KHO:n täysistunto lähes 100 vuotta sitten. Nykyisin KHO tarvitsee hieman isomman plenum-salin, kun jäseniä on lähes 30
1. Korkein hallinto-oikeus (KHO) antoi viime viikolla kaksi ennakkopäätöstä hallinto-oikeuden esittelijän esteellisyydestä (jääviydestä); KKO 2018:116 ja 117. Tuomioistuimen esittelijän esteellisyyteen sovelletaan oikeudenkäymiskaaren (OK) 13 luvussa säädettyjä tuomarin esteellisyyssääntöjä. Ratkaisuissa omaksutut kannnotot soveltuvat siten myös tuomarin esteellisyyttä arvioitaessa.
2. OK 13 luku, kuten koko lakikin (kaari), koskee vain yleisiä tuomioistuimia. Hallintolainkäyttölain 76 §:n 1 momentista kuitenkin ilmenee, että hallintolainkäyttöasiaa käsittelevän henkilön, siis (hallinto)tuomarin ja esittelijän, esteellisyydestä on voimassa, mitä tuomarin esteellisyydestä säädetään OK 13 luvussa.
3. KHO:n nyt kommentoitavien ratkaisujen merkittävyyttä korostaa se, että KHO teki päätöksensä täysistunnossa, jota kokoonpanoa KHO, samoin kuin korkein oikeuskin (KKO), käyttää todella harvoin. KHO:n ratkaisuun osallistuivat siten presidentti Pekka Vihervuoren johdolla kaikki vakinaiset ja määräaikaiset (ma) oikeusneuvokset, yhteensä 26 tuomaria. KHO:ssa on presidentti, 18 oikeusneuvosta (aiemmin hallintoneuvosta) ja nykyisin vielä 7 ma. oikeusneuvosta. Määräaikaisia oikeusneuvoksia on nimittty KHO:een vuodesta 2016 lähtien nimenomaan turvapaikka-asioiden määrän voimakkaan kasvun johdosta.
KHO 2018:116
4. KHO:n ensiksi ratkaisemassa tapauksessa, josta on annettu vuosikirjapäätös KHO 2018:116, oli kyse siitä, oliko Helsingin hallinto-oikeuden määräaikaisessa virkasuhteessa oleva esittelijä (X), joka on juristi, valituksenalaisessa hakijan (irakilainen A) turvapaikkaa ja oleskelulupaa koskevassa asiassa objektiivisesti arvioiden esteellinen toimimaan esittelijänä, kun hänen vakinainen virkansa oli Maahanmuuttoviraston eli Migrin ylitarkastajan virka, josta hän oli virkavapaana. Esittelijän subjektiivista eli tosiasiallista puoluettomuutta ei asiassa ollut asetettu asiassa kyseenalaiseksi. Migrin asiassa antamasta päätöksestä oli valitettu hallinto-oikeuteen.
5. Esittelijä X ei ollut käsitellyt samaa asiaa Migrissä tai aikaisemmin hallinto-oikeudessa, eikä OK 13 luvun 7 §:n 1 ja 2 momenttiin perustuva ennakkoasenne-esteellisyys tullut siten asiassa sovellettavaksi. Sen sijaan esteellisyyttä tuli KHO:n mukaan arvioida OK 13 luvun 6 §:n 1 momentin ja 7 §:n 3 momentissa olevan ns. yleissäännöksen perusteella.
6. KHO totesi, ettei esittelijän riippuvuus Migristä ollut virkavapauden aikanakaan kokonaan katkennut. Oikeudenkäymiskaaren ja KHO:n päätöksessä selostetun kansainvälisen ja kansallisen oikeuskäytännön perusteella ei ollut perusteltua katsoa, että hallinto-oikeuden ma. tuomarin tai esittelijän taustavirka hallintoviranomaisessa aina tekisi tällaisen henkilön esteelliseksi kaikissa asioissa, joissa ko. hallintoviranomainen on tehnyt muutoksenhaunalaisen päätöksen. Mahdollista esteellisyyttä oli KHO:n mukaan siten arvioitava tapauskohtaisesti kunkin asian olosuhteet huomioon ottaen.
7. Asiassa tuli KHO:n mukaan ottaa huomioon, että esittelijä X oli hallinto-oikeudessa käsitellyt kansainvälistä suojelua koskevaa asiaa ja siten asiaa, joka kuului samaan asiaryhmään kuin ne asiat, joita hän oli käsitellyt Migrissä. Valittaja A oli vedonnut erityisesti Migrin maalinjausten merkitykseen asiassa ennakkoasenteen ja lojaliteetin synnyttävinä tekijöinä. X:n toimimisesta Migrissä oli valituksenalaista asiaa hallinto-oikeudessa käsiteltäessä kulunut verrattain lyhyt aika, sillä hallinto-oikeuden päätös oli annettu vain noin seitsemän kuukautta sen jälkeen, kun hän oli aloittanut tehtävänsä Helsingin hallinto-oikeuden esittelijänä.
8. Edellä olevan perusteella valittaja saattoi tässä tilanteessa perustellusti kokea tai ulkopuolinen tarkkailija mieltää, ettei X hallinto-oikeudessa työskennellessäänkään kyennyt arvioimaan maatietoa Migrin maalinjauksista vapaana. Asiassa tuli lisäksi ottaa huomioon Migrin asema ja tehtävät, joiden vuoksi valittaja A saattoi mieltää viraston vastapuolekseen. Valittajan oikeusturvan tarve oli asiaryhmässä vielä erityisen korostunut ehdottoman palautuskiellon vuoksi. - Ehdottomalla palautuskiellolla tarkoitetaan sitä, ettei Suomi saa palauttaa ihmistä maahan, jossa hänen turvallisuutensa voi olla vaarassa.
9. Kun otettiin huomioonesittelijän taustavirka Migrissä ja siihen sekä sitä edeltäviin määräaikaisiin virkasuhteisiin liittyneet tehtävät, joihin oli kuulunut jossain määrin johtamistehtäviä, Migrin omassa toiminnassaan erityisesti maalinjauksin noudattama yhtenäistävä ohjaus sekä se seikka, että hallnto-oikeudessa esittelijän tehtävillä oli asiasisältönsä vuoksi läheinen yhteys hänen Migrissä suorittamiinsa ratkaisutehtäviin, ja vielä mainittujen eri tehtävien ajallinen läheisyys, ei näiden eri näkökohtien johdosta syntyvää perusteltua epäilyä esittelijän objektiivisesta puolueettomuudesta ollut KHO:n mukaan mahdollista sulkea pois. Kun lisäksi otetiin huomioon OK 13 luvun 7 §:n 3 momentti, nämä mainitut tekijät yhdessä antoivat saman luvn 6 §n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun perustellun aiheen epäillä esittelijän puolueettomuutta. X oli siten ollut esteellinen toimimaan esittelijänä hallinto-oikeudessa. KHO kumosi hallinto-oikeuden hakijalle kielteisen turvapaikkapäätöksen ja palautti asian hallinto-oikeuteen uudelleen käsiteltäväksi.
10. KHO joutui tapauksessa äänestämään, pääasian osalta äänestysluvut olivat 18-8. Kahdeksan tuomaria päätyi katsomaan, että X ei ollut esteellinen toimimaan esittelijänä. Viittaan eri mieltä olleiden jäsenten ratkaisuselosteesta ilmeneviin perusteluihin. Pidän enemmistön perusteluja ja lopputulosta vähemmistön kantaa selkeästi perustellumpana. Kun X oli käsitellyt Migrissä samoja asioita, joita hän joutui esittelemään myös hallinto-oikeudessa, on selvää, että hänen esteellisyydestään syntyi OK 13 luvun 7 §:n 3 momentissa tarkoitettu perusteltu epäily.
KHO 2018:117
11. Tapauksessa oli kysymys hallinto-oikeudessa turvapaikka-asioiden esittelijänä toimivasta lakimiehestä (Y), joka oli toiminut aiemmin Migrissä ja sitä ennen ulkomaalaisviraston ylitarkastajana noin 13,5 vuotta. Y oli esitellyt Helsingin hallinto-oikeudessa irakilaisen B:n turvapaikkahakemuksen, jonka hallinto-oikeus oli hylännyt. Esittelijän subjektiivista eli tosiasiallista puolueettomuutta ei ollut asetettu kyseenalaiseksi.
12. Tässä asiassa KHO kuitenkin päätyi siihen, ettei esittelijän puolueettomuutta ollut aihetta epäillä, vaikka hänellä oli takanaan pitkä ura Migrissä. Ratkaiseva peruste tähän löytyi siitä, että Y ei ollut koko virkauransa aikana käsitellyt virassaan turvapaikka-asioita, vaan oli työskennellyt muiden asioiden ja lähinnä kansalaisuusasioiden esittelijänä ja ratkaisijana. Hänen kaikki työtehtävänsä olivat liittyneet sellaisiin asioihin, joiden yhteydessä Migrin maalinjaukset eivät tule sovellettaviksi, KHO korostaa päätöksessän. Y:tä ei KHO:n käsityksen mukaan voitu ulkopuolisen tarkkailijankaan näkökulmasta pitää erityisen profiloituneena Migrin edustajana varsinkaan kansainvälisen suojelun osalta. B:tä koskeva hallinto-oikeuden päätös ei siis ollut syntynyt virheellisessä järjestyksessä, KHO päätteli.
13. KHO oli lopputuloksen osalta nyt yksimielinen. Vähemmistö eli ne kahdeksan tuomaria, jotka olivat edellisessä tapauksessa (KHO 2018:116) äänestäneet lopputuloksesta, jättivät kuitenkin päätökseen omat ja enemmistön kannasta jonkin verran poikkeavat perustelunsa.
14. KHO:n kanta vaikuttaa toki johdonmukaiselta ja ymmärrettävältä, jos sitä vertaa tapauksessa KHO 2018:116 annettuun ratkaisuun. KHO on valinnut tavallaan eräänlaisen keskitien, jonka mukaan esteellisyys ei synny kaikissa tapauksissa, joissa hallinto-oikeuden esittelijä on aiemmin ollut Migrin palveluksessa. Ratkaisevaksi kriteeriksi esteellisyyttä arvioitaessa on valikoitunut kahdessa eri virastossa käsiteltävien asioiden samankaltaisuus.
15. Vääränä ei kuitenkaan olisi voitu pitää myöskään ratkaisua, jonka mukaan esittelijä Y:kin olisi todettu tapauksessa 2018:117 esteelliseksi. Viittaan tässä suhteessa B:n valitukseen, jossa todetaan, että koska Y on ollut korkeahkossa ja vastuullisessa asemassa Migrissä useiden vuosien ajan, hänelle on erittäin mahdollisesti voinut muodostua Migriin sellainen henkilökohtainen liityntä, joka on vaikeuttanut hänen objektiivista päätöksentekoaan hallinto-oikeudessa myös turvapakka-asioissa. Vielä on otettava huomioon, että Y oli työskennellyt Migrissä juuri sinä aikana, kun viraston linjaus koskien irakilaisia turvapaikanhakijoita on äkillisesti muuttunut, mikä on aiheuttanut aika laajaa julkista kritiikkiä.
16. Kiinnitän vielä huomiota oikeusneuvos Alice Guimaraes-Purokosken kummassakin asiassa esittämään äänestyslausumaan. Se koskee sitä, että esteellisyysperuste on tullut valittajan tietoon vasta hallinto-oikeuden valituksenalaisen tiedonannon yhteydessä eikä valittajalla siten tätä ennen ole ollut esittelijästä tietoa. Valittaja oli sen vuoksi pakotettu esittämään esteellisyysväitteensä vasta KHO:ssa, vaikka olisi tietenkin hyvä, että hän olisi saanut esittää väitteen jo hallinto-oikeudessa.
17. Hyvä pointii, johon itsekin olen yrittänyt kiinnittää huomiota! Jos valitusinstanssi, kuten esimerkiksi juuri hallinto-oikeus tai KHO taikka hovioikeus tahi KKO, käsittelee valitusasian kirjallisesti, saa valittaja todellakin tiedon asian ratkaisuun osallistuneista tuomareista ja esittelijästä vasta oikeuden asiassa antamasta päätöksestä. Hän voisi toki tiedustella tuomioistuimen kansliasta etukäteen, ketkä tuomarit tulevat ratkaisemaan valituksen ja kuka toimii esittelijänä, mutta näin valittajat eivät kuitenkaan hevin tee. Olen sen vuoksi ehdottanut - mm. KKO:n ratkaisemassa tunnetussa parvekutupakointitapauksessa - että tuomioistuin tiedottaisi asianosaisille etukäteen, ketkä kuuluvat tuomareina ratkaisukokoonpanoon ja kuka tulee esittelemään valituksen. Ehdotukseni ei ole kuitenkaan herättänyt vastakaikua, mutta tämähän ei ole Suomessa mitenkään epätavallista.
9 kommenttia:
Todettakoon, että KKO on antanut vuonna 2015 kaksi ennakkopäätöstä koskien KKO:n esittelijän esteellisyyttä; KKO 2015:39 ja KKO 2015: 73.
Tapauksessa KKO 2015:39 oli kysymys kihlakunnansyyttäjän virasta virkavapaana olevan määräaikaisen esittelijäneuvoksen esteellisyydestä toimia korkeimmassa oikeudessa esittelijänä rikosasiassa, jossa muutoksenhakijana oli apulaisvaltakunnansyyttäjä. Korkein oikeus oli myöntänyt apulaisvaltakunnansyyttäjälle valitusluvan rikosasiassa. Korkeimmassa oikeudessa asian määrättynä esittelijänä toimi määräaikainen esittelijäneuvos, joka oli virkavapaana Helsingin kihlakunnansyyttäjän virastaan. Korkein oikeus katsoi, että esittelijäneuvoksen esteellisyyttä puoltavat seikat, eli taustavirkaa koskeva asianosaisena olevan apulaisvaltakunnansyyttäjän esimiesasema ja esittelijän merkittävä asema asiaa ratkaistaessa, painoivat tässä rikosasiassa enemmän kuin esittelijän tehtävien viiden vuoden määräaika ja tehtävien itsenäisyys. Esteellisyyttä puoltavien seikkojen takia esittelijäneuvoksen ja apulaisvaltakunnansyyttäjän välinen suhde oli sellainen oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 6 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettu suhde, että se antoi perustellun aiheen epäillä esittelijäneuvoksen puolueettomuutta asiassa.
Tapauksessa KKO 2015:73 puolestaan oli kysymys kihlakunnansyyttäjän virasta virkavapaana olevan määräaikaisen oikeussihteerin esteellisyydestä toimia korkeimmassa oikeudessa esittelijänä rikosasiassa. KKO oli myöntänyt syyttäjälle valitusluvan rikosasiassa. Syyttäjinä asiassa olivat toimineet Itä-Uudenmaan syyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjät. Asia oli korkeimmassa oikeudessa jaettu valmisteltavaksi ja esiteltäväksi määräaikaiselle oikeussihteerille, joka oli tämän viran hoitamista varten virkavapaana Itä-Uudenmaan syyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjän virastaan.
KKO katsoi, ettei määräaikaisessa esittelijän virassa toiminutta oikeussihteeriä voitu pitää esteellisenä pelkästään taustavirkansa ja siihen liittyvän asemansa sekä työtoveruuden perusteella. Toisaalta KKO kiinnitti kuitenkin huomiota siihen, että oikeussihteeri oli ennen valitusluvan myöntämistä ollut sähköpostitse yhteydessä asiaa ajavaan syyttäjään. Viestin tuttavallinen sävy yhdistettynä tietoon siitä, että syytettä ajoi syyttäjän virastaan virkavapaana olevan oikeussihteerin entinen työtoveri, antoi asiassa ulkopuoliselle tarkastelijalle perustellun aiheen epäillä, että oikeussihteerin suhde asianosaiseen syyttäjään oli tavanomaista entistä työtoveruutta läheisempi siten, että hänen kykynsä käsitellä asiaa vaarantui. Oikeussihteeriä oli siten muun ohella tämän vuoksi pidettävä oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 6 §:n 1 momentin 2 kohdan nojalla esteellisenä.
Tiettävästi KHO:n jäsenmäärä nyt syyskuun alussa vähenee, turvapaikka-asioiden määrän tämänkertaista vähenemistä seuraten.
KHO:n ratkaisulla saattaa olla suuri vaikutus siinä missä määrin vero- ja ympäristöhallinnon juristeja voidaan palkata sijaiseksi tai muuten määräaikaisiksi esittelijöiksi. Tällainen määräaikaisuus usein edeltää siirtymistä pysyvästi tuomioistuinlaitoksen palvelukseen. Mikäli nyt tehty linjaus soveltuu esim. veroasioihin, voi se tukkia monen aloittelevan verojuristin mahdollisuuden siirtyä hallinnosta tuomioistuimeen käsittelemään veroasioita. Verojuristeja tuskin kiinnostaa siirtyä esittelijäksi jos luvassa on esim. turvapaikka-asioita tai kaavavalituksia. Sama koskee tietenkin syyttäjiä, jos he tuomarin sijaisena saavat ratkaistavakseen kaikkea muuta, mutta eivät rikosjuttuja.
Noin kielteisesti KHO:n ratkaisua tai KKO:n v. 2015 antamia esteellisyysratkaisuja ei toki voida tulkita.
Aikaisemman kirjoituksen kommenteissa esitin hieman kritiikkiä juuri näitä kahta päätöstä kohtaan. Harvinaisen vaikeaselkoisia näin maallikon silmälle, varsinaista lopputuleemaa kun joutuu oikein hakemalla hakemaan pitkän tekstin seasta.
Se lihavoitu alkuteksti ei ole yhtään sen helpompi. Mikäli tarkoitus on ollut se, että tämä "ingrenssi" olisi jonkunlainen tiivistelmä, niin siinä ei ainakaan ole onnistuttu.
Ja kaiken tämän sekavuuden takia on tavan sukankuluttajan vaikea arvioida, että mitkä itseasiassa olivat KHO:n perustelut, mitä mieltä niistä voisi olla - ja ylipäätään mikä oli KHO:n lopputulema.
Kyllä ratkaisun tiivistelmä ja sanoma (ns. oikeusohje) löytyy juuri siitä "ingressistä" eli ratkaisuselosteen otsakkeesta. Pitää vain jaksaa lukea ajatuksella!
Siitä olen samaa mieltä, etä KHO:n perustelut ovat aina hirmuisen pitkät ja laveat. Lyhyemmätkin riittäisivät, mutta minkäs teet, sillä tähän on tultu!
Ennen vanhaan ja vielä 15-20 vuotta sitten KKO:ta ja KHO:ta moitittiin liian suppeista ja lyhyistä perusteluista. Nyt on menty sitten toiseen ääripäähän, ja ylimpiä tuomioistuimia voidaan arvostela liian laajoista ja pitkistä perusteluista!
"Ehdotukseni ei ole kuitenkaan herättänyt vastakaikua, mutta tämähän ei ole Suomessa mitenkään epätavallista."
voi hitto...kyllähän KKO:n ja KHO: ja Suomen viranomaisten pitäisi heti toteuttaa Virolaisen ideat. Että ei Suomen valtio toteutakaan eläkeläisen toiveita..HUHUHH!!
Hyvät ideat toki olisi syytä toteuttaa...ja enhän mninä huonoja esitäkään!
Lähetä kommentti