2. Jutussa oli kyse riita-asia, jonka vastaajana oli kuntayhtymä. Kuntayhtymä on ilmoittanut asiamiehekseen kuntayhtymän palveluksessa väliaikaisena hallintojohtajana toimineen varatuomarin.
3. Riita-asia oli ratkaistu Kainuun käräjäoikeudessa kirjallisessa menettelyssä kanteessa esitettyjen vaatimusten mukaisesti. Kuntayhtymä siis hävisi asian. Sähköpostilla kuntayhtymälle lähetetyn tuomion kohdassa ˮmuutoksenhakuˮ oli ollut merkintä ˮMuutoksenhakuohjausˮ. Tuomiossa on siten ollut maininta muutoksenhakuohjauksesta, mutta ohjausta ei ole ollut tuomiossa eikä siihen liitettynä.
4. Kuntayhtymä ei ollut ilmoittanut tyytymättömyyttä määräajassa, eikä valittanut käräjäoikeuden tuomiosta, joten se oli tullut lainvoimaiseksi. Kuntayhtymä on kuitenkin Rovaniemen hovioikeuteen saapuneessa hakemuksessaan vaatinut, että sille palautetaan määräaika tyytymättömyyden ilmoittamista varten. Se oli perustellut vaatimustaan sillä, että sille ei ollut lähetetty muutoksenhakuohjeita käräjäoikeuden tuomion liitteenä tai muutenkaan, eikä ohjeiden antaminen kuntayhtymälle ollut ollut ilmeisen tarpeetonta.
5. Hovioikeus on oikeuttanut kuntayhtymän puhevallan menettämisen uhalla viimeistään neljäntenätoista päivänä hovioikeuden päätöksen antamispäivästä ilmoittamaan tyytymättömyyttä käräjäoikeuden tuomioon. Hovioikeus on perustellut päätöstään sillä, että kuntayhtymälle ei ollut ilmoitettu muutoksenhausta eikä siitä, miten sen suhteen on meneteltävä. Tyytymättömyyden ilmoittamatta jättäminen määräajassa oli siten johtunut oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 17 §:ssä tarkoitetusta syystä, ja sen vuoksi hakemus määräajan palauttamisesta oli tullut hyväksyä. Muutoksenhakuohjeiden antamista ei muutoinkaan voitu pitää asiassa ilmeisen tarpeettomana.
6. Korkeimmassa oikeudessa kyse oli riita-asiassa kantajana olleen yhtiön valituksen johdosta siitä, oliko kuntayhtymälle tullut palauttaa määräaika tyytymättömyyden ilmoittamista varten, kun muutoksenhakuohjausta ei ollut annettu.
7. Oikeudenkäymiskaaren 25 luvun 3 §:n 1 momentissa tarkoitetun muutoksenhakuohjauksen osalta ei ole säädetty tarpeellisuusharkintaan perustuvasta oikeudesta jättää muutoksenhakuohjaus antamatta. Muutoksenhakuohjaus on aina annettava. Korkein oikeus totesikin, että käräjäoikeudella on ollut velvollisuus antaa kuntayhtymälle säännöksessä tarkoitettu muutoksenhakuohjaus. Muutoksenhakuohjauksessa on mainittava muun muassa, että valituspuhevallan säilyttämiseksi käräjäoikeuden ratkaisuun on ilmoitettava tyytymättömyyttä. Käräjäoikeus oli näin ollen menetellyt tältä osin virheellisesti.
8. Asiassa on siis kyse pitkälti siitä, missä määrin käräjäoikeus ja ehkä tuomioistuimet yleensäkin voivat lähteä siitä, että asianosaisen edustajana toimiva henkilö osaa prosessisäännöt ja kykenee itsenäisesti toimimaan asiassa niiden puitteissa edistäen päämiehensä asiaa.
9. Taustalla on riita-asioiden menettelyuudistus 1990-luvun alussa ja se, että vuodesta 2001 alkaen oikeudenkäyntiasiamieheltä on edellytetty lakimiestutkintoa. Vuonna 2013 tuli voimaan laki, jonka mukaan oikeudenkäyntiasiamiehenä tai -avustajana saa toimia asianajaja, julkinen oikeusavustaja tai luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista annetussa laissa tarkoitettu luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja.
10. Se, että asianosaisen asiamiehen kelpoisuusvaatimukset ovat huomattavasti kasvaneet prosessiuudistuksen jälkeen, ei voi olla vaikuttamatta siihen, miten asianosaisten vastuut ja tehtävät oikeudenkäynnissä jakaantuvat. Oikeusturvaan kuuluu, että asianosainen pääsee oikeuksiinsa. Kun vastuu oikeusturvan toteutumisesta on haluttu jakaa entistä enemmän asianosaisille itselleen, se vaikuttaa luonnollisesti siihen, missä määrin asianosaiset voivat vedota tuomioistuimen virheisiin, kun lopputulos ei miellytä. Kun asianosaisten edustajilla on sama koulutus kuin tuomarilla, heillä on edellytykset saada oikeus toteutumaan. Juuri sen vuoksi asiamiehen kelpoisuusvaatimuksia on nostettu. Hallituksen esityksen HE 318/2010 -- jolla avustamisen luvanvaraisuus toteutettiin – päätavoitteeksi ilmoitettiin oikeudenkäyntien asianosaisten oikeusturvan ja asianmukaisen oikeudenhoidon edellytysten parantaminen oikeudenkäyntiasiamiesten ja -avustajien työn laatutasoa nostamalla. Yksi ammattitaitoa ilmentävä ominaisuus on se, että asiamies kykenee toimimaan itsenäisesti ilman tuomarin ohjausta. Tässä jutussa ratkaistavana oli se, onko asiamiehen kyettävä toimimaan jopa silloin kun toinen prosessitoimija, vieläpä jutun ratkaiseva tuomari, menettelee virheellisesti tai tehtävänsä laiminlyöden.
11. Juttu on hieman poikkeuksellinen siinä mielessä, että jutussa vastaajan asiamiehenä toiminut varatuomari ei ole ollut asianajaja, julkinen oikeusavustaja tai lupalakimies. Kuinka se on ylipäätään mahdollista? Kun OK 15 luvun säännökset kelpoisuusehdoista toteutettiin, jätettiin kelpoisuusehtoihin muutama poikkeus. Oikeudenkäyntiasiamiehenä saa nimittäin toimia asianosaiseen työ- tai virkasuhteessa oleva, lakimiestutkinnon suorittanut, rehellinen ja muutoin kyseiseen tehtävään sopiva ja kykenevä henkilö. Lisäksi palvelussuhdetta koskevassa tai siihen asiallisesti liittyvässä asiassa sekä työtuomioistuimessa asianosaisen oikeudenkäyntiasiamiehenä tai -avustajana saa toimia työmarkkinajärjestön palveluksessa oleva lakimies. Kolmanneksi tehtävään sopiva ja kykenevä täysi-ikäinen henkilö saa toimia asiamiehenä summaarisissa asioissa, hakemusasioissa ja maaoikeusasioissa.
12. Nyt ratkaistussa asiassa asiamiehenä toimi asianosaisen palveluksessa oleva varatuomari. Jutussa olikin vedottu siihen, että kuntayhtymän lakimies ei ollut asianajaja, joka säännöllisesti toimisi yleisissä tuomioistuimissa, vaan hallintolakimies, jonka pääasiallinen tehtävä oli huolehtia kuntayhtymän sisäisen hallinnon lainmukaisuudesta.
13. Vastaaja oli siis käyttänyt hyväkseen sen eduksi säädettyä poikkeusta käyttää asiamiehenään henkilöä, joka ei täyttänyt oikeudenkäyntiasiamiehille pääsääntöisesti asetettavaa kelpoisuusehtoa. Voiko vastaaja siis vedota edukseen siihen, että se oli valinnut itselleen taitamattoman asiamiehen, minkä laki poikkeuksellisesti salli, ja tämän vuoksi siltä ei voida edellyttää valituksen muoto- ja määräaikasääntelyn tuntemista? Tuomioistuimen olisi tullut varatuomarille kertoa miten valitusasia hoidetaan.
14. Rovaniemen hovioikeus suhtautui asiaan ymmärtäväisesti ja palautti määräajan. Hovioikeus on perustellut päätöstään sillä, että kuntayhtymälle ei ollut ilmoitettu muutoksenhausta eikä siitä, miten sen suhteen on meneteltävä. Anomuksen tueksi oli sen mielestä laissa edellytettyjä erittäin painavia syitä.
15. Korkein oikeus ei antanut armoa. Se selosti ensin oikeuskäytäntöä todeten, että vakiintuneesti asianosaiselle ei ole palautettu menetettyä määräaikaa, kun asianosaisen julkinen oikeusavustaja tai asianajaja on laiminlyönyt hakea muutosta määräajassa (KKO 1971 II 96, KKO 1978 II 1 ja KKO 1979 I 2–3). Ratkaisussa KKO 2005:109 (kohdat 8 ja 9) on todettu, että lainoppineelta avustajalta voidaan edellyttää, että hän on tietoinen muutoksenhakua ja valituskirjelmän täydentämistä koskevista säännöksistä ja että hän myös toimii niiden mukaisesti. Toisen suuntainen ratkaisu on KKO 1991:44, jossa asianajotoimiston myöhässä tekemä valitus oli tullut tutkia hovioikeudessa. Raastuvanoikeus ei ollut asiassa antanut ohjeita siitä, että väitepäätökseen voitiin hakea muutosta erikseen. Kun oikeudenkäynti oli muilta osin jatkunut, virhe ei ollut ollut selvästi havaittavissa.
16. Tämän jälkeen korkein oikeus totesi, että vastaajan asiamiestä ei ollut perusteltua pitää oikeudenkäyntiasioita ammatikseen hoitavana lakimiehenä. Asiamies oli kuitenkin lainoppinut ja varatuomari. Korkein oikeus muistutti ratkaisussa KKO 2005:109 esittämästään näkemyksestä, jonka mukaan lainoppineelta avustajalta voidaan edellyttää tietoisuutta jopa valituskirjelmän täydentämistä ja uuden määräajan pyytämistä koskevista oikeudenkäymiskaaren säännöksistä, vaikka ne eivät säännöllisesti tule sovellettaviksi muutoksenhaussa. Tähän nähden avustajan voidaan edellyttää tuntevan säännönmukaisessa muutoksenhaussa noudatettavaa tyytymättömyyden ilmoittamista koskevan muutoksenhaun perussäännöksen.
KKO:n ratkaisuseloste
17. Ratkaisu on helppo hyväksyä aiemman linjauksen jatkumona. Korkein oikeus perusti näkemyksensä pitkälti aiempiin ratkaisuihinsa, jotka on annettu ennen kuin lupalakimiesjärjestelmä tai edes lakimiesmonopoli on tullut Suomessa käyttöön avustajantehtävissä. Mielestäni ratkaisua olisi voitu perustella myös sillä, että asianosainen, joka käyttää hyväkseen poikkeusmahdollisuutta ja valitsee asiamiehekseen henkilön, joka ei täytä laissa asiamiehelle yleisesti asetettuja kelpoisuusehtoja, ei voi tehokkaasti vedota siihen, että asiamies ei tiennyt miten valitus hoidetaan. Riski siitä, että ei-ammattimainen asiamies ei osaa prosessisääntöjä tulee jäädä asianosaiselle itselleen.
9 kommenttia:
Tapauksessa herättää sivukysymyksensä huomiota se, että käräjäoikeus on ratkaissut riitaisen asian OK 5 luvun 27 a §:n nojalla pelkästään kirjallisen valmistelun perusteella. Ts. pääkäsittelyä ei ole tarvittu, ei edes valmisteluistuntoa.
Tämä on syytä muistaa, sillä esim. Twitterissä OM:n lainsäädäntöneuvokset ja tietyt asianajajat ovat vaatineet jatkuvasti ns. kevennettyä menettelyä koskevien säännösten ottamista OK:een. Kysymys liittyy riita-asioiden huomattavan korkeisiin oikeudenkäyntikuluihin.
He eivät ole huomanneet, tai olleet huomaavinaan, että OK 5 luvun säännökset ovat joustavia ja mahdollistavat siten jo nyt oikein hyvin asian laadun mukaisen ja näin ollen myös "kevennetyn" käsittelyn.
Tarvitaanko its a siassa lainkaan erityistä tyytymättömyyden ilmoittamista, kun valitetaan käräjäoikeuden tuomiosta hovioikeuteen?
Minusta ja eräiden muidenkaan prosessioikeuteen perehtyneiden juristien mielestä ei tarvita. Se on täysin turha ja tarpeeton vaihe muutoksenhaussa. Ruotsissa sitä ei ole ollut laissa ainakaan 70:een vuoteen ja oikein hyvin siellä on ilman sitä pärjätty.
Ehdotin jo vuonna 1978 tyytymättömyyden ilmoittamisen poistamista laista. Saa nähdä, kuinka kauan aikaa vielä kuluu ennen kuin lainvalmistelijat ja lainsäätäjä hoksaavat ko. ilmoituksen tarpeettomuuden!
Mitenkähän tuon osaamisolettaman kanssa nyt oikein on? KHO:ssa kuulemma ei ole ollenkaan tavatonta, että jopa asianajaja hakee valituslupaa silloin, kun sitä ei tarvita, ja päinvastoin. Siis vaikka oikeansisältöinen muutoksenhakuohjaus on annettu. Sinänsä valitustiet, valitusajat ja niiden laskemissäännöt eri tyyppisissä hallintoprosessiasioissa vaihtelevat varsinkin ensivalitusvaiheessa niin paljon, että muutoksenhakuohjaus on aina syytä katsoa. Jos siinä on virhe tai puute, se kääntyy aina asianosaisen eduksi, oli sitten maallikko tai lakimies asialla, ilman ylimääräistä muutoksenhakua.
Kyllä tuomioistuinharjoittelu ja käräjien istuminen on mennyt täysin hukkaan, jos VARATUOMARI ei muista edes sitä, missä ajassa tyytymättömyyttä käräjäoikeuden ratkaisuun on lain mukaan ilmoitettava.
Tyytymättömyyden ilmoittamisesta on tosiaankin väännetty kättä vuosikaudet. Minä ja eräät muutkin käytännön miehet ovat sitä mieltä, että se hyödyllinen väline työtehtävien priorisointiin rikosjutuissa, joista valtaosa julistetaan istunnossa. (Sama hyöty olisi saavutettavissa luopumalla perustelujen puhtaaksikirjoittamisesta lainvoimaisissa jutuissa.)
Kansliatuomioiden osalta siitä voisi luopua ja toimittaa antopäivänä asianosaisille suoraan jäljennöksen tuomiosta ja aina liittää siihen suoraan valitusosoituksen.
"jos VARATUOMARI ei muista edes sitä, missä ajassa tyytymättömyyttä käräjäoikeuden ratkaisuun on lain mukaan ilmoitettava."
Puhumattakaan, että muistaa, että sellainen ylipäänsä on tehtävä. Jos sen muistaa, asian voi ja pitää tsekata.
Itsekkin pidän tyytymättömyyden ilmoitusta turhana. Olen ottanut tavakseni aina ilmoittaa tyytymättömyyttä heti ja sitten on myöhemmin katsottu valituksen mielekkyys. Vähän turhaa työtä käräjäsihteereille ja asiamiehelle.
Hallintoprosessin säännöillä hovioikeuden ratkaisu olisi ollut oikea. Ks. uudessakin laissa oikeudenkäynnistä hallintotuomioistuimissa 17 § 1 mom.: Jos valitus on puuttuneen tai virheellisen valitusosoituksen vuoksi tehty väärää menettelyä noudattaen, valitusta ei tämän vuoksi jätetä tutkimatta.
Tapauksessahan hovioikeuteen ei tehty valitusta lainkaan!
Lähetä kommentti