhtiölle jatkokäsittelylupaa.
4. KKO lausui perusteluissaan, että hovioikeudella ei ole jatkokäsittelyluvan myöntämistä harkitessaan ollut edellytyksiä pitää selvänä, että käräjäoikeuden johtopäätös on oikea. Kun yhtiön varojen ulosmittaus vahvistetun maksusuunnitelman aikana ilman päätöstä sen raukeamisesta on ollut tulkinnanvarainen ja epäselvä, olisi hovioikeuden tullut myöntää yhtiölle jatkokäsittelylupa muutosperusteella.
5. Ulosottokaaressa ei ole lisäksi säädetty siitä, millä edellytyksillä velallisen omaisuutta voidaan turvaavaa ulosmittausta lukuun ottamatta ulosmitata maksusuunnitelman voimassaoloaikana, kun maksusuunnitelman raukeamisesta ei ole päätetty. Asiasta ei myöskään ole vakiintunutta ratkaisukäytäntöä. Näin ollen KKO katsoi, että hovioikeuden olisi tullut myöntää yhtiölle jatkokäsittelylupa myös ennakkoratkaisuperusteella (oikeudenkäymiskaari 25a luvun 11 §:n 1 momentin 1 ja 3 kohdat sekä ulosottokaaren 4 luvun 59 §).
6. KKO kumosi hovioikeuden päätöksen ja myönsi yhtiölle jatkokäsittelyluvan. KKO palautti asian hovioikeudelle valituksen käsittelyn jatkamista varten.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti