1. Tänään selvisi, että valtakunnansyyttäjä Matti Nissistä vastaan nostetaan syyte tahallisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta (RL 40:9). Asiasta tiedotti oikeuskanslerinvirasto, jossa syyteharkinta on tehty. Syytteiden nostamisesta päätti apulaisoikeuskansleri Kimmo Hakonen kansliapäällikkö Petri Martikaisen esittelystä.
2. Matti Nissistä koskeva syyte käsitellään korkeimmassa oikeudessa. Poikkeuksellinen syyteforum perustuu lakiin eli tarkemmin sanottuna lakiin syyttäjälaitoksesta (439/2011). Sen 29 §:n mukaan valtakunnansyyttäjää ja apulaisvaltakunnansyyttäjää syytetään virkarikoksesta korkeimmassa oikeudessa. Syyttäjänä asiassa toimii saman pykälän mukaan oikeuskansleri tai eduskunnan oikeusasiamies. Mainittakoon, että valtionsyyttäjää, johtavaa kihlakunnansyyttäjää, kihlakunnansyyttäjää ja apulaissyyttäjää syytetään virkarikoksesta hovioikeudessa.
3. Siis: mitä isompi viskaali, sitä ylemmältä tasolta aloitetaan. Valtakunnansyyttäjän virkarikosforum on sikäli hieman ongelmallinen, että KKO:n ratkaisuista, toisin kuin ihmisoikeusstatuutit muistaakseni lähtökohtaisesti edellyttävät, ei voi valittaa mihinkään. Parempi vaihtoehto olisi, että myös korkeiden virkamiesten virkarikossyytteet käsiteltäisiin ensimmäisenä asteena hovioikeudessa.
4. Syytteen tarkempi sisältö selviää vasta KKO:n ensimmäisessä istunnossa, jonka ajankohta ei ole vielä tiedossa. Syytettä Matti Nissistä vastaan ajaa apulaisoikeuskansleri Kimmo Hakonen. Hänen mukaansa esitutkinnan perusteella on todennäköisiä syitä epäillä Nissisen osallistuneen esteellisenä syyttäjälaitoksen johtamisvalmennushankintojen käsittelyyn. Tiedotteen mukaan Nissinen on esitutkinnassa kiistänyt rikosepäilyn virkavelvollisuuden rikkomisesta.
5. Esitutkinnan aikana tutkinnanjohtajan toiminut KRP:n rikostarkastaja Erkki Rossi on kertonut, että Matti Nissisen epäillään ohjanneen syyttäjälaitoksen koulutusta veljensä Deep Lead Oy -nimiseen yritykseen eli osallistuneen esteellisenä sanottua asiaa koskevien päätösten tekemiseen. Alun perin Nissistä epäiltiin astetta lievemmästä rikoksesta eli "vain" tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta (RL 40:10). Siitä voidaan lain mukaan tuomita vain sakkoa, mutta tahallisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta voidaan tuomita myös vankeutta, enintään kuitenkin yksi vuosi.
6. Matti Nissinen kyseinen veli Vesa Nissinen on eversti, joka toimii Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen johtajana. Hän väitteli vuonna 2001 Helsingin yliopistossa kasvatustieteiden tohtoriksi (KT) syväjohtamista käsittelevälä tutkimuksellaan. Vesa on mainitun Deep Leadin yhtiön hallituksen puheenjohtajana ja omistaa enemmistön yhtiön osakkeista.
7. Esitutkinnan mukaan syyttäjälaitokselle hankittiin koulutusta Matti Nissisen veljen yritykseltä yhteensä 74 000 eurolla. Rikosepäily koskee Matti Nissisen toimintaa vuosina 2007–2017. Virkarikosten syyteoikeuden vanhentuminen on vähintään viisi vuotta.
8. Esitutkinnasta tihkuneiden tietojen mukaan Matti Nissinen olisi toiminut varsin aktiivisesti koulutuksen hankkimiseksi veljensä yritykseltä. Hänen ei epäillä hyötyneen itse taloudellisesti eikä syyllistyneen virka-aseman väärinkäyttämiseen (RL 40:7). Vaikka Nissinen on esitutkinnassa kiistänyt esitutkinnassa syyllistyneensä rikokseen, hän on jo ennen esitutkinnan aloittamista myöntänyt julkisesti menetelleensä asiassa virheellisesti.
Nissinen on kertonut päättäneensä koulutuksen hankkimisesta Deep Lead -yritykseltä aikanaan Itä-Suomen syyttäjänvirastossa, jossa hän toimi ennen nykyistä virkaansa eli vuosina 2007-2010 johtavana kihlakunnansyyttäjänä.
9. Valtakunnan ylimmäksi syyttäjäksi Nissinen nimitettiin vuonna 2010. Hän seurasi virassa Matti Kuusimäkeä, joka hoiti sanottua virkaa vuosina 1997-2010. Valtionsyyttäjänä Matti Nissinen oli kymmenen vuotta (1997-2007). Nissinen on oikeustieteen lisensiaatti (OTL), Hänen "lisurinsa" käsitteli rikosvastuun kohdentamiseen osakeyhtiöissä liittyviä kysymyksiä. Vuonna 2015 Matti Nissinen haki Mikko Paateron jälkeen avoimeksi tullutta poliisiylijohtajan virkaan, mutta ei tullut virkaan valituksi. Hieman tämän jälkeen hän kritisoi yleisellä tasolla Suomen hyvä veli -verkostoja ja korkeiden virkojen poliittisia jakoperusteita.
10. Matti Nissinen on kiinnittänyt - samoin kuin jo edeltäjänsä "Matti I" eli Matti Kuusimäkikin - syyttäjälaitoksen äärimmäisen niukkoihin henkilöresursseihin. Mutta ihme kyllä, kahden valtakunnansyyttäjän hätähuudot eivät ole herättäneet vastakaikua poliittisissa päättäjissä ja maan hallituksessa. Toukokuussa 2016 Matti Nissinen antoi Iltalehdelle laajan haastattelun, jossa hän laajasti ja tilastotietoihin täysin perustellusti arvosteli päättäjien piittaamattomuutta syyttäjälaitoksen resurssipulasta. Nissinen totesi syyttäjälaitoksen kyseisestä kriisistä, että "tekisimme ihmeitä yhden Hornetin renkaan hinnalla".
11. Jos Matti Nissisen katsotaan KKO:ssa syyllistyneen tahalliseen virkavelvollisuuden rikkomiseen, josta syyte on siis nyt päätetty nostaa, hänet voidaan RL 40 luvun 9 §:n 2 momentissa säädettyjen edellytysten täyttyessä tuomita sakko- tai vankeusrangaistuksen lisäksi myös viralta pantavaksi. Siis siinä tapauksesa, että valtakunnansyyttäjä on syyllistynyt ko. rikokseen rikkomalla jatkuvasti tai olennaisesti virkavelvollisuutensa ja rikos osoittaa hänet ilmeisen sopimattomaksi tehtäväänsä. Näin myös siinä tapauksessa, että Nissiselle tuomitaan rikoksesta "vain" sakkoa, kuten todennköisesti tulee ko. tilanteessa tapahtumaan.
12. Oikeusministeriö päätti viime viikolla Matti Nissisen virasta pidättämisestä toistaiseksi eli käytännössä esillä olevan asian käsitelyn ajaksi. Nissinen itse olisi halunnut palata hoitamaan virkaansa katsoen, ettei hänen rikosepäilyllään ole vaikutusta syyttäjälaitosta kohtaan tunnettavan yleisen luottamuksen kannalta. Oikeusministeriö oli kuitenkin täysin perustellusti asiasta toista mieltä. Ministeriö katsoi, että tutkinnassa oleva rikosasia on laadultaa sellainen, että se heikentää Nissisen edellytyksiä toimia ylimpänä syyttäjänä. Ennen virasta pidättämistä Nissinen oli ollut maaliskuusta lähtien omasta pyynnöstään palkattomalla virkavapaalla. Virasta pidätetylle virkamiehelle maksetaan puolet palkasta.
13. Syyttäjän esteellisyydestä säädetään syyttäjälaitoksesta annetun lain (439/2011) 26 §:ssä. Sen mukaan syyttäjä on esteellinen esimerkiksi silloin, kun hän tai hänen läheisensä on asianosainen tai asiassa on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hänelle tai hänen läheiselleen taikka jos ylipäätään on olemassa sellainen seikka, joka on omiaan antamaan perustellun aiheen epäillä hänen puolueettomuuttaan asiassa.
14 kommenttia:
Hyvä, että asia selvitetään tuomioistuimessa juurta jaksain.
Mahtaa olla syytteen ajaminen oikeuskanslerille (tehtävää hoitavalle) eksoottinen kokemus, kun rutiini puuttuu. Onkohan ROLlin säännökset hallussa?
Asiahan on syyttäjän kannalta kyllä melko yksinkertainen, selvä ja simppeli.
Nissinen on jo ennen esitutkinnan alkamista myöntänyt olleensa esteellinen.
Esteellisyys on selvä kuin pläkki! Miksi ihmeessä Nissinen ei pyydä eroa heti. Hän ajaa tilanteensa siihen, että hänet on erotettava. Siitä tulee taas häpeällinen loppu! Kun näin korkeaa virkamiestä vastaan nostetaan juttu, lopputulos on selvä. Tuomio tulee satavarmasti!
Tahallisuuskaan ei liene ongelma, kun kyseessä on ylin syyttäjä.
Teko itsessään ei sinänsä ole virkarikoksena ihmeellinen, mutta tekijä on poikkeuksellinen.
Kappas, toiminta jatkunut tähän vuoteen?
Rikosepäily koskee Nissisen toimintaa vuosina 2007–2017.
Jos Nissinen olisi ostanut koulutusta vain Itä-Suomessa ja hoitanut muodollisuudet oikein Helsingissä valtakunnansyytäjänä, niin teko olisi ehkä vanhentunut.
Siksi sitä pohdintaa virkarikosten vanhentumisesta. Viisi vuotta kun alkaa olla jonotusaika syyttäjille.
Professori Matti Tolvanen Itä-Suomen yliopistosta, joka tunnetaan maan ylivoimaisesti ahkerimpana professori-kommentaattorina ja siinä mielessä "päivystävänä professorina", on pohtinut Nissisen virkasyytettä aika laajasti Kauppalehdessä.
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/syyttajalaitoksen-maine-vaarassa---eihan-se-hyvaa-tee--etta-ylin-syyttaja-joutuu-syytteeseen/EwE6Yujk?ref=iltalehti:0e50&utm_source=iltalehti.fi&utm_medium=boksi&utm_campaign=AlmaInternal&_ga=2.202587606.657342864.1504469070-21061784.1387567575
Tolvaselta huomionarvoisia näkemyksiä toki. Hän tuntuu kuitenkin vähättelevän ylimmän syyttäjän tekoa siksi, että Nissisen virhe tai virheet ovat tapahtuneet, ei syyttäjätoimessa eli lainkäytön harjoittamisen yhteydessä, vaan "ainoastaan" hallinnossa eli koulutuksen tilaamisessa.
Itse en pitäisi Tolvasen mainitsemaa seikkaa minään lieventävänä asianhaarana tai sellaisena asiana, joka pitäisi ottaa hiomioon rangaistuksen mittaamisessa rangaistusta alentavana seikkana. Nissisen syyksi väitetty rikollinen teko johtuu esteellisyydestä ja sen tekemisellä on hankittu merkittävää etua Matin veljen johtamalle ja omistamalle firmalle, vaikkei Matti itse olisikaan saanut ko. koulutuksen järjestämisestä hyötyä. Hän on kuitenkin esteellisenä "junaillut" hyötyä velimiehen firmalle tietoisena omasta esteellisyydestään.
Hyödyn saamisesta asiassa ei ole kysymys. Jos olisi, syyte olisi virka-aseman väärinkäyttäminen, joka tapahtuu hankkimalla itselle tai toiselle hyötyä.
Veli ei ole ilmeisesti laskuttanut ylihintaa, vaan syyttäjälaitos on saanut asiallista koulutusta kohtuuhinnalla. Mutta toki veli on siten saanut etua, että koulutushankintaa ei ole kilpailutettu vaan se on tullut kuin Manulle illallinen.
Kun oikeudenkäynti on lähellä, on turha arvuutella tapauksen yksityiskohtia.
Hyötyä on saatu, emme tiedä mitään koulutuksen laadusta ja siitä, onko se ollut kohtuuhintaista vai kenties ylimitoitettua. Sitä, onko epäilty itse saanut hyötyä, on vaikea selvittää. Hyötyä on joka tapauksessa saanut hänen läheisensä ja tämän yhtiö.
Valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen 6.10.2016: "Vain eettisesti vahva voi menestyä"
"Elämme luottamuksesta. Epäeettinen toiminta rapauttaa luottamusta meihin ja on syvässä ristiriidassa syyttäjälaitoksen yhteiskunnallisen aseman kanssa. Työllä ja tuskalla ansaitun luottamuksen menettää kepeästi"
Jos rikoksesta on tullut hyötyä joko tekijälle tai muulle, niin syyttäjän täytyy vaatia se valtiolle. Nähtäväksi jää.
Katsopas Lakimiespäivän ohjelman esiintyjiä:
http://www.lakimiesliitto.fi/liitto/lakimiespaiva/ohjelma/
Valtakunnansyyttäjällä on suhteessa vähän lainkäyttöön liittyviä velvollisuuksia. Ko. toiminta on ollut hänen päivittäistä virkatoimintaansa eli järjestää esimiehille koulutusta.
En surkuttelisi sitä että valtakunnansyyttäjä joutuu tekemään töitään huonossa määrärahatilanteessa. Hänhän ei juuri syytä eikä siten joudu kokemaan sitä päivittäistä tuskaa, miten yrittää koittaa tehdä virkavelvollisuutensa VKSV:n itsensä virastoille vyöryttämien määrällisten tulospaineiden keskellä. Syyttäjälaitoksessa kun mitataan lähinnä vain syyteharkintaratkaisujen määrää. Deep Lead-koulutus ei ole tuonut tähän suuntaukseen muutosta.
Tolvasen lausuntoa en ollut nähnytkään, mutta Turun Sanomissa muistaakseni Jussi Tapani kertoi mielipitenään että tässä rikostyypissä tuomitsemisen kynnys on sangen korkea.
Kiinnostavaa on se, että jos tästä ei tule mitään juridista seuraamusta, on vaikea nähdä, mistä muusta samantyyppisestä voisi sen jälkeen tulla, toisaalta en ole nähnyt aineistoakaan. Nissinen on ollut hyvä esiintyjä julkisuudessa ja asiallinen, onko voinut olla niin, että tämä on ollut tosiaan huolimattomuutta. Toisaalta mikä on ns. virkamiehen vastuu, voiko töissä olla huolimaton. Minusta syyttäjälaitoksen resursseja pitäisi kohentaa eri tavoin, myös poliisin esitutkintaa pitäisi resurssoida enemmän, eli hyvin hankalaan ajankohtaan tämä osui.
Käytännön elämän kannalta on minusta kiinnostavaa se, miksei kukaan valvonut näinkin suuria hankintoja, ainakin omassa organisaatiossani on sitovat ohjeet hankinnoista, niiden kilpailutuksesta ja ns. hankintapaikoista, en ole oikeusoppinut, mutta en löytänyt, että Laki julkisista hankinnoista ei koskisi henkilöstökoulutuksia. Tässä ei tosin ole luonnollisestikaan kyse pelkästään tästä asiasta, vaan siitä, että on hankittu koulutus ns. lähipiiristä.
Lähetä kommentti