63. Poliisipamput pinteeseen tietolähdejupakassa

                        
                      Sisäministeri Päivi Räsäsen tiedotustilaisuus 21.11.2013

1. Itä-Uudenmaan syyttäjänviraston tiedotti toissa päivänä 30.8., että Helsingin poliisilaitoksen tietolähdetoimintaa koskeva esitutkinta on valmistumassa. Kyseisen poliisilaitoksen tietolähteiden tietojen rekisteröintiä, tietolähdetoiminnan dokumentointia ja raportointia sekä tietolähdetoiminnan valvontaa koskevan esitutkintakokonaisuuden pääpöytäkirja on tiedotten mukaan toimitettu 30.8. asianosaisille loppulausuntoja varten.

2. Esitutkinta alkoi sisäasianministeri Päivi Räsäsen 21.11.2013 valtakunnansyyttäjänvirastoon (VKSV) tekemän tutkintapyynnön perusteella. Laaditussa esitutkintapöytäkirjassa on ynoin 6000 sivua ja asiassa on kuultu yli 50 henkilöä. Tutkinnanjohtajana asiassa on ollut kihlakunnansyyttäjä Jukka Haavisto.

3. Esitutkinnan perusteella asiassa epäillään virkavelvollisuuden rikkomisesta Poliisihallituksen entistä poliisiylijohtajaa Mikko Paateroa sekä Helsingin poliisilaitoksen entistä poliisikomentajaa Jukka Riikosta, entistä apulaispoliisipäällikköä (nykyistä komentajaa) Lasse Aapiota, entistä huumerikosyksikön päällikköä Jari Aarniota sekä sanotun yksikön rikostarkastajaa ja rikosylikonstaapelia. Kaikki epillyt ovat kiistäneet rikosepäilyt.

4. Tiedotteen mukaan esitutkinnan perusteella on mm. syytä epäillä, että Helsingin poliisilaitoksessa on vuosien 2008–2013 aikana laiminlyöty tietolähteinä toimineiden henkilöiden asianmukainen rekisteröinti poliisin ylläpitämään henkilörekisteriin.

5. Tietolähdetoiminnan toteuttamisesta vastuussa olleita rikostarkastajaa ja rikosylikonstaapelia epäillään virkavelvollisuuden rikkomisesta. Lisäksi on syytä epäillä, että Jari Aarnio on huumerikosyksikön päällikkönä ollessaan poistattanut virkavelvollisuutensa vastaisesti Helsingin poliisilaitoksen tietolähderekisteristä tietolähteiden tiedot ja määrännyt, ettei uusia tietolähteitä enää rekisteröidä. Asiassa on myös syytä epäillä, että tietolähdetoiminnan toteuttamisesta vastuussa olleiden poliisimiesten esimiehet ovat virkavelvollisuutensa vastaisesti laiminlyöneet tietolähdetoiminnan valvonnan. Esitutkinnan perusteella ei ole syytä epäillä sitä, että ns. tynnyrioikeudenkäynnissä tuomitut henkilöt olisivat samassa asiassa toimineet tietolähteinä.

6. Jari Aarnio on aiempien oikeusprosessiensa yhteydessä kertonut, että Helsingin poliisi lopetti tietolähteiden rekisteröinnin sen jälkeen, kun Aarniota ja hänen alaisiaan alettiin epäillä virkarikoksista joulukuussa 2007. Aarnion kertoman mukaan Helsingin huumepoliisi tuhosi silloisen  tietolähderekisterinsä alkuvuodesta 2008.

7. Tietolähdetoiminta koskeva jupakka liittyy  kiinteästi ns. Aarnio-vyyhtiin. Tutkinta käynnisty marraskuussa 2013, jolloin Helsingin Sanomat oli kertonut, ettei Helsingin huumepoliisi noudata  tietolähdetoiminta koskevia säännöksiä. Helsingin poliisilla ei ollut yhtään rekisteröityä tietolähdettä, vaikka lain mukaan kaikki säännölliset tietolähteet on rekisteröitävä. HS:n jutun mukaan tämä oli mahdollista sen vuoksi, että poliisi sai toimia ilman tehokasta valvontaa.

8. Hesarin uutisjutun  jälkeen silloinen sisäministeri Päivi Räsänen teki Helsingin poliisin tietolähdetoiminnasta tutkintapyynnön VKSV:lle.

9. Päivi Räsänen kirjoitti Itä-Uudenmaan syyttäjäviraston tiedotteen jälkeen eilen 31.8. Uuden Suomen puheenvuoroblogissaan, että hänen ratkaisunsa 21.1.2013 tehdä VKSV;lle sanottu tutkintapyyntö oli raskas, mutta ministerinä hän oli nähnyt sen ainoaksi mahdollisuudeksi selvittää asia. 

10. Näin Päivi Räsänen em. blogikirjoituksessaan: 

Kun Helsingin huumepoliisin toimintaan liittyvät rikosepäilyt alkoivat tulla esiin syksyllä 2013, samassa yhteydessä heräsi kysymys, miten salaisiin pakkokeinoihin liittyvää poliisitoimintaa on johdettu ja valvottu. Julkisuudessa esitetyt tiedot tietolähteinä käytetyistä henkilöistä olivat ristiriidassa sen tiedon kanssa, jonka sain poliisiylijohtaja Paaterolta. Selvityksen asiasta sain vasta erikseen pyytämällä. Poliisiylijohtaja kertoi minulle, että Helsingin poliisilaitoksella ei ollut tuolloin yhtään rekisteröityä tietolähdettä, vaikka yleisessä tiedossa oli, että huumepoliisin toiminta perustui osaltaan juuri tietolähteiden käyttöön. 

Tietolähdetoimintaa ja sen valvontaa ohjasi kuitenkin periaatteessa selkeä lainsäädäntö, erillinen asetus sekä poliisihallituksen määräys. Niiden mukaan tietolähteet tuli kirjata ja tiettyjen edellytysten mukaan rekisteröidä ja samalla huolehtia, että tietolähteenä olevan henkilön turvallisuutta ei vaaranneta. Tämän toiminnan valvonnasta oli myös säädetty. Oikeusvaltiossa ei voi olla valvomatonta poliisitoimintaa.

Selvitin tilanteen myös muissa poliisiyksiköissä, mm Keskusrikospoliisissa, suojelupoliisissa ja muissa paikallispoliisilaitoksissa. Niissä tietolähteitä oli kirjattu ja rekisteröity ja sain tiedot tarkoista määristä ja siitä, miten kirjaukset oli hoidettu.

Vaikutelmaksi jäi, että Helsingin huumepoliisille olisi sallittu omat pelisäännöt, poliisitoiminnan ”villi länsi”, joka pahimmillaan saattoi mahdollistaa jopa sen, että huumepoliisi päätyisi itse pyörittämään huumerikoksia. Asiaa ei voinut selvittää poliisihallinnon sisäisesti vaan tarvittiin ulkopuolinen selvitys. Siksi päädyin hyvin poikkeukselliseen ratkaisuun eli tutkintapyyntöön valtakunnan syyttäjävirastolle. Samalla asiasta oli tiedotettava, minkä vuoksi järjestin poikkeukselliseksi luonnehditun tiedotustilaisuuden.

Luottamukseen perustuva yhteistyö poliisiylijohtajan kanssa jatkui, kun keskustelujen jälkeen vakuutuin siitä, että havaitut epäkohdat korjataan. Tietolähdekäytäntöihin liittyvät puutteet korjattiin ministeriaikanani. Annoin poliisiylijohtajalle kirjallisen määräyksen siitä, miten tietolähdetoiminnan ja sen valvonnan lainmukaisuus sekä valtakunnallinen yhdenmukaisuus saatetaan voimaan nopeassa aikataulussa ja seurasin prosessia tiiviisti ministerikauteni loppuun asti. Tutkintapyynnön tarve poliisin aiemmasta toiminnasta ei kuitenkaan poistunut.

11. Muistan aika hyvin Päivi Räsäsen tiedotustilaisuuden 21.11.2013, jossa hän esiintyi, minusta hieman yllättäen, yhden "pääepäillyn" eli poliisiylijohtaja Mikko Paateron kanssa. Minusta vaikutti selvältä, että Paatero ja Jukka Riikonen olivat laiminlyöneet tietoisesti heille kuuluvan, lakiin ja sisäministeriön määräykseen perustuvan valvontavelvollisuutensa, mikä oli edesauttanut Räsäsen mainitseman "Villi länsi" - mentaliteetin ja järjestelmän syntymistä Helsingin huumepoliisissa. Paateron ja Riikosen tapauksen johdosta julkisuudessa esittämät kannanotot  olivat jokseenkin ylimielisiä ja vähätteleviä. Mikko Paatero esiintyi  usein sinisessä virkapuvussaan tv:n uutis- ja ajankohtaislähetyksissä ja onnistui saamaan kansan sympatiat puolelleen. Sisäministeri Päivi Räsänen sitä vastoin sai kuulla lähinnä vain arvostelua ja ilkeyksiä.

12. Edellä mainittu tiedotustilaisuus pidettiin muistaakseni torstaina tai perjantaina, jolloin sisäministeri Räsänen antoi Mikko Paaterolle tilaisuuden pohtia viikonlopun yli asiaa ja antaa selvityksensä seuraavan viikon alkupuolella. Odotin, että ministei olisi antanut Paaterolle potkut, johon nähdäkseni oli hyvät perusteet. Tosin kuitenkin kävi, sillä ministeri "armahti" ylijohtajan ja antoi tämän jatkaa virassaan, koska Paatero lupasi parantaa tapansa ja antaa Helsingin poliisille ohjeet  tietolähteiden rekisteröinnistä. Räsänen kehotti kuitenkin, näin muistelen, tuolloin 65-vuotiasta Paateroa pohtimaan itse tykönään virassa jatkamistaan. Paatero malttoi luopua korkeasta virastaan ja jäädä eläkkeelle vasta heinäkuun lopussa 2015, jolloin hän oli täyttänyt 67 vuotta. Tuolloin Päivi Räsänen ei ollut enää ministerinä. 

13. Mikko Paateron jälkeen monet  asiat ovat poliisijohdon, Helsingin huumepoliisin ja koko poliisitoiminnan osalta paljon paremmin kuin Paateron valtakaudella. Poliisiylijohtajana on nyt Seppo Kolehmainen, joka on kunnon poliisipäällikkö ja rehellisen poliisin oikea perikuva. Hän on luvannut, että myös kyseinen tietolähdejupakka selvitetään pohjamutiaan myöten. 

14. Tapausta selvittäneen syyttäjäviraston julkistamat epäilyt osoittavat siitä, että elämme oikeusvaltiossa, vaikka joskus onkin ollut aihetta asiaa koskeviin epäilyihin. Kukaan ei ole lain yläpuolella, eivät edes korkat poliisipamput. Toisaalta epäillyn asemaan joutuneilla poliisijohtajilla on oikeus ilmaista asiassa oma mielipiteensä ja puolustautua epäilyiltä. Voimassa on perustuslakiin nojautuva syyttömyysolettama, joka tarkoittaa sitä, ettei rikoksesta epäiltyjä on pidettävä ja kohdeltava syyttöminä, kunnes toisin puolueettomassa oikeudenkäynnissä toisin mahdollisesti todistetaan ja päätetään. 

15. Poliisihallituksen talvella laatiman raportin mukaan poliisi rekisteröi viime vuonna kymmmeniä uusi henkilöitä salaisiksi tietolähteiksi. Raportin mukaan poliisilla on nyt kaikkiaan "pitkälti toistasataa" tietolähdettä. Tietolähdetoiminnassa poliisi vastaanottaa tietoja ulkopuolisilta henkilöitä ("vasikoilta") luottamuksellisesti ja muutoin kuin satunnaisesti. Toiminnassa mukana olevien henkilöiden antamien tietojen perusteella  poliisi onnistuu estämään vakavia rikoksia sekä saamaan haltuunsa rikoksilla hankittua omaisuutta. Laki ja sisäministeriön asetus edellyttävät tietolähteen käyttämisen kirjaamista ja tietolähteeksi hyväksytyn henkilön rekisteröimistä. 

16. Sisäministeri Anne Holmlund poimi kaikkien yllätykseksi Mikko Paateron poliisiylijohtajan virkaan vuonna 2008, jolloin Paatero oli jo 60-vuotias. Paatero on  taustaltaan kokoomuslainen kuten Anne Holmlundkin. Eläkkeelle siirryttyään Paatero on jatkanut julkisia esiintymisiään hänelle tyypilliseen puolirehvakkaaseen tyyliin. Hän julkaisi syksyllä 2016 näyttävin menoin kirjan "Suomen turvallisuus horjuu", jossa hän maalaa synkän kuvan Suomen tuvallisuustilanteesta; kirja ei liene ollut mikään menestysteos. Ilmeistä on, että Mikko Paatero tähtää vuoden 2019 eduskuntavaaleihin ja kansanedustajaksi. Sisä- tai oikeusministeriksi hänellä ei liene kuitenkaan taida olla mahdollisuuksia päästä.

.