258. Tytti Yli-Viikarille sakkorangaistus, ei viraltapanoa

1. Helsingin käräjäoikeus antoi tänään tuomion Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) entistä pääjohtajaa Tytti Yli-Viikaria ja entistä hallintojohtajaa Mikko Koirasta koskevassa virkarikosjutussa. 

2. Tämä blogikirjoitus perustuu käräjäoikeuden ratkaisusta julkaisemaan tiedotteeseen, johon olen lisännyt jutun käsittelyyn osallistuneiden henkilöiden nimiä ja mainintoja syyttäjän vaatimuksista.

3. Käräjäoikeus käsitteli ja ratkaisi jutun kolmen lainoppineen jäsenen kokoonpanossa, johon kuuluivat käräjätuomarit Petteri Plosila, puheenjohtajana, sekä Timo Niemi ja Laura Kallioinen. Syyttäjänä toimi erikoissyyttäjä Mari Mattila ja Yli-Viikarin avustajana asianajaja Tuomas Aho. Mikko Koirasella ei ollut avustajaa. VTV:n asiamiehenä jutussa oli asianajaja Petteri Sotamaa. Jutun pääkäsittely pidettiin viime joulukuun alkupuolella.

4. Käräjäoikeus tuomitsi Yli-Viikarin virkasuhteen päättymissopimusta koskevassa asiassa virka-aseman väärinkäyttämisestä 24.5.2016, lentopisteitä koskevassa asiassa virkavelvollisuuden rikkomisesta 13.3.2016–14.8.2020 ja kavalluksesta 14.2.2018–14.8.2020 80 päiväsakkoon. Kun Yli-Viikarin päiväsakon rahamäärä oli 21 euroa, hän joutuu maksamaan sakkoa 1 680 euroa. Asian saamaa julkisuutta, johon Yli-Viikarin puolustus oli vedonnut, ei hänen osaltaan pidetty rangaistusta kohtuullistavana seikkana. Koska Yli-Viikaria ei tuomittu vankeusrangaistukseen, eivät viraltapanon edellytykset täyttyneet, joten syyttäjän vaatimus viraltapanosta hylättiin.

5. Erikoisyyttäjä Mari Mattila vaati jutussa Yli-Viikarille virkamiehen virkasuhteen päättämisasiassa nimikkeellä törkeä virka-aseman väärinkäyttäminen 8 kuukauden ja lentopisteiden käyttöasiassa virkavelvollisuuden rikkomisesta ja maksuvälinepetoksesta 3 kuukauden ehdollista vankeusrangaistusta sekä viraltapanoa.

6. Mikko Koirasen, joka on hyllytetty VTV:n hallintojohtajan virasta, käräjäoikeus tuomitsi virkasuhteen päättymissopimusta koskevassa asiassa virka-aseman väärinkäyttämisestä 24.5.2016 30 päiväsakkoon eli, kun Koirasen päiväsakon rahamäärä oli 71 euroa, maksamaan sakkoa 2 130 euroa. Asian saama julkisuus otettiin Koirasen osalta huomioon rangaistuksen kohtuullistamisperusteena. Syyttäjä oli vaatinut Koiraselle 7 kuukauden ehdollista vankeusrangaistusta törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä.

7. Käräjäoikeus luki siis molempien vastaajien syyksi virkasuhteen päättymissopimusta koskevassa asiassa syytteen mukaisesti virka-aseman väärinkäyttämisen kuitenkin siten, ettei teolla ollut aiheutettu VTV:lle vahinkoa eikä se ollut kokonaisuutena arvostellen törkeä. Lentopisteitä koskevassa asiassa Yli-Viikari oli käräjäoikeuden mukaan syyllistynyt siihen virkavelvollisuuden rikkomiseen, josta syyttäjä oli vaatinut hänelle rangaistusta.

8. Lentopisteasiassa syyttäjän ajama ensisijainen syyte maksuvälinepetoksesta hylättiin, koska Yli-Viikari oli ollut Finnair Plus -pistetilillään olleiden lentopisteiden laillinen haltija, eikä maksuvälinepetoksen tunnusmerkistö siten täyttynyt. Käräjäoikeus tuomitsi tältä osin hänet toissijaisen rangaistusvaatimuksen nojalla kavalluksesta. Tuomiosta tarkemmin ilmenevillä perusteilla Finnair Plus -tilillä olevien lentopisteiden katsottiin olevan VTV:n omistamina varallisuusoikeuksina kavallussäännöksen tarkoittamaa irtainta omaisuutta.

9. Yli-Viikari tuomittiin lentopisteitä koskevan syytekohdan osalta menettämään valtiolle rikoksen tuottamana taloudellisena hyötynä 4 528 euroa.

10. Molemmat vastaajat velvoitettiin korvaamaan yhteisvastuullisesti VTV:lle oikeudenkäyntikuluja 5 208 euroa ja Yli-Viikari lisäksi yksin 5 208 euroa. Yli-Viikari sai pitää omat  yli 61 000 euron oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

11. Käräjäoikeus totesi virkasuhteen päättymissopimuksen osalta, että sopimus oli ollut lainvastainen, eivätkä entinen pääjohtaja ja hallintojohtaja olleet voineet tarkoituksenmukaisuusperusteilla sopia VTV:ssä ylitarkastajana toimineen virkamiehen velvollisuuksista sen ollessa lailla kiellettyä. Sopimuksen tekemisellä tavoiteltuna hyötynä VTV:n kannalta oli pidettävä sitä, että mainittuun ylitarkastajaan ei ollut haluttu kohdistaa lainmukaisia virkamiesoikeudellisia tai työnjohdollisia taikka työtä ohjaavia, esimiesten aikaa vaativia toimia, vaan hänen kanssaan oli tehty lainvastainen ja selkeästi harkintavallan rajat ylittävä sopimus, jolla virkamiehen työnteko oli päättynyt, mutta palkanmaksu jatkunut vielä lähes kahden vuoden ajan. Ylitarkastajan kannalta teolla oli tavoiteltu hyötyä maksamalla hänelle palkkaa ilman työntekovelvoitetta. Molempien vastaajien katsottiin toimineen virka-aseman väärinkäyttörikoksen tunnusmerkistön edellyttämällä tavalla tahallisesti.

12. Lentopisteasian osalta käräjäoikeus piti selvänä, että entinen pääjohtaja Yli-Viikari  oli toteuttanut teonkuvauksessa tarkoitetun menettelyn virkaansa toimittaessaan. Edelleen tuomiossa selostettujen VTV:n toiminnassa noudatettavien ohjeiden ja määräysten perusteella oli ollut yksiselitteisesti selvää, että virkamies ei saa käyttää virkamatkoista kertyneitä bonuspisteitä ja asiakasetuja omiin tarkoituksiinsa, vaan että ne tulee hyödyntää virkamatkojen yhteydessä. Mainitut ohjeet ja määräykset määrittelivät virkamiesten virkavelvollisuuden virkamatkoista kertyneiden bonuspisteiden ja asiakasetujen käytöstä rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen edellyttämällä täsmällisyydellä. Käräjäoikeus piti lisäksi mainittujen määräysten sanamuodon ja niiden tarkoituksen perusteella selvänä, että määräykset ovat yksittäisiä virkamiehiä velvoittavia. Näin siksi, että virkamatkoja tekevät yksittäiset virkamiehet eivätkä virastot, joissa he toimittavat virkaansa. Edelleen käräjäoikeus katsoi, että VTV:llä oli ollut maksamiensa virkamatkojen yhteydessä kertyneiden lentopisteiden hyödyntämistä koskeva määräysvalta ja että sitä oli siten pidettävä mainittujen pisteiden omistajana.

13. Käräjäoikeus totesi, että ottaen huomioon Valtiontalouden tarkastusviraston tehtävä ja vastaajan aseman sen pääjohtajana, Yli-Viikarilta oli voitu vaatia virkamatkoihin liittyvien ohjeiden ja määräysten asianmukaista ja tarkkaa huomioon ottamista. Mainitun tulkinnan puolesta puhui myös se, että asiaan oli jo vuonna 2016 kiinnitetty huomiota VTV:n sisäisen tarkastajan raportissa. Lisäksi VTV:n oma taloussääntö ja matkustusohje, joiden mukaisia ohjeita ja määräyksiä entinen pääjohtaja oli jättänyt noudattamatta, olivat tulleet voimaan 1.1.2020 vastaajan toimiessa viraston pääjohtajana. Kysymys ei ollut ollut ainutkertaisesta tai kiireellisestä arviointitilanteesta, vaan lentopisteiden kerryttäminen ja käyttäminen yksityismatkoihin oli jatkunut useiden vuosien ajan. Yli-Viikarin oli täytynyt mieltää menettelevänsä virkavelvollisuutensa vastaisesti. Hänen menettelynsä oli siten ollut tahallista.

----

14. Käräjäoikeuden laatima tiedote ansaitsee kiitokset siitä, että siinä on kerrottu, ei vain tuomittuja rangaistuksia, vaan myös ratkaissun pääperusteet etenkin Yli-Viikarin syyksiluettujen rikosten osalta.

15. Jutun käsittely jatkuu varmuudella hovioikeudessa, sillä erikoissyyttäjä Mari Mattila, moittien melko suorin sanoin käräjäoikeuden ratkaisua, ilmoitti heti ratkaisun saatuaan valittavansa tuomiosta. Syyttäjän reaktio on sikäli ymmärrettävää, että käräjäoikeus luki teot kummankin vastaajan kohdalla syyksi selvästi lievempinä rikoksina kuin syyttäjä oli vaatinut, eikä tuominnut heitä syyttäjän vaatimiin melko pitkiin ehdollisiin vankeusrangaistuksiin tai Yli-Viikaria viraltapantavaksi.  

16. Myös useimmat kova linjat edustajat, joita esimerkiksi Twitter tuntuu olevan tuomion jälkeen pullollaan, näyttävät pettyneen käräjäoikeuden hieidän mielestään aivan liian lievään tuomioon. He olisivat haluneet ja haluavat edelleen, että Yli-Viikari saa potkut myös ylijohtajan virasta, mitä tarkoitusta ehdollisen vankeusrangaistxksen tuomitseminen ja viraltapano olisi vallan mainiosti palvellut. Heidän toiveensa voi toki edelleen toteutua, mutta nyt Yli-Viikarin virassapysyminen riippuu VTV:stä. 

17. Tuomitut sakkorangaistukset saattavat tuntua lieviltä, mutta itse en ole niihin erityisemmin pettynyt, vaan hyväksyn käräjäoikeuden ratkaisun. Käräjäoikeus on noudattanut rangaistuslajin valinnasssa sekä rangaistuksen mittaamisessa rikoslain 6 luvun 4 §:ssä mainittua suhteellisuusperiaatetta, jonka mukaan rangaistus on mitattava siten, että se on oikeudenmukaisessa suhteessa rikoksen vahingollisuuteen ja vaarallisuuteen, teon vaikuttimiin sekä rikoksesta ilmenevään muuhun tekijän syyllisyyteen. 

18. Yli-Viikarin osalta on myös syytä muistaa, että hänet on tekojen vuoksi irtisanottu VTV:n pääjohtajan virasta. Hän on joutunut asian johdosta, toki omasta syystään, melkoisen julkisen ryöpytyksen kohteeksi. Tämä on saattanut vaikuttaa myös hänen osaltaan rangaistusta alentavana seikkana, vaikka käräjäoikeus on katsonut kyseisen kohtuullistamisperusteen koskevan ainoastaan Mikko Koirasta.