Helsingin hovioikeus antoi eilen 31.3. tuomion laajassa talousrikosjutussa, jossa syytettynä oli Markku Pasi Pönkä. Helsingin käräjäoikeus oli 2.4.2020 hylännyt kaikki Pönkää vastaan ajetut syytteet näyttämättöminä, mutta hovioikeus tuomitsi hänet 5 vuoden 7 kuukauden vankeusrangaistukseen mm. kahdesta törkeästä petoksesta ja useista muista talousrikoksista.
Hovioikeus julkaisi tuomiosta seuraavan tiedotteen:
Syyte perustui törkeiden petosten osalta siihen, että vastaajan katsottiin erehdyttäneen American Express Services Europe Limitediä ja useita muita luottoyhtiötä tilaamalla kymmenien muiden henkilöiden nimiin Amex-luottokortteja ja niin kutsuttuja pikavippejä tietoisena siitä, ettei luottoja tulla maksamaan takaisin. Syytteen mukaan pääosa luotoista oli tullut vastaajan itsensä käyttöön. Yhtiöille oli aiheutunut menettelystä yhteensä noin 770.000 euron suuruinen vahinko. Törkeiden veropetosten osalta oli puolestaan riidatonta, että Verohallinnolle oli tehty perusteettomia negatiivisia arvonlisäveroilmoituksia, joilla oli tavoiteltu yhteensä noin 67.000 euron taloudellista hyötyä. Rekisterimerkintärikosten ja väärennysten osalta tuli selvitetyksi, että Kaupparekisteriin oli tehty yhteensä 16 yrityksen perustamisilmoitukset, joiden liitteenä oli ollut väärennetty kuitti yhtiön osakepääoman maksamisesta. Osakepääomia ei todellisuudessa ollut maksettu.
Asiassa oli keskeisiltä osin kysymys siitä, oliko vastaaja ollut osallinen syytteessä tarkoitettuun menettelyyn. Syytteen tueksi oli esitetty näyttönä muun ohella tietotekniset raportit vastaajan kahdelta asunnolta löytyneistä tietokoneista. Tietokoneet sisälsivät runsaasti väitettyihin tekoihin liittyvää asiakirja-aineistoa. Vastaajan asunnoilta oli lisäksi löydetty yli 40 matkapuhelinta, joilla oli tilattu syytteessä tarkoitettujen henkilöiden nimissä pikavippejä. Asiassa todistajina kuulluista henkilöistä osa kertoi luovuttaneensa henkilötietonsa nimenomaan vastaajan käyttöön, kun taas osa kertoi asioineensa muun henkilön kuin vastaajan kanssa. Hovioikeus katsoi asiassa esitetyn kirjallisen todistelun perusteella olevan selvää, että henkilöt, joiden tietoja teoissa oli käytetty, eivät olleet tehneet luottokortti- ja pikavippitilauksia itse tai ainakaan yksin. Sen sijaan kysymys oli ollut hyvin organisoidusta kokonaisuudesta, jossa pääosa taloudellisesta hyödystä oli mennyt kokonaisuuden suunnitelleelle taholle.
Hovioikeus katsoi näyttöä arvioituaan toisin kuin käräjäoikeus, ettei asiassa jäänyt varteenotettavaa epäilyä siitä, että vastaaja oli osallistunut syytteessä tarkoitetun menettelyn suunnitteluun ja toteutukseen. Vaikka menettelyyn olisi osallistunut muitakin henkilöitä, vastaajan osallisuutta pidettiin rikosten toteuttamisen kannalta siinä määrin olennaisena, että vastaaja oli joka tapauksessa ollut rikoksentekijän asemassa.
Hovioikeus katsoi oikeudenmukaiseksi rangaistukseksi vastaajan syyksi luetuista rikoksista yhteisen 5 vuoden 7 kuukauden vankeusrangaistuksen ja määräsi vastaajan vangittavaksi. Rangaistuksen määräämisessä otettiin koventamisperusteena huomioon vastaajan aikaisempi samankaltainen rikollisuus sekä kohtuullistavana seikkana vastaajalle aiemmin Ruotsissa tuomittu rangaistus teosta, josta olisi voitu tuomita rangaistus samalla kertaa nyt kyseessä olevien rikosten kanssa. Vastaaja tuomittiin lisäksi menettämään rikoshyötynä yhteensä noin 770.000 euroa ja rikoksentekovälineinä muun muassa hänen hallustaan takavarikoidut tietokoneet ja matkapuhelimet sekä suorittamaan Verohallinnolle sen vaatimat vahingonkorvaukset.
Asian ovat ratkaisseet hovioikeudenneuvos Mirjami Paso, hovioikeudenneuvos Jan Ylitapio ja asessori Laura Kirvesniemi. Asian valmistelijana on toiminut hovioikeuden esittelijä Eira Myllyniemi. Asiaa koskeviin mahdollisiin tiedusteluihin vastaa asessori Laura Kirvesniemi (puh. 029 56 40033, sähköposti etunimi.sukunimi(at)oikeus.fi).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti