1. Helsingin Sanomissa oli eilen 30.5. oikeusneuvos Juha Häyhän ja kansliapäällikkö Pekka Timosen nekrologi oikeusneuvos Pertti Välimäestä, joka kuoli 71-vuotiaana 10. toukokuuta. Kun tunsin Välimäen, en tosin erityisen hyvin, ajattelin kirjoittaa omat muistikuvani Välimäestä ja siitä, millaisia ajatuksia hänen toimintansa minussa herätti.
2. Pertti Välimäki auskultoi eli suoritti tuomioistuinharjoittelun Janakkalan tuomiokunnassa Riihimäellä 1970-luvun puolivälissä ja sai varatuomarin arvon 1976. Itse auskultoin ja olin puoli vuotta notaarina samassa tuomiokunnassa kymmenkunta vuotta aiemmin, varatuomarin tittelin sain 1968. Tuomiokunnan päällikkönä oli tuolloin legendaarisen ukkotuomarin maineessa ollut Niilo Lahti (1912-1998), hän oli rikosoikeuden professori Raimo Lahden setä. Niilo Lahti muisteli joskus entisiä notaarejaan, joista suurimman vaikutuksen tuntui tehneen muuan Pekka Paavola, josta tuli myöhemmin Tampereen kaupunginjohtaja.
3. Pertti Välimäki kirjoitti ylioppilaaksi Myllykosken yhteiskoulusta 1969, mutta päätyi vuonna 1974 valmistumisensa jälkeen auskultoimaan Kanta-Hämeeseen Riihimäelle. Hänestä tuli vuonna vuonna 1975 Riihimäellä muutama vuosi aiemmin toimintansa aloittaneen Asianajotoimiston Tulokas & Ilonen lakimies ja vuonna 1977 toimiston osakas. Kanta-Hämeestä kotoisin olevat juristit Pekka Ilonen, syntynyt Lammilla, ja Tuuloksessa syntynyt Mikko Tulokas olivat perustaneet sanotun toimiston Riihimäelle, jossa ei tuolloin ollut juuri muita toimistoja. Omilta notaarinajoilta muistan Riihimäen asianajajista Ilmari Mustosen, Erkki Mustalan ja lakitieteen lisensiaatti Kullervo Pellisen. Nimismiehenä oli varatuomari, oikeustieteen lisensiaatti Urho Arento.
4. Mikko Tulokas (1946-2021) toimi Asianajotoimisto Tulokas & Ilonen osakkaana 1971-76, mutta siirtyi 1980 harjoittamaan asianajoa Helsinkiin perustamastaan toimistosta käsin. Tulokas väitteli oikeustieteen tohtoriksi vuonna 1979 öljyvahinkoja käsittelevällä tutkimuksellaan ja toimi advoseerauksen ohella Helsingin yliopistossa vuoteen 1980 asti siviilioikeuden vt.assistenttina, yliassistenttina ja apulaisprofessorina. Mikko Tulokas nimitettiin vuonna 1992 korkeimman oikeuden jäseneksi. Tulokas muistetaan julkisuudessa parhaiten taitavana ja erittäin usein käytettynä välimiehenä. Joka vuosi verotustietojen julkaisemisen aikaan mediassa kauhisteltiin Tulokkaan "ruhtinaallisen" suuria välimiespalkkioita, jotka ylittivät roimasti hänen virkapalkkansa määrän. Mikko Tulokas kuoli 75-vuotiaana heinäkuussa 2021. Hänen nekrologinsa on julkaistu Helsingin Sanomissa elokuussa 2021.
5. Varatuomari Pekka Ilonen aloitti asianajouransa 1973 Asianajotoimisto Tulonen & Ilosen osakkaana. Sittemmin 1977 toimiston toiseksi osakkaaksi Mikko Tulokkaan tilalle tuli, kuten jo edellä kerroin, Pertti Välimäki, jonka kanssa Ilosen yhtiökumppanuus jatkui vuoteen 1989 saakka. Tämän jälkeen Ilonen toimi omassa toimistossaan vuoteen 2006, jolloin toimisto yhdistyi Asianajotomisto Ilonen & Romo Oy:öön. Ilonen lopetti asianajon vuonna 2010, hän kuoli tammikuussa 2019 Riihimäellä 70-vuotiaana. Pertti Välimäen yhdessä kahden muun juristin kanssa laatima Ilosen nekrologi julkaistiin Helsingin Sanomissa helmikuussa 2019.
6. Pertti Välimäki toimi ex-vaimoni - tarkemmin sanottuna ensimmäisen ex-vaimoni - avustajana ja asiamiehenä Riihimäen käräjäoikeudessa 1980-alussa käsitellyssä asumuserojutussa. Tuohon aikaan asumuseroasiat tuli käsitelllä oikeuden istunnossa, jos puolisoilla oli lapsia ja erossa piti päättää heidän huollostaan. Kun vaimoni kyseli, kenet hän voisi ottaa avustajakseen, suosittelin Pertti Välimäkeä, jonka tiesin päteväksi lakimieheksi, vaikken häntä juuri tuntenutkaan. Näin kävi, oikeudenkäynti käräjillä eteni ja päättyi sopuisasti.
7. Tapasin Pertti Välimäen joskus 1980-luvun loppupuolella paikallisessa pubissa Riihimäellä ja päädyimme tarinoimaan ja valomerkin jälkeen jatkoille Välimäen kotiin nauttimaan konjakkia. Ilmeni, että Välimäki pohti vakavissaan asianajon lopettamista ja jatko-opintojen aloittamista Helsingin yliopistossa. Itse olin samaan aikaan siirtymässä tuomarin tehtävistä yliopiston professoriksi Lappiin. Välimäki kyseli jatko-opintojen suorittamiseen liittyviä asioita ja jopa sitä, kannattaisiko hänen vielä liki nelikymppisenä tuollaista askelta enää ottaa. Vastasin, että ilman muuta kannattaa!
8. Näin myös tapahtui, sillä Pertti Välimäki lopetti vuonna 1989 asianajotoiminnan kokonaan ja aloitti jatko-opintonsa, jotka johtivat 90-luvulla siihen, että hän toimi 10 vuotta myös tutkijana ja opettajana pääosin Helsingin yliopistossa. Välimäki valitsi leipälajikseen perintö- ja perheoikeuden ja väitteli vuonna 1995 oikeustieteen tohtoriksi osituksen sovittelua käsittelevällä tutkimuksellaan. Hänet nimitettiin siviilioikeuden dosentiksi vuonna 2000 ja hän toimi vuosina 1995-96 myös Lapin yliopiston ma. professorina, mikä on aina syytä erityisesti mainita. Välimäki julkaisi oikeustieteellisiä artikkeleja ja monografioita mm. pesänselvityksestä ja pesänjaosta sekä edunvalvonnan alalalta.
9. Oikeustieteen professuureja on vähän ja niinpä Pertti Välimäen veri takaisin käytännön oikeuselämään pariin. Tämäkin siirtymä onnistui Välimäeltä joutuisasti, sillä hänet otettiin vuonna 1999 KKO:een esittelijäneuvoksen vakanssille ja jo seuravana vuonna hänet nimitettiin KKO:n ylimääräikseksi jäseneksi ja samana vuonna vakinaiseksi jäseneksi oikeusneuvoksen virkaan. Välimäki jäi eläkkeelle vuonna 2016. Hän julkaisi vielä viime vuonna laajan tutkimuksen pesänjakajan roolista ja tehtävistä.
10. Kuten tiedämme, KKO käytännöllisesti katsoen täydentää itse itseään, eli tekee virkaesityksen jäsenensä nimittämisestä tasavallan presidentille eikä presidentti koskaan siitä poikkea; viimeksi tuollainen poikkeus tapahtui vuonna 1970, jolloin presidentti Urho Kekkonen nimitti vastoin KKO:n yksimielistä kantaa oikeusneuvoksen virkaan Olavi Heinosen. Niin sitten kävi, kuten Pertti Välimäki on Pekka Ilosen nekrologisaan
itse todennut, että kummastakin Riihimäellä toimineesta Ilosen
yhtiökumppanista, Mikko Tulokkaasta ja Välimäestä tuli myöhemmin KKO:n
jäsenen, Tulokkaasta 1992 ja Välimäestä vuonna 2000, joten he istuivat "korkissa" samaan aikaan. Mikko Tulokkaalla ei varmaankaan ollut mitään entisen yhtiökumppaninsa nimitystä vastaan, mutta toki Välimäki sai oikeusneuvoksen viran yksinomaan omilla ansioillaan, tästä voimme olla varmoja.
11. KKO:n tuomarina Välimäki seurasi eri oikeudenalojen kehitystä ja oikeustieteellistä tutkimusta tarkasti. Tämä näkyy mm. siitä, että hän omaksui nopeasti uudenlaisen pro et contra -perustelumetodin käytön, josta olen julkaissut yhdessä Petri Martikaisen kanssa kaksi kirjaa, ensimmäisen Pro et contra -nimisen kirjan vuonna 2003 ja toisen kirjan Tuomion perusteleminen vuonna 2010. Ehkäpä noista kirjoista osaltaan johtui, että KKO:n perustelutyyli muuttui vuodesta 2011 lähtien lähes tyystin, kuten Heikki Kemppinen osoittaa viime vuonna julkaistussa väitöskirjassaan. KKO:n perusteluissa alkoi esiintyä väliotsikoita ja kappaleita, joissa yhtäältä käsiteltiin ratkaisua tukevia ja toisissa puolestaan lopputulosta vastaan puhuvia seikkoja; tällaisten ratkaisujen tekemisen Pertti Välimäki näyttää usein KKO:ssa osallistuneen. Tämän jälkeen perusteluissa seuraa punnintajakso, jossa kerrotaan, minkä vuoksi ratkaisussa on päädytty juuri lopputuloksesta ilmenevään ratkaisuun, vaikka myös toisenlaisen kannan tueksi olisi ollut varteenotettavia syitä.
12. Oikeusneuvos Pertti Välimäki on jättänyt eräällä tavalla konkreettisesti pysyvän jäljen KKO:n aikakirjoihin. Kaksi hänen laatimaansa artikkelia löytyy nimittäin KKO:n kotisivuilta. Toinen niistä käsittelee KKO:n valituslupajärjestelmää ja valituslupahakemuksen sisältöä, ja toinen sitä, miten siviilijuttua pitäisi ajaa KKO:ssa ja sitä ennen. Jälkimmäinen artikkeli perustuu Välimäen KKO:n asianajopäivässä 9.11.2012 pitämään esitelmään.
13. Etenkin jälkimmäinen artikkeli oli minusta niin mainio, että päätin jatkaa saman asian tarkastelua omassa blogikirjoituksessani 2.4.2012 numero 714 otsikolla "Hieman lisiä oppiin siviilijutun ajamisesta oikeudessa". Olin muutamassa kohdin hieman toisella kannalla kuin Pertti Välimäki, mutta pääosin saatoin yhtyä hänen esittämiinsä ajatuksiin ja näkemyksiin. Laitan tähän linkin myös omaan blogijuttuuni, jotta lukijoilla olisi tilaisuus vertailla esityksiä ja tehdä niistä kenties omia johtopäätöksiä; keskustelu jatkukoon, vaikka Suomessa sitä saa kyllä yleensä turhaan toivoa.
http://jyrkivirolainen.blogspot.com/2013/04/714-hieman-lisia-oppiin-siviilijutun.html
14. Pertti Välimäki ei oikeusneuvokseksi edettyään ylistynyt, vaan tervehti aina iloisesti, kun kadulla sattui vastaan tulemaan. Pertti oli kilpasuunnistaja ja muutenkin innokas kuntoilija, joka harrasti mm. murtomaahiihtoa. Riihimäen varuskunnan pururadan ladulla hän ohitti ylämäkeä perinteisellä tyylillä raskaasti puuskuttavan meikäläisen kevyesti luistellen. Pertti muutti kymmenkunta vuotta sitten Riksulasta Lahteen. Hänen poikansa Mikko Välimäki on teknologiaoikeuteen erikoistunut filosofian tohtori ja juristi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti