1. Keskusrikospoliisi (KRP) tiedotti tänään, että se on aloittanut esitutkinnan valtakunnansyyttäjä Matti Nissisen toimista syyttäjälaitoksen koulutushankintojen tiimoilta. Nissisen epäillään osallistuneen esteellisenä syyttäjien johtamiskoulutushankintoja koskeviin päätöksiin yhtiöltä, jossa valtakunnansyyttäjän veli on ollut hallituksen puheenjohtaja. Syyttäjälaitoksen hankinnat ovat yhteismäärältään noin 74 000 euroa ja ajoittuvat vuosille 2007-2015.
2. KRP:n julkaiseman tiedotteen mukaan Nissistä koskeva rikosepäily tuli poliisin tietoon julkisuudessa esitettyjen tietojen sekä Poliisihallitukselle tehdyn tutkintapyynnön perusteella. Asiassa on tehty maaliskuun alussa ensin esitutkintaa edeltävä esiselvitys, jonka perusteella valtakunnansyyttäjää on syytä epäillä tuottamuksellista virkavelvollisuuden rikkomista, sanotaan tiedotteessa.
3. Syyttäjälaitos on hankkinut vuosina 2007–2015 yhteensä yli 74 000 eurolla koulutuksia Deep Lead -nimiseltä yritykseltä, jossa Matti Nissisen Nissisen veli Vesa Nissinen on hallituksen puheenjohtajana. Ko. yhtiön perustajiin kuuluva Vesa Nissinen on Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen johtajana toimiva eversti. Hän on ollut aikaisemmin Puolustusvoimien komentajan erityisavustajana.
4. Matti Nissisen ei epäillä saaneen hankinnoista hyötyä, vaan hänen epäillään olleen esteellisyysarvioinnin suhteen huolimaton. Häntä epäillään tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta. Matti Nissisen menettely osallistua kyseisiä hankintoja koskevaan päätöksentekoon on mitä ilmeisimmin hyödyttänyt hänen veljensä omistamaa ja johtamaa yhtiötä.
5. Suomen Kuvalehdelle (SK) helmikuussa antamassaan haastattelussa Matti Nissinen kertoo avoimesti, mistä tapauksessa on kyse. Hän oli käynyt veljensä yhtiön johtamiskoulutuksessa vuonna 2007 ollessaan valtionsyyttäjän virassa. Koulutuksen käytyään Matti siirtyi Itä-Suomen syyttäjänviraston johtavaksi kihlakunnansyyttäjäksi, jossa tehtävässä hän toimi vuoteen 2010, jolloin hänet nimitettiin kaikkien syyttäjien esimiehenä toimivaksi valtakunnansyyttäjäksi. Itä-Suomen johtavana syyttäjänä Matti hoiti asiat niin, että myös viraston apulaispäälliköt ja hallintosihteeri kävivät Deep Leadin koulutuksessa.
6. Suomen Kuvalehdelle Matti Nissinen myönsi auliisti, että hän oli edellä mainitulla tavalla toimiessaan tehnyt virhearvioinnin, sillä hän oli ko. tilanteessa ollut "ilman muuta esteellinen" ja että "juristina minun olisi pitänyt ymmärtää, että siinä syntyi jääviystilanne". Nissinen kertoi, että hän oli ollut "liian innostunut johtamisen kehittämisestä", jolloin esteellisyysnäkökohdat jäivät huomioimatta. Nissinen totesi nyt, että hänen ollessaan virassa Itä-Suomessa edellä mainitut koulutukseen osallistumiset olisi pitänyt pyörittää valtakunnansyyttäjänviraston (VKSV) kautta, jolloin hänellä ei olisi ollut asiassa roolia.
7. Valtakunnansyyttäjäksi tultuaan Matti Nissinen oli, kuten hän on itse SK:lle kertonut, innostanut myös VKSV:n johtavia viranhaltijoita suoritamaan Deep Leadin johtamiskoulutuksen. VKSV:n ilmoituksen mukaan Deep Lead -valmennusta on vuosina 2012-2016 annettu viraston entisen johtoryhmän jäsenille sekä eri syyttäjänvirastoille niin, että koulutus on maksanut kaikkiaan 46 136,09 euroa. Päätökset koulutukseen osallistumisesta oli VKSV:n osalta tehnyt apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske, mutta Nissinen myöntää osallistuneensa asian käsittelyyn.
8. Suomen Kuvalehden numerossa 27.2. kerrotaan, että Vesa Nissinen ja kahden muuan henkilön kirjoittamassa teoksessa "Syväoppimisesta syväjohtamiseen", joka ilmestyi vuonna 2015, Matti Nissinen on kuvaillut useassa kohdassa johtamiseen liittyviä teemoja. Deep Leadin koulutukseen on osallistunut useita päällikkötason syyttäjiä VKSV:sta sekä esimerkiksi Helsingin, Länsi-Uudenmaan ja Itä-Suomen syyttäjänvirastoista. Osanottajien kokemukset koulutuksen tasosta ovat vaihdelleet. Jotkut syyttäjät ovat pitäneet saamaansa koulutusta hyvänä, mutta toisaalta ja etenkin Helsingin syyttäjävirastossa on esitetty voimakasta arvostelua ko. koulutusta kohtaan. "Täyttä roskaa", tokaisi eräs valmennuksessa ollut syyttäjä omana mielipiteenään.
9. Matti Nissinen sanoo kuulleensa Krp:n käynnistämästä esitutkinnasta eilen keskiviikkona. Aiemmin tekemänsä päätöksen mukaisesti hän haki saman tien oikeusministeriöltä virkavapautta. Nissinen myöntää, että hänen menettelynsä on ollut virheellistä. Hän jättää muiden päätettäväksi, onko kyseessä rikos.”Totean, että hallinnollinen menettelyvirhe ja virkarikos ovat kaksi eri asiaa”, Nissinen sanoo.
10. Matti Nissinen vakuuttaa, että hän on julkisuudessakin kertonut kaiken, mitä hän asiasta tietää. Hän korostaa, että epäselvät koulutushankinnat koskevat ainoastaan VKSV:a ja Itä-Suomen syyttäjänvirastoa. Muut syyttäjänvirastot ovat päättäneet omasta koulutuksestaan itsenäisesti. ”Olen valmis auttamaan kaikin tavoin esitutkinnan edistymistä. On tärkeää, että asiasta selvitetään eikä tästä tule syyttäjälaitokselle mainehaittaa, kun minun henkilökohtaisia menettelyjä selvitetään.”
11. Matti Nissinen on hakenut virkavapautta toukokuun loppuun asti. Tutkinnanjohtajana asiassa on KRP:n rikostarkastaja Erkki Rossi, joka on juristi itsekin. Hän arvioi, että asian esitutkinta saadaan valmiiksi toukokuun loppuun mennessä.
12. Matti Nissinen puolustelee asian ilmitulon jälkeen menettelyään sillä, että hän on "koulutusmyönteinen ja kehittämishaluinen ihminen". Nissinen SK:lle 27.2.2017: "Siinä tapahtuu uskoon tulemiseen verrattava kokemus, kun vuorovaikutuskäyttäytymistä koskevassa tutkimuksessa tulee itse syvällisen oivalluksen äärelle. En pysty pitämään sisälläni sellaista uskoon tulemista, kun keskusteluun tulee vaikkapa johtamisvalmennus. Olen ehkä laajemmin ajatellen tästä viasta johtuen nyt tässä tilanteessa".
13. Höpö höpö, seli seli ja katin kontit, sanon minä! Tuollainen puhe on turhaa jälkiviisastelua ja -puolustelua. Valtakunnan ylin syyttäjä on tiennyt ja ymmärtänyt, hänen olisi kaiken järjen mukaan ainakin pitänyt ymmärtää, että hän on ollut mainitussa tilanteessa hallintolain 28 §:n nojalla selvääkin selvemmin esteellinen. En siten usko, että Nissisen harkintakyky olisi ko. asiassa pettänyt niin pahasti, ettei hän olisi tajunnut olleensa esteellinen. Tapaus haiskahtaa korruptiolta.
14. Täytyykin hieman ihmetellä KRP:n julkaisemaa lyhyttä tiedotetta, jossa kahteen otteeseen korostetaan, että Matti Nissistä epäillään ainoastaan huolimattomuudesta ja tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta. Minusta esitutkinnassa tulisi kyllä selvittää, onko tapauksessa ollut kyse todellakin vain huolimattomuudesta, vai voitaisiinko Nissisistä epäillä tahallisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta. Vaikka Nissinen ei ole itse hyötynyt menettelystään, siitä ovat hyötyneet hänen veljensä ja tämän johtama ja omistama yhtiö.
15. Asian selvittäminen ei saisi jäädä pelkästään esitutkinnan varaan, vaan KRP:n tulee saattaa Nissisen epäilty virkarikosasia syyteharkintaan. Syyteharkinnan tekee tässä tapauksessa oikeuskansleri. Jos virkasyyte nostetaan, asia käsitellään suoraan korkeimmassa oikeudessa. Syyttäjänä jutussa toimii joko oikeuskansleri tai eduskunnan oikeusasiamies.
16. 61-vuotias Matti Nissinen on toiminut erilaisissa syyttäjän viroissa vuodesta 1982 lähtien, siis 35 vuoden ajan. Hän on koulutukseltaan oikeustieteen lisensiaatti. Kaksi vuotta sitten toukokuussa Nissinen haki poliisiylijohtajan virkaa, muttei tullut valituksi. Lokakuussa 2015 Nissinen kritisoi Yle Uutisille Suomen hyvä veli -verkostoja ja tapaa täyttää korkeita virkoja poliittisin perustein. Matti Nissinen on, samoin kuin edeltäjänsä "Matti I" eli valtakunnansyyttäjä Matti Kuusimäki virassa ollessaan, napissut julkisuudessa syyttäjälaitoksen niukoista henkilöresursseista, joka on johtanut syyteharkintojen toistuviin viivästymisiin.
17. Matti Nissinen on pitänyt VKSV:n kotisivulla julkaistavaa Rysän päältä -blogia vuodesta 2012 alkaen. Viime vuoden lokakuussa Nissinen julkaisi blogikirjoituksen otsikolla "Vain eettisesti vahva voi menestyä". Siinä Matti pohtii mm. sitä, miten tärkeää jokaisen - myös syyttäjien - olisi havahtua riittävän usein pohtimaan arkityönsä käytänteitä ja tilanteita myös eettisestä näkökulmasta. Tulisiko minun alkaa toimia jollakin tavalla toisin? Millaisen esimerkin annan? Syyttäjälaitoksella on, Matti Nissinen kirjoittaa, aivan erityinen asema ja tehtävä oikeusvaltiossa. Elämme luottamuksesta. Epäeettinen toiminta rapauttaa luottamusta meihin ja on syvässä ristiriidassa syyttäjälaitoksen yhteiskunnallisen aseman kanssa, Nissinen jatkaa.
18. Miten tulisi toimia nyt, kun syyttäjien etiikan merkitystä korostanut Matti Nissinen, valtakunnan ylin syyttäjä, on itse jäänyt kiinni todella "rysän päältä".? Mitä hänen täydellisen välinpitämätön suhtautumisensa esteellisyyssäännöksiin kertoo harkintakyvyn pettämisen lisäksi miehen omasta etiikasta ja miltä valtakunnansyyttäjän kiinni jääminen ko. säännösten rikkomisesta vaikuttaa koko syyttäjälaitoksen nauttiman luottamuksen kannalta? Tätä Nissisen kannattaisi vakavasti pohtia, vaikkei virkasyytettä nostettaisikaan. Voiko hän enää jatkaa korkeassa virassaan ikään kuin mitään ei olisi tapahtunut? Vai tulisiko hänen väistyä sivuun 35 vuotta syyttäjän tehtävissä toimittuaan.
19. Itse suosittelisin Matille jälkimmäistä vaihtoehtoa. Minusta hänellä ei ole aivan uskomattomalta vaikuttavan "kuprunsa" takia enää sitä uskottavuutta ja luottamusta, jota valtakunnansyyttäjä työssään ehdottomasti tarvitsee. Kun Matti on kertomansa mukaan henkeen ja vereen "koulutusmyönteinen ja kehittämishaluinen" ihminen, hän voisi aivan hyvin siirtyä veljensä Vesan johtaman Deep Lead -yhtiön palvelukseen. Huipulle tähtäävät, mutta kovapäiset virkamiehet ja poliitikot tarvitsevat myös ilmeisesti jatkossa koulutusta ja valmennusta "syväjohtamisesta", mitä se sitten tarkoittaneekin.
49 kommenttia:
Valtakunnansyyttäjä Matti Nissisestä on tehty oikeuskanslerille useita kanteluja
http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/valtakunnansyyttaja-nissisen-toiminnasta-lisaa-kanteluita/6328688
Kyllähän veljen firman palkkaaminen koulutukseen on ollut ihan tietoinen homma,kun myös Nissisen lähin apulainen Jorma Kalske on ollut tekemässä päätöstä. Tuntuu,että meidän valtakunnansyyttäjän viraston johto lepää vähän haitarilla harteilla,kun näin selvää jääviyskysymystä ei ole pystytty toteamaan!
Minusta Matti Nissisen työtä on leimannut muutenkin jonkilainen "jalat maasta irti" mentaliteetti. Nissinen on kuulemma jossakin Facebookissa muun muassa selvittänyt "lomatunnelmiaan" , jotka ovat olleet henkilökohtaisia ja vähän intiimejäkin,minkä vuoksi ne ovat herättäneet ihmetystä. Vaikea tuo virkamiehen elämä! Tulisi olla vakaa ja ilmeeltään kuivahkon,mutta ei taas liian kuiva,mutta kuitenkin säilyttää tietty arvokkuus,jotta ei leimattaisi "helppoheikiksi" Tästä koulutusgatesta Matti Nissinen ei selviä " puhtain paperein", joten blogistin ehdotus siitä mitä Matin pitäisi tehdä virkauransa jatkon kannalta on eittämättä oikea.
Ei auta,että Matti levittelee käsiään! Ei auta myöskään uskoon tulo,eikä ns. maammelaulukaan!
No ei kai se Kalske ole ollut esteellinen vaan Nissinen, jos on ollut osallisena päätöksiin
Matti Nissisen johdolla VKSV on 13.10.2016 vahvistanut syyttäjiä koskevat eettiset ohjeet.
Siinä todetaan mm., että "ymmärrämme tarvittaessa jäävätä itsemme ja siirtää asia toisen hoidettavaksi siihen enempää puuttumatta".
http://www.vksv.fi/fi/index/julkaisutjaohjeet/syyttajalaitokseneettisetlinjaukset.html
Niinpä niin. Joskus tuota ymmärrystä tuntuu kuitenkin puuttuvan jopa kaikkein ylimmältä syytäjältä, vaikka hänen oma esteellisyytensä ja jääviytensä on, kuten kaikki muut ymmärtävät, täysin selvä asia.
Syvällistä johtamiskoulutusta antavat varmaan monet muutkin koulutusyhtiöt, ei vain Vesa Nissisen johtama Deep Lead.
Matti Nissinen on kuitenkin Itä-Suomen syyttäjäviraston päällikkönä päättänyt - vaikka oli asiassa selkeästi esteellinen - että viraston syyttäjistö hakeutuu juuri Deep Leadin valmennukseen. Valtakunnansyyttäjäksi tultuaan Nissinen on tuputtanut Deep Leadin palveluja myös VKSV:n valtionsyyttäjille ja luultavasti myös joillekin oaikallisille syyttäjänvirastoille. Hän on halunnut, että velimiehen firma hyötyy asiassa.
Nissisen ensimmäinen näkyvä virkatoimi valtakunnansyyttäjänä oli Matti Vanhasen esteellisyyden arviointi perustuslakivaliokunnassa (PeVM 10/2010 vp — M 6/2010 vp). Häntä kuultiin asiassa ehkä merkittävimpänä asiantuntijana. Sen jälkeen esteellisyys on ollut näkyvästi esillä VKSV:n ajamissa jutuissa: esim. Jukka Vihriälää koskevassa ratkaisussa KKO 2016:39 (kohdat 57-61) ja ratkaisussa KKO 2015:73, jossa kysymys KKO:n esittelijän esteellisyydestä nostettiin VKSV:n toimesta esille. VKSV:n ajaman Aarnio-jutun Trevoc-haarassa oli kysymys päätösten valmisteluun osallistuneen henkilön esteellisyydestä.
Nissisen vahvistamiin syyttäjälaitoksen eettisiin linjauksiin on osuvasti kirjattu:"Ymmärrämme tarvittaessa jäävätä itsemme ja siirtää asia toisen hoidettavaksi siihen enempää puuttumatta."
Nissinen on toistuvasi puhunut "hyvä veli -verkostoista" jne. - ja nyt kysymyksessä on sitten ihan oikea veli ja silti puhutaan tuottamuksesta. Blogisti on tätä koskevassa kummastelussaan täysin oikeassa.
Jep! Näyttää pahasti siltä, että KRP:tä on kehotettu joltakin taholta painamaan Matti Nissisen asia niin villaisella kuin suinkin vain mahdollista.
On todella vaikea ymmärtää, miksi KRP:n lyhyessä tiedotteessa tänään piti kahteen kertaan korostaa sitä, että kyse on nimenomaan tuottamuksellista virkavelvollisuuden rikkomista koskevasta epäilystä. Rikosnimike on siten päätetty ja lyöty lukkoon jo ennen kuin esitutkintaa on vielä edes aloitettu ja yhtään todistaa kuultu. Tämä vaikuttaa perin oudolta!
Valtakunnansyyttäjä Matti Nissisen allekirjoittamissa syyttäjälaitoksen eettisiä linjauksia koskevissa saatesanoissa sanotaan näin:
"Paljon etiikan käsitteen määrittelyä tärkeämpää on havahtua riittävän usein pohtimaan erilaisia arkityöhömme liittyviä toimintatapoja ja tilanteita eettisestä näkökulmasta. Onko tämä oikein? Voiko näin tehdä? Tulisiko minun tai meidän alkaa toimia jollakin toisella tavalla? Millaisen esimerkin annan? Mikä vaikutus toiminnallani kenties on siihen, mitä syyttäjälaitoksesta laajemminkin ajatellaan? Nämä pohdinnat kuuluvat syyttäjälaitoksessa kaikille ammattiryhmille".
Noita kysymyksiä Nissisen olisi pitänyt pohtia ennen kuin hän päätti ja suositteli syyttäjien johtamiskoulutuksen hankkimista veljensä yhtiöltä.
Pelkään pahoin, että syynä valittuun linjaan on se, että tuottamuksellinen ja tahallinen virkavelvollisuuden rikkominen yksiköityvät ja siis vanhenevat eri tavalla. Kuten esimerkiksi ratkaisussa KKO 2016:39 on todettu, toistuva tahallinen menettely katsotaan yhdeksi pitkäkestoiseksi teoksi, joka vanhenee viimeisen osateon päivästä. Tuottamuksellisen virkavelvollisuuden kohdalla voidaan sen sijaan ratkaisuun KKO 2006:33 tukeutuen katsoa, että jokainen deep lead -tilaus onkin oma tekonsa, joka vanhenee itsenäisesti. Näin päästään näppärästi siihen, että pahimmat teot eli omissa nimissä tehdyt hankintapäätökset Itä-Suomessa ovatkin vanhentuneita ja jäljelle jäävät teot VKSV:ssä vähäisiä eivätkä siis rikoksia nekään. Tahallisen rikoksen kysymyksessä ollen tämä ei onnistuisi, koska koko kokonaisuus yksiköityisi yhdeksi teoksi.
Erinomainen havainto ja näkökohta anonyymiltä!
On ajateltu, että tuo on näppärä keino pelastaa Nissinen syytteeltä ja virasta pois potkimiselta.
Hienoista "eettisistä linjauksista" siis viis, kun kyseessä on kaikkein korkeimman syyttäjän pelastaminen syytteeltä ja potkuilta.
Mutta mutta. Matin moka on niin räikeä, että VKSV:n ja koko syyttäjälaitoksen uskottavuus vaatii ylimmän syyttäjän vaihtamista.
Kyllä, velimiehen ja tämän firman hyödyttämisen tarkoitus näyttäisi selvästi olleen Matin oudon menettelyn pontimena.
No se kai nyt on selvää, että Itä-Suomen teko on vanhentunut joka tapauksessa
-Syväkurkku tässä tapauksessa on ollut Ruotsissa asuva suomalaisnainen, joka on Jari Aarnion entisen alaisen ja oikean käden Mikael Runebergin sisko. Runeberg tuomittiin kolmeksi ja puoleksi vuodeksi vankeuteen. Lisäksi hän menetti virkansa.
-Nissinen pitää itse toimintaansa Itä-Suomen syyttäjänvirastossa esteellisyyden näkökulmasta vakavampana kuin Valtakunnansyyttäjänvirastossa sillä esim. Helsingin ja Länsi-Uudenmaan syyttäjänvirastot ovat päättäneet koulutuksesta itsenäisesti.
- Tuottamuksellisen virkarikoksen syyteoikeus Itä-Suomea koskevassa esteellisyystapauksessa on vanhentunut.
Syyttäjä Eija Velitski kertoo IS:ssa että " johtoryhmälle hankitusta koulutuksesta päätettiin syyttäjänviraston johtokunnassa, johon kuuluu johtavan kihlakunnansyyttäjän lisäksi kolme apulaispäällikköä, hallintosihteeri ja sihteereiden esimies. Johtokunta oli Velitskin mukaan koulutuspäätöstä tehdessään tietoinen, että Deep Lead Oy:n hallituksen puheenjohtaja Vesa Nissinen on valtakunnansyyttäjän veli".
- Olen käynyt useita johtamistaidon koulutuksia ja mielestäni se oli paras. Kaikilla mittareilla mitattuna, Velitski sanoo.
Deep Leadin koulutuksen hyvä tai erinomainen laatu tuskin poistaa Matti Nissisen esteellisyyttä.
Itse en oikein ymmärrä miten tässä edes on mahdollista ajatella että kyseessä olisi tuottamuksellinen teko. Nissinen on tarkoituksella hankkinot koulutukset juuri tuolta firmalta ja on varmuudella tiennyt veljensä asemasta siinä. Melkoista juridista akrobatiaa saa harjoittaa että tuon voi vakavalla naamalla selittää tuottamukselliseksi.
Onkohan tässä taas tulossa vastaava tapaus kuin se kuuluisa tuomarin virkarikosta koskeva KKO:n ratkaisu 2008:90, jossa tuomaria ei tuomittu koska hänen ei ollut tarkoitus rikkoa lakia, vaikka nyt sattuikin niin tekemään. Ehkä Nissinenkään on sopivasti juuri tuolloin unohtanut esteellisyyssäännökset, jolloin huolimatta siitä että Nissisen "on täytynyt tuntea edellä mainitut ... säännökset, joita asiassa on rikottu. Asiassa esitetyn perusteella ei kuitenkaan ole tehtävissä sellaista päätelmää, että Nissinen olisi nyt kysymyksessä olevassa asiassa sinänsä virkavelvollisuuksiensa vastaisesti menetellessään toiminut tarkoituksellisesti tai tietoisesti lakia rikkoen."
Tahallisuus tuntuu olevan oikeuskäytännön perusteella oikeuslaitoksen henkilökunnalle hyvin erilailla arvosteltava kuin tavalliselle tallaajalle.
Aina vain paranee! Velitskin kertoma osoittaa,että esteellisyyssäännökset eivät ole selvillä valtakunnansyyttäjän virastossa. Velitski olisi voinut kertoa,oliko epäily esteellisyydestä edes keskustelussa kun koulutuksesta oli päätetty,muuttaa se selvinnee esitutkinnassa. Nissisen syyllisyys vain korostuu,kun porukalla on päätetty. Koko syyttäjälaitos on joutunut omituiseen valokeilaan! Sillä ei ole väliä,onko ilmiantaja Runebeg vai Topelius.
Minusta oikeusministeriöltä todella löperöä, että myönsivät valtakunnansyyttäjälle hänen omasta hakemuksestaan virkavapautta. Ministeriön olisi pitänyt sen sijaan itse hoitaa virastapidättämisprosessi loppuun saakka ja pidättää virkamies virasta rikostutkinnan ajaksi. Viimeistään silloin kun saivat tiedon, että alustava selvitys muuttuukin todelliseksi esitutkinnaksi. Tätä olisi 1) syyttäjälaitoksen uskottavuuden säilyminen edellyttänyt. 2) Nyt pääsi virkamies itse disponoimaan. 3) Ja erityisesti: Yhdenvertaisen kohtelun vaatimus: Muutkin, pienemmät virkamiehet ovat roikkuneet tutkinnan ajan löysässä hirressä lainvoimaiseen tuomioon saakka, ja menettäneet koko palkkansa jos pienikin sakko tulee. -> Häpeä oikeusministeriö!
Deap Lead Oy:n vuositulot noin 1,2 - 1,8 milj. euroa ja asiakasyrityksiä toista tuhatta. VKSV:n koulutushankinnat kuulostaa pieneltä; jääviydestä, jonka Nissinen myönsi, ei ole syntynyt merkittävä hyötyä ko. yritykselle. Hallinnollinen menettelyvirhe!
Maassamme on siis paljon syväjohtamista haluavia ja nenästä vedettäviä yritysjohtajia ja korkeita virkamiehiä! Valtion ja kuntien eli veronmaksajien verorahoilla on niin perin helppo mällätä monenlaisilla turhuuksilla.
Kas kun velipoika ei tehnyt koko keikkaa valtakunnansyyttäjänvirastolle ilmatteeksi kun niin hyvin pyyhkii firmalla?
Niin, ja kun velipoika on vielä korkeapalkkaisessa everstin virassa.
VKSV:a johdetaan "syvältä".
Lahjomaton Nissinen sentään luottaa oikeuden voittavan...
OECD esitti "vakavan huolen" Suomalaisten tuomareiden ammattitaito kansainvälisisssä lahjusjutuissa ei riittävä. kertoo Helsingin Sanomat 24.3.2017
Lieneekö kumppanit KKO:ssa valmiina oikeuden voittoon.
Eikö vain olisi ennemmin kannattanut pitää oma pesä puhtaan kuin epäonnistuneen poliisiylijohtajan viranhaun jälkeen ruveta melskaamaan hyvä veli -verkostoista ja rakenteellisesta korruptiosta. Onko niin, että Nissinen on vain kylmästi laskenut, ettei tähän kukaan puutu, vai voisiko olla, että jos oikein heittäytyy eetikoksi ja näkee kaikenlaista epäeettistä ja arveluttavaa siellä ja täällä (kuten poliisylijohtajan virantäytössä), ei näekään malkaa omassa silmässään? Ei kai sitä kukaan usko?
Kyllähän monessa länsimaassa, jossa syyttäjälaitosta ja oikeudenhoitoa kohtaan tunnettavaa luottamusta pidetään arvossa ja vaalitaan, korkeimman syyttäjänviran haltija, jolle tällainen möhläys olisi sattunut, olisi tehnyt suoraselkäisesti omat hyvin suoraviivaiset johtopäätöksensä. Ja jos idempää haetaan vertailua, erokirja olisi jo annettu.
Runebergillä ei takuulla ole ollut yksityiskohtaisia tietoja koulutushankinnoista. Syväkurkku on laitoksen sisältä, todennäköisesti syyttäjä, joka on katkeroitunut siitä, että hänet on ohitettu nimityksessä.
Kyseinen rikos tulkitaan kyllä hyvin helposti oikeuskäytännössä tuottamukselliseksi.
Epäilyhän ei koske lainkaan sitä, että ylihintaa olisi maksettu. Jos koskisi, olisi kyseessä kokonaan muut nimikkeet.
Muut kuin Itä-Suomen tapaus voi hyvinkin katsoa tuottamuksellisiksi, jos Nissinen on vain keskustellut asiasta varsinaisen päättäjä kanssa
Juridisesti mielenkiintoista on, miten tulkitaan kieltoa "osallistua tai olla läsnä". Aikanaan selviää, mitä on tapahtunut. Oletetaan, että Valtakunnansyyttäjänvirastossa todetaan johtamiskoulutuksen tarve. Nissinen kertoo Itä-Suomessa saamastaan koulutuksesta, jota on pitänyt hyvänä. Hän jäävää itsensä, koska kyseessä on velipojan firma. Kalske tekee päätöksen kammiossaan. Onko lakia rikottu? Jos Kalske jääväämisen jälkeen kyselee tarkempia tietoja koulutuksesta, ja Nissinen kehuu sitä, onko lakia rikottu? Pitäisikö Nissisen kieltäytyä kommentoimasta? Oletuksena on, että koulutus on ollut hintansa väärti, koska esitutkinta ei sitä kysymystä koske.
Onko alaisella tosiasialliset mahdollisuudet objektiivisesti päättää esimiehensä,joka on mainostanut veljensä yritystä,veljen yrityksen osallistumisesta koulutuksen järjestämiseen? Tuskinpa apulaisvaltakunnansyyttäjä yrittää kartoittaa parempia ja kilpailukykyisempiä vaihtoehtoja johtamiskoulutuksen järjestämisestä.Ei kai sitä saa suosia omia eikä esimiehensä sukulaisia tai näiden yrityksiä.
Kyllähän olennaista tässä on,että syyttäjälaitoksen luottamus on mennyt ylimmän syyttäjän virheellisen menettelyn vuoksi. Miten syyttäjät voivat jatkossa syyttää asioissa,jotka koskevat esteellisyyskysymyksiä,kun ylin syyttäjä ei itsekään noudata toiminnassaan niitä? Siitähän tässä on kysymys! Tilanne voidaan pelastaa ainoastaan sillä,että Matti Nissinen eroaa vapaaehtoisesti. Hän on menetellyt väärin tavalla,jota ei voi korjata kuin kantamalla vastuu henkilökohtaisella tasolla.
Keskustelun laineet tuntuvat lyövän aika korkealla!
Hesarin eli toimittaja Reinbothin eilisessä jutussa etualalle nostettiin se, että ilmianto olisi lähtöisin "Keisari Aarnion" lähipiiristä. Tämä lienee kuitenkin Nissisen menettelyn kannalta epäolennainen seikka.
Rikoksesta epäiltyjä ei voida eikä pitäisi rinnastaa rikollisiin eli rikoksista tuomittuihin.
Tutkinnanjohtajan mukan tutkinnassa selvitetään Nissisen esteellisyyttä. Toki sitäkin, vaikka Nissisen esteellisyys on jo hänen oman myöntämisenkin mukaan aika selvä asia. Tutkinnassa tulee selvittää se, miten Nissisen esteellisyyttä ja menettelyä on rikosoikeuden kannalta arvioitava, ts. onko kyseessä rikos ja toteuttaako menettely virkarikoksen tunnusmeristön.
Katsotaan nyt rauhassa, miten asia etenee ja mitä esitutkinnassa ilmenee.
Kyllä minusta tuollainen menettely osoittaa niin syvää ymmärtämättömyyttä, että kenkää pitäisi antaa puhtaasti hallinnollisilla perusteilla.
(Sääli, että nykyisin ei enää tunneta ymmärtämättömyydestä tehtyä virkavirhettä, jota tuli karttaa.)
Kun on lukenut kirjan keisari Aarnio, niin on selvää, että prosessin pisti alulle "Aarnion lähipiiri".
Hauskaa, että laillisuusvalvontaa suorittavat siviilit. Jos HS:n kaksi toimittajaa ei olisi uskonut Saaraa ja alkaneet soittelemaan asiasta viranomaisiin päin, niin Aarnion tutkinta ei olisi koskaan alkanut.
Jorma Kalske joutui vääntämään asiasta pari kertaa kättä KRP:n Rannan kanssa, että edes tutkintaryhmä saatiin kasaan.
"Ajattelimme jo, että pitääkö tässä nyt pyytää virka-apua Ruotsista" Kalske.
Palaverissa Kalske antoi Rannalle selvät vaihtoehdot. "Sanoin Rannalle, että nyt tämä joko tutkitaan tai sitten tehdään niin kuin poikamiehet huushollissa, että nostetaan maton reunaa ja lakaistaan juttu sinne."
Keisari Aarnio, sivu 137.
Hesari oli valmis julkaisemaan jutun Saarasta ja Aarniosta toukokuun lopussa 2013. Lehti suostui lykkäämään julkaisua syyskuun alkuun, jolloin Aarnio sai virallisesti tiedon tutkinnasta.
Tuona aikana HS pelkäsi, että joku toinen media ehtii kertomaan asiasta ennen Hesaria. Tutkintaryhmä puolestaan pelkäsi, että HS julkaisee jutun Saarasta, ilman tutkintaryhmän "lupaa".
Tämä Nissisen suhmurointi on hyvin voinut olla muutaman toimittajan tiedossa jo vuosia, mutta syystä tai toisesta ei ole löytynyt toimittajaa, joka on työntänyt jutun julkisuuteen.
Media kuitenkin tarvitsee monissa asioissa "taustatietoa" VKSV:sta. SK:n välit taitavat jo entuudestaan olla nihkeät viraston suuntaan, niin heillä ei ole mitään syytä jättää asiaa käsittelemättä.
Voisin kuvitella, että näistä koulutuksista on tehty tietopyyntöjä VKSV:n, joten myös Nissisellä on ollut aikaa miettiä, miten toimii median paineessa.
Rikoksen mahdollinen vanhentuminen ei poista teon ja menettelyn moitittavuutta.
Syyteoikeus voi vanhentua, esteellisyys ei vanhene. Tekoa ei saa tekemättömäksi.
Mitenkähän tässä toimii se Nissisen peräänkuuluttama ja paljon esillä pitämä syyttäjän ja poliisi välinen esitutkintayhteistyö. Tarkoitan tietenkin sitä, kun oikeuskansleri virkarikosten erityissyyttäjänä käsittelee Nissisestä tehtyä kantelua, ohjaako hän nyt sitä KRP:n aloittamaa esitutkintaa tutkinnan laajuuden ja epäiltynä rikoksena selvitettävän menettelyn suhteen?
Näissä olosuhteissa kyseessä on ennen kaikkea eettinen uskottavuusongelma, koska nämä kysymykset ovat olleet näkyvästi syyttäjälaitoksen agendalla, toki vasta paljon sen jälkeen, kun Itä-Suomen (vanhentunut) teko on tapahtunut. VKSV:n päätökset tuskin johtavat syytteisiin, koska päättäjinä ovat olleet ensin Matti ykkönen ja myöhemmin Kalske. Mutta tämä keissi on hyvä osoitus siitä, että korruption paljastumista edesauttaa merkittävästi se, että löytyy vihamiehiä.
Matti Nissinen päätti tiettävästi syyttäjien koulutuksesta Itä-Suomessa ollessaan.
Mikäli epäillyssä menettelyssä on kysymys yhdestä teosta, eivät edes Itä-Suomen osateot ole vanhentuneita. Kysymys on siitä, milloin yksittäiset teot katsotaan yhdeksi tai useammaksi rikokseksi. KKO:n ratkaisuissa rajanveto on tehty usein sen perusteella, onko tekoja "luonnollisen katsantokannan mukaan" pidettävä yhtenä vai useampana rikoksena. Tällöin huomiota on kiinnitetty erityisesti tekojen ajalliseen ulottuvuuteen sekä siihen, onko kysymys ollut yhtenäisestä toiminnasta vai selvästi erillisistä teoista (esim. KKO 1996:41, 1997:117, 2004:33, 2007:38 ja 2016:39). Jos Nissisen menettelyä on edellä todetulla tavalla arvioitava yhtenä (tahallisena) rikoksena, syyttäjän syyteoikeus ei ole miltään osin vanhentunut. Vanheneminen alkaa pitkäkestoisen teon päättymisestä eikä sen alkamisesta. Tämä ilmenee esimerkiksi ratkaisusta KKO 2016:39 (kohdat 59, 61), jossa toistuvaan esteellisenä toimimiseen perustuneen virkavelvollisuuden rikkomisen alkupää olisi ollut vanhentunut, mikäli näin ei olisi.
Luuleeko joku, että VKSV olisi päätynyt hankkimaan tämän syväjohtamisfirman eikä jonkun muun tahon tarjoamia koulutuspalveluja, ellei Nissinen ole asiaa tavalla tai toisella - kehumalla tietenkin juuri veljensä firman muka poikkeuksellisen hyvää koulutusta - edistänyt.
Anonymoukselle tiedoksi että alunperin sotilasorganisaatioon kehitetty syväjohtamisen valmennus on ollut 90-luvun loppupuolelta asti suosittu johtajuuskoulutusfilosofia julkishallinnossa ja kuntasektorilla, mutta sittemmin myös yrityspuolella; syväjohtaminen tähtää vuorovaikutuksen kehittämiseen ja se on toimiva työkalu, jonka toimintatapoja voi yhdistää muiden johtamistapojen kanssa yhteen ja josta on lukuisia vaikutuarvioita, akateemisia tutkimuksia (ml. kansainvälisiä) yms. materiaalia. Toki toisenlaisiakin mielipiteitä on, ja kritiikkiä, varsinkin tunnejohtamista puolustavien leiristä, on esitetty sen teknisyydestä.
Kuriositeettina mainittakoon vielä että Leena Krohnin kirjassa Mehiläsipaviljonki (2006) Herkules niminen konsultti opettaa kaupungissa syväjohtamista, ja sen seurauksena kukaan ei puhu enää vanhuksista vaan senioreista.
Virolaisen kirjoituksesta ilmenee, että syyttäjälaitos hankki koulutusta kyseiseltä firmalta jo ennen kuin Nissinen oli valtakunnansyyttäjä, eli ykkös-Matin valta-aikana. Eihän silloin mitään esteellisyyttä ole syntynyt siitäkään huolimatta, vaikka Nissinen olisi vinkannut firmasta silloiselle esimiehelleen.
Anonyymi ei nyt ymmärrä. Itä-Suomen syyttäjäviraston päällikönä ollessaan Nissinen päätti omasta ja joidenkin virastonsa virkamiesten syväjohtamiskoulutuksesta itse. Siitä ei siis päätetty VKSV:ssa tai Matti I:n päätöksellä.
Kyllä Nissisen olisi syytä harkita tosiasiallisia edellytyksiään jatkaa menestyksellisesti virassaan syyttäjälaitoksen johtajana siitäkin näkökulmasta, etteivät hänen alaisensa syyttäjä ole aivan tyhmiä. Vaikka Nissinen saisikin puhtaat paperit OKA:lta, minkälaisen esimerkin lain kunnioittamisesta hän antaa omalla menettelyllään organisaatiossa, jonka virkamiesten tulee viran puolesta syyttää samankaltaisissa asioissa. Vai auttavatko syväjohtamisen opit selviämään näistäkin haasteista.
Niin, puhumattakaan siitä, millainen kuva koko oikeusyhteisölle ja suurelle yleisölle syntyy Nissisen piittaamattomasta menettelystä keskeisiä oikeusnormeja ja -periaatteita kohtaan! Valtakunnansyyttäjän julkisuuskuva on kärsinyt pahan kolauksen.
Lähetä kommentti