353. Tuomioistuinten ulkopuolista sovittelua lisäämällä voitaisiin parantaa pienten ja pk-yritysten oikeusturvaa sekä vähentää oikeudenkäyntien määrää ja säästää tuomioistuinten resursseja

 

1. Tiedon puute, kustannukset ja virallisen sovittelijajärjestelmän puuttuminen ovat syitä, miksi sovittelu ei ole yleistynyt pienten ja keskisuurten yritysten riitojen ratkaisemisessa. Oikeusministriön selvityksiä ja mietintöjä 2023:5.

2. Näin arvio selvityshenkilönä toiminut asianajaja Lasse Tirrosen laatimassa ja  20.1.2023 julkaistussa oikeusministeriön selvityksessä. Selvitys on osa pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmaa, jossa on asetettu tavoitteeksi sovittelun käytön vahvistaminen oikeudenkäyntien määrän vähentämiseksi.

3. Selvityshenkilön tekemässä selvityksessä tarkastellaan, miten tuomioistuimen ulkopuolisia riidanratkaisumenettelyjä voitaisiin kehittää erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten välisten riitojen ratkaisussa. Selvitys pohjautuu alan toimijoiden käytännön kokemuksiin ja havaintoihin sekä riidanratkaisun ja sovittelun alalla käytyyn keskusteluun.

4. Selvityksen mukaan pienten ja keskisuurten yritysten käytössä on jo nykyisin useita tuomioistuimen ulkopuolisia sovittelu- ja riidanratkaisumenetelmiä. Niitä ei kuitenkaan juuri käytetä. 

5. Sovittelua lisäämällä voitaisiin parantaa pk-yritysten oikeusturvaa sekä vähentää oikeudenkäyntien määrää, todetaan Tirrosen selvityksessä.

6. Sovittelun lisäämiseksi selvityksessä esitetään, että oikeusavustajien ja yritysten tietoisuutta sovittelusta tulisi lisätä. Lisäksi tuomioistuimen ulkopuolisen riidanratkaisun kustannus- ja muita esteitä tulisi poistaa niin, että menetelmä on joustava ja kustannustehokas.

7. Selvityksen mukaan tulisi myös arvioida, onko Suomeen hyödyllistä luoda tuomioistuimen ulkopuolinen sovittelijainstituutio, jollainen on muissa pohjoismaissa. Tuomioistuin voisi osoittaa riidan sovittelijaksi myös muun oikeudellisen sovittelukoulutuksen saaneen henkilön kuin virassa olevan tuomarin, esimerkiksi asianajajan.

8. Lisäksi selvityksessä ehdotetaan, että selvitettäisiin pakollisen sovitteluistunnon käyttöönottoa. Tuomioistuinten resurssien kannalta riita-asioiden päättyminen sovintoon juuri ennen pääkäsittelyn aloittamista on hyvin tehotonta. Selvityksessä arvioidaan, että riita-asioiden sovittelu nykyistä aikaisemmassa vaiheessa säästäisi myös oikeushallinnon resursseja.

9. Selvitys on nyt lausuntokierroksella, ja siitä voi antaa lausunnon Lausuntopalvelu.fi:ssä 28.2.2023 asti.

10. Selvityshenkilöksi kutsutulla asianajaja Lasse Tirrosella on vahva käytännön kokemus yritysten välisistä riidoista ja niiden sovittelusta.

Selvitys tuomioistuimien ulkopuolisen riidanratkaisun ja sovittelun kehittämiseksi

Lausuntopalvelu.fi

11. Edellä oleva teksti perustuu OM:n selvityksen julkitulon yhteydessä julkaisemaan tiedotteseen. Selvitys on erittäin tarpeellinen, sillä tuomioistuinsovittelua koskeva lakia sovelletaan käytännössä lähinnä vain prheoikeudellisten ja muiden yksityishenkilöiden välisten vähäisten riitojen sovittelusa eikä asianajajaliiton tarjoamaa sovintomenettelyä juuri hyödynnetä pienten ja pk-tirysten välisissä riidoissa vaian harvoin. 

12. Kuten selvitysestä ja sen oikeusvertailevasta katsauksesta ilmenee, Suomi on jäänyt aika pahasti jälkeen pk-yritysten riitojen tuomioistuimen ulkopuolisessa sovittelussa, jos maatamme verrataan muissa pohjoismaissa tai Keski-Euroopan maissa käytössä oleviin sovittelujärjestelmiin. Tekemistä riittäisi todella paljon.