1. Uusi tuomioistuinlaki tuli voimaan 1.1.2017. Laki koskee kaikkia tuomioistuimia, eli yleisten tuomioistuinten ohella myös hallinto- ja erityistuomioistuimia, ja sisältää yleiset säännökset tuomioistuimista ja tuomareista.
2. Uuden lain myötä eräät virkanimikkeet on lakkautettu ja ne ovat siirtyneet siten oikeushistoriaan. Virkanimikkeistä ovat poistuneet esimerkiksi hovioikeudenlaamannin ja vakuutusoikeuden laamannin nimikkeet. Hovioikeuden viskaalin ja asessorin nimikkeet ovat muuttuneet hovioikeuden esittelijäksi. Tämä on hieman ikävää erityisesti viskaalin nimikkeen osalta, sillä se on ollut käytössä jo varsin kauan, ainakin 50-luvulta lähtien.
3. Tuomioistuinlain 18 luvun 1 §:n mukaan hovioikeudessa, hallinto-oikeudessa, markkinaoikeudessa, työtuomioistuimessa ja vakuutusoikeudessa voi olla koulutustarkoituksessa määräajaksi täytettäviä asessorin virkoja, joihin nimitetään kolmeksi vuodeksi. Nimitystä voidaan erityisestä syystä jatkaa enintään kahdella vuodella. Aiemmin asessori on ollut hovioikeuden osaston virassa vanhin esittelijä.
4. Asessoriksi nimitettävän tulee täyttää tuomarin yleiset kelpoisuusvaatimukset, joista säädetään tuomioistuinlain 10 luvun 1 §:ssä. Muutoin asessorin virat ovat kaikkien lakimiesten haettavissa, eli järjestelmä on periaatteessa avoin. Asessoreiksi nimitettäviltä edellytetään kuitenkin vähintään kolmen vuoden kokemusta tuomarin, tuomioistuimen esittelijän tai valmistelijan, syyttäjän, asianajajan tai oikeusavustajan tehtävästä taikka muusta sellaisesta lakimiestehtävstä, jonka voidaan katsoa antavan valmiuksia tuomarin tehtävään; tuomioistuinharjoittelun suorittamista ja varatuomarin arvonimeä ei siis välttämättä edellytetä. Vielä edellytetään, että asessoriksi nimitettävä suorittaaa hyväksytysti esivalintakokeen, jossa osoitetaan tuomarin tehtävässä toimimista koskevien keskeisten säännösten ja yleisten periaatteiden tuntemus.
Asessoriksi nimitettävän tulee täyttää tuomioistuinlain 10 luvun 1 §:ssä säädetyt tuomarin yleiset kelpoisuusvaatimukset, joiden mukaan edellytetään oikeustieteen muun ylemmän korkeakoulututkinnon kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinnon suorittamista. Lisäksi edellytetään vähintään kolmen vuoden kokemusta tuomarin, tuomioistuimen esittelijän tai valmistelijan, syyttäjän, asianajajan tai oikeusavustajan tehtävästä taikka muusta sellaisesta lakimiestehtävästä, jonka voidaan katsoa antavan valmiuksia tuomarin tehtävään. Edellytyksenä on lisäksi, että asessoriksi nimitettävä suorittaa hyväksytysti kokeen, jossa osoitetaan tuomarin tehtävässä toimimista koskevien keskeisten säännösten ja yleisten periaatteiden tunte5. Asessorin koulutuksen tavoitteena on asessorin laintuntemuksen ja oikeudelllisen osaamisen syventäminen (tuomioistuinlaki 18:4). Asessorille pyritään antamaan hyvät valmiudet itsenäiseen oikeudelliseen ratkaisutoimintaan myös laajoissa ja vaikeissa asioissa. Asessorin on toimikautensa aikana osallistuttava koulutusohjelmaan hänelle laaditun henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukaisesti.
6. Asessorin on kolmen vuoden vähimmäisajan toimittuaan suoritettava lopputyö tai loppukoe, jossa arvioidaan tuomarin tehtävässä vaadittavaa taitoa ja osaamista. Kokeen järjestää 1.1.2017 toimintansa aloittanut tuomarinkoulutuslautakunta. Koulutusohjelman ja lopputyön hyväksytysti suorittaneelle voidaan myöntää oikeus käyttää tuomarikoulutetun nimikettä. Oikeuden myöntää mainittu koulutuslautakunta hakemuksesta (tuomioistuinlaki 18:6).
7. Tuomarikoulutetun nimikkeen saaminen ei takaa tuomarin virkaan nimittämistä. Kysymyksessä ei ole tuomarintutkinto, joka olisi edellytys tuomarin virkaan nimittämiselle. Pätevyys tuomarin virkaan voidaan siten jatkossakin hankkia myös toimimalla muussa tuomarin tehtävään valmiuksia antavassa lakimiestehtävässä, kuten esimerkiksi asianajajana, lupalakimiehenä, oikeusavustajana, syyttäjänä jne. Asessorikoulutuksen hyväksytysti suorittaminen on kuitenkin käytännössä varsin merkittävä meriitti tuomareita rekrytoitaessa.
8. Ensimmäinen haku uusiin asessorin virkoihin on päättynyt, hakemuksia tuli lähes 150. Asessorin virkoja on yhteensä (vain) 18, ja ne sijoittuvat hovioikeuksiin, hallinto-oikeuksiin ja erityistuomioistuimiin.
9. Tuomarinkoulutuslautakunnan eilen julkaiseman tiedotteen mukaan asessorin virkaa hakeneista 77 % oli naisia ja 23 % miehiä. Tiedotteesta ei ilmene, kuinka monta hakijoista on asianajia tai oikeusavustajia taikka sellaisia, jotka eivät ole suorittaneet tuomioistuinharjoittelua. Kaikki virkoja hakeneet etenevät haun seuraavaan vaiheeseen eli edellä mainittuun esivalintakokeeseen, joka pidetään ylihuomenna perjantaina 24.3. Kirjallinen koe mittaa muun muassa hakijoiden oikeudellista osaamista ja kykyä hahmottaa laajasta aineistosta olennainen oikeudellinen tieto.
10. Kuten edellä esitetystä on ilmennyt, asessorin virkojen hakumenettelyn järjestää uusi riippumaton toimielin tuomarinkoulutuslautakunta. Lautakunta on toiminut kuluvan vuoden alusta. Se toimeenpanee myös tuomioistuinharjoittelua koskevan vuosittaisen keskitetyn haun. Lisäksi lautakunta suunnittelee ja antaa ohjeita tuomioistuinten henkilöstön koulutuksesta. Valtioneuvosto asettaa lautakunnan viideksi vuodeksi kerrallaan. Enemmistö lautakunnan jäsenistä on tuomareita. Lisäksi lautakunnassa on syyttäjien, asianajajien, oikeustieteellisen koulutuksen ja oikeusministeriön edustajat. Lautakunnan puheenjohtaja on oikeusneuvos Kirsti Uusitalo KKO:sta ja varapuheenjohtajana oikeusneuvos Eija Siitari KHO:sta.
11. Ulkopuolisen on hieman vaikea vielä tässä vaiheessa arvioida tuomareiksi aikovien uutta koulutusohjelmaa ja sen vaikutuksia. Vaarana saattaa olla, että tuomarinurasta tulee käytännössä yhä suljetumpi eli sellainen, joka suosii tuomarinimityksissä vielä selvemmin lähinnä tuomioistuinlaitoksessa uransa aloittaneita lakimiehiä. Tavoitteena on kuitenkin jo 20-30 vuoden ajan ollut, että tuomarinura olisi nykyistä avoimempi, eli sille pääsisivät myös sellaiset kyvykkäät lakimiehet, jotka eivät ole toimineet tuomioistuinten esittelijöinä tai asessoreina taikka läpikäyneet edes tuomioistuinharjoittelua. Nykyisin tuomarinura on avoin - ironista kyllä - käytännössä vain KKO:ssa ja KHO:ssa.
12. Eräänä yksityiskohtana tulee mieleen, että varatuomarin arvonimi ja sen myöntäminen tuomioistuinharjoittelun suorittaneille jatkuu; olen kritisoinut tätä käytäntöä. Minusta olisi toki johdonmukaista, että jos varatuomarin nimike halutaan (jostakin syystä) säilyttää, se myönnettäisiin, ei suinkaan jo lyhyen tuomioistuinharjoittelun, vaan vasta kolmen vuoden asessorin koulutusohjelman hyväksytysti suorittaneille juristeille, sillä vasta ko. ohjelma "tekee heistä varatuomareita" eli pätevöittää hakemaan vakinaisen tuomarin virkaa.
11 kommenttia:
"Koulutusohjelman ja lopputyön hyväksytysti suorittaneelle voidaan myöntää oikeus käyttää tuomarikoulutetun nimikettä."
Vrt Erno Paasilinna: vain itseoppineet ovat opinneita. Muut ovat opetettuja.
En voi mitään sille, että nimike synnyttää assosiaation koirakouluun. Toivottavasti tulevat koulutetut eivät lopun tuomarinuraansa kuulostele jotain His Masters voice -ääntä selkänsä takaa.
Tuleva järjestelmä kun tuo mieleen myös Ranskan järjestelmän, jossa yhteinen koulutus syyttäjien kanssa takaa, että valtiovallan oikeutetut toiveet tulevat jatkossakin täytetyiksi tuomareiden "riippumattomuudesta" huolimatta. Toivottavasti jatkossakin eilisen Hesarin mukaiset kansan toiveet tuomarien puolueettomuudesta ja riippumattomuudesta tulevat täytetyiksi. Nimittäin tuomari, joka toimiessaan tehtävissään joutuu vähänkin, edes alitajuisesti harkitsemaan toimintansa vaikutusta virkauraan ja sitä myötä palkkaukseen, ei ole sanan syvimmässä merkityksessä riippumaton.
Sauli Niinistö toimi Turun hovioikeuden viskaalina 1976-1994.
Hovioikeuden viskaalin virka lienee ollut käytössä ainakin jo 1950-luvulta lähtien.
Sauli Niinistö vihitään toukokuussa Hgin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa oikeustieteen kunniatohtoriksi. Tästä "riesasta" eli arvonmistä ei voi välttyä kukaan lakimiehen tutkinnon suorittanut tasavallan presidentti.
KHO lausunnossaan oikeusministeriölle 10.9.2015 (netissä): "Asessorin palkka olisi alhaisempi kuin alin esittelijän palkka korkeimmissa oikeuksissa. Takeita vakinaiselle tuomarinuralle ei kolmen vuoden jälkeen ole. Nämä lähtökohdat eivät ole omiaan houkuttelemaan esimerkiksi kokeneita asianajajia tai verokonsultteja tuomarintehtäviin asessorijärjestelmän kautta." "Kun vielä on vaarana, että uusi asessoríen koulutusjärjestelmä muodostuu tosiasialliseksi väyläksi tuomarin uralle, on hyvinkin mahdollista, että uusi asessorijärjestelmä tosiasiassa tekee tuomarinurasta huomattavasti nykyistä suljetumman."
Kappas vain! Minulla heräsi samanlaisia epäilyjä kuin KHO:llakin vaikken ollut lukenut KHO:n sanottua lauusntoa.
Sauli Niinistö oli kyllä muodollisesti hovioikeuden viskaalina aina vuoteen 1994 saakka, mutta tosiasiallisesti hän toimi hovioikeudessa vain 1988 asti, sillä hänet valittin - kolmannella yrityksellään muten - kansanedustajaksi v. 1987 vaaleissa.
Asessorijärjestelmä tuntuu hieman samalta kuin aika moni muukin oikeushallinnon alan uudistushanke. Ts. ensin melskataan ja visioidaan suureen ääneen, ja sitten kun tulee ideoiden toimeenpanon aika, saattaa sormi mennä suuhun.
Todennäköisestä on, että järjestelmä ei houkuta esim. asianajajia tai syyttäjiä tuomarinuralle varsinkin kun asessorin palkka on T10-luokan ja alemman palkkaluokan käräjätuomarin T11-luokan välimaastosta, mutta toisaalta asessorin työ ainakin hovioikeudessa vastaa sisältönsä puolesta lähes hovioikeudenneuvoksen tehtäviä.
Lisäksi järjestelmä on lopputulokseltaan epävarma: kolmen vuoden toimikausi sinänsä ei vielä takaa minkäänlaista jatkoa tuomarintehtävissä. On siis mahdollista, että kaikki "tuomarikoulutettavat" eivät jää tuomioistuinlaitoksen palvelukseen - tämähän on tilanne vääjäämättä silloin, jos tuomarintehtävään ei saa jatkoa. Lisäksi asessorikoulutukseen osallistuvat joutuvat sitoutumaan siihen, että esimerkiksi hovioikeudessa he eivät voi hakea avoimeksi tulevaa ma. hovioikeudenneuvoksen pestiä; tuomarinvirkaa sen sijaan voi asessorikoulutuksen estämättä hakea. Täysin avoin kysymys on se, miten asessorikoulutusta aikanaan tuomarinvirkaa koskevissa nimityksissä arvioidaan.
Asessorijärjestelmän "todelliset vaikutukset" tuomioistuinlaitoksen kannalta realisoituvat vasta myöhemmin. Hovioikeuksista vähennetään mm. asessorijärjestelmän vuoksi esittelijöitä, joten mikäli asessoreita ei kyetä kouluttamaan ja pitämään tuomioistuimissa tarpeellisissa määrin, seuraavien joukkoeläköitymisien aikanaan realisoituessa ei enää ole käytössä sellaista työvoimareserviä kuin hovioikeuksien esittelijät ovat olleet.
Kuinka paljon oikeasti kokeneita asianajajia on lähtenyt tuomarin tehtäviin KKO:ta alemmas? JOtenkin en usko että tunkua on ollut. Tietääkö joku muuta?
Epäilevän Tuoman kysymykseen voi ryhtyä etsimään vastausta Tuomarinvalintalautakunnan vuosikertomuksista. Vuonna 2015 lautakunta esitti kymmenessä tapauksessa tuomarin virkaan tuomioistuinten ulkopuolista hakijaa.
https://oikeus.fi/tuomioistuimet/material/attachments/oikeus_tuomioistuimet/tuomarinvalintalautakunta/Sx8DYyAqP/Tuomarinvalintalautakunnan_toimintakertomus_2015.pdf
No niin. Jotain tämän suuntaista epäilinkin. 7 % valituista ja 14 % hakijoista on tuomioistuinten ulkopuolisia. Mikä osuus tuosta sitten on kokeneita asianajajia (10+ vuotta asianajajana) jää hämärän peittoon. Oma epäilykseni on että hyvin pieni osa. Täydellisen tietämättömyyden tuomalla varmuudella uskallan väittää, että suurin osa näistä ulkopuolisista on ministeriöiden virkamiehiä, jotka hakevat hallinto- ja vakuutusoikeuksiin. Jälleen kerran saa oikaista jos on parempaa tietoa.
Tuomarinkoulutuslautakunnan sihteeri Minna Hyttinen ilmoitti, että asessorin viran hakijoista n. 23 % toimii tällä hetkellä muissa tehtävissä kuin tuomioistuinlaitoksen palveluksessa.
Aika odotettu osuus, sanoisin.
Epäilevälle Tuomaalle:
Mainitusta toimintakertomuksesta ilmenee, että vuonna 2015 ei esitetty tuomarin virkaan nimitettäväksi yhtään asianajajaa. Aikaisempina vuosina näitä on saattanut olla 1-2 vuodessa, lähinnä käräjäoikeuteen tai hovioikeuteen. "Tuomioistuinlaitoksen ulkopuoliset" ovat lähinnä syyttäjiä, joissakin tapauksissa myös esimerkiksi julkisia oikeusavustajia.
Tämä ei anna täysin oikeaa kuvaa tilanteesta siinä mielessä, että tuomioistuimiin kyllä annetaan määräaikaisia pestejä ulkopuolisillekin. Mutta harva on se, joka suoraan tulee nimitetyksi virkaan. Ja kukapa asianajaja, esimerkiksi osakas joka joutuisi luopumaan asianajofirmastaan, haluaisi tällaista tietä kulkea?
Tuomioistuinuran alkuvaiheessa tilanne on toki toinen. Assessoriksi hakeneista "ulkopuolisista" olettaisin suuren osan olevan noin viisi vuotta sitten valmistuneita ja työskennelleen em. syyttäjä, oikeusapu, ym. tehtävien lisäksi avustavana lakimiehenä asianajotoimistossa tai tehneen väitöskirjaa yliopistolla.
Lähetä kommentti