324. Rovaniemen hovioikeuden presidentiksi nimitettiin laamanni Jyrki Kiviniemi

 

1. Tasavallan presidentti nimitti eilen Rovaniemen hovioikeuden uudeksi presidentiksi Lapin käräjäoikeuden laamannin Jyrki Samuli Kiviniemen. Hän aloittaa uudessaa tehtävässään 1.8.2022, jolloin viran nykyinen haltija Marianne Wagner-Prenner jää eläkkeelle. Kiviniemen toimikausi päättyy 28.2.2029.

2. Jyrki Kiviniemi on  62-vuotias. Hän on syntynyt Kemijärvellä 10.2.1960 ja kirjoittanut ylioppilaaksi Kemijärven lukiosta 1979. Juristiksi eli oikeustieteen kandidaatiksi Kiviniemi valmistui 1985 Lapin korkeakoulusta, jonka nimi on muuttunut sittemmin Lapin yliopistoksi. Varatuomarin arvon Kiviniemi sai 1987 suoritettuaan tuomioistuinharjoittelun Kemijärven käräjäoikeudessa. Kiviniemi on sotilasarvoltaan luutnantti ja Lakimieskalenterin mukaan hänen harrastuksiinsa kuuluvat maratonhiihto, poronhoito, pyöräily, metsänhoito ja hillan poiminta.

3. Kiviniemi toimi 1987-90 Itä-Suomen ja 1990-94  Rovaniemen hovioikeuden viskaalina eli esittelijänä. Tämän jälkeen hän oli vuosina 1994-2009 Rovaniemen käräjäoikeuden käräjätuomarina ja hoiti tuolloin osan aikaa myös Pohjois-Suomen maaoikeuden tuomarin virkaa. Kemi-Tornion käräjäoikeuden ma. laamanniksi Kiviniemi nimitettiin elokuun alusta 2008 ja laamanniksi vuoden 2010 alusta. Lapin käräjäoikeuden laamanniksi Kiviniemi nimitettiin heinäkuun 2013 alusta lukien. Hän on siten toiminut laamannin tehtävissä reilut 13 vuotta.

4. Kiviniemi on toiminut myös Sallan piirin nimismiehenä - tosin vain yhden kuukauden kesällä 1987 -  ja ollut jäsenenä ja puheenjohtajana oikeusministeriön asettamissa työryhmissä. Kiviniemi on Tuomioistuinviraston johtokunnan jäsen ja hänellä on ollut  luottamustehtäviä tuomari- ja lakimiesjärjestöissä. Lisäksi hän on toiminut koulutustehtävissä.

5. Kiviniemi valmistui lakimieheksi 1985 jo ennen kuin itse siirryin tuomarin virasta Lappiin professorin tehtäviin. Tutustuin häneen myöhemmin, sillä Kiviniemi piti toistakymmentä vuotta Lapin oikiksessa  prosessioikeuden opetukseen liittyvää "roolit"-nimistä luentosarjaa, jonka tarkoituksena oli perehdyttää opiskelijoita käytännön lainkäyttöön ja tuomioistuimen toimintaan.

6. Jyrki Kiviniemen ohella presidentin virkaa haki neljä mutta juristia, joilla kaikilla oli tuomarinvalintalautakunnan virkaesityksestä ilmenevillä perusteilla hovioikeuden presidentin tehtävän edellyttämä  johtamistaito. Merkille pantavaa on, että Kiviniemeä lukuun ottamatta hakijat ovat osallistuneet johtamiskoulutukseen.

7. Kiviniemen kanssa loppusuoralle (finaaliin) virantäytössä selviytyi hovoikeudenlaamanni, OTT, prosessioikeuden dosentti Sakari Laukkanen (60). Laukkasen meriitit ovat vakuuttavat, sillä hän on toiminut  Rovaniemen hovoikeudessa paitsi esittelijänä, myös hovioikeudenneuvoksena (2006-2014) ja hovioikeudenlaamannina vuodesta 2014 lähtien. Hän on väitellyt  aiheesta "Tuomarin rooli" oikeustieteen tohtoriksi vuonna 1995 Lapin yliopistossa  ja toiminut Lapin oikiksessa lainkäytön asissitenttina, yliassistenttina ja yhden vuoden lainkäytön vs. professorina. Lisäksi Laukkanen on ollut KKO:n oikeussihteerinä ja oikeusministeriön erityisasiantuntijana ja kehittämispäällikkönä sekä useissa lainvalmistelu- ja kehittämistehtävissä työryhmien ja muiden toimielimien puheenjohtajana, jäsenenä, sihteerinä ja asiantuntijana. Laukkanen on prosessioikeuden dosentti kolmessa eri yliopistossa (Itä-Suomen yliopisto, Turun yliopisto ja Lappeenrannan tekninen yliopisto), muttei Lapin yliopistossa. Hän on hakenut jo aiemmin Rovaniemen, Turun ja Itä-Suomen hovioikeuden presidentin virkoja.

8. Tuomarinvalintalautakunnan 16.6.2022 päivätystä virkaesityksestä ilmenee, että korkein oikeus piti, äänestyksen jälkeen, lautakunnalle antamassaan lausunnossa Sakari Laukkasta ansioituneempana hovioikeuden presidentin virkaan. Eri mieltä olevien oikeusneuvosten lausunossa on esitetty, että Kiviniemi tulisi nimittää virkaan. Lautakunta hankki launnot viranhakijoista myös  Lapin käräjäoikeuden osastonjohtajilta (Jyrki Kiviniemestä), Tuomioistuinviraston ylijohtajalta sekä Rovaniemen hovioikeudelta sekä haastattteli hakijoita. 

9. Myös korkein oikeus haastatteli viranhakijoita sekä kuuli Rovaniemen hovioikeuden jäsenten, esittelijöiden ja kansliahankilökunnan edustajia. Korkein oikeus on myös teettänyt soveltuvuusarvioinnin hakijoista. Arvioinnin suorittaja on ollut kuultavana lautakunnan kokouksessa 16.6.2022.

10. Tuomarinvalintalautakunta toteaa virkaesityksessään, että korkein oikeus on haastatellut hakijat, ja sillä on ollut käytössään muiden elinten antamat lausunnot ja soveltuvuusarvioinnit hakijoista. KKO on myös kuullut hovioikeuden henkilökunnan edustajia asiassa. KKO:lla on siten ollut, lautakunta jatkaa, hyvät edelytykset arvioida hakijoiden pätevyyttä ja keskinäistä ansioituneisuutta presidentin virkaan. KKO:n jäsenten enemmistö on pitänyt Sakari Laukkasta ansioituneimpana virkaan. 

11. Tuomarinvalintakunnan puheenjohtajana asiassa on toiminut KKO:n jäsen, oikeusneuvos Timo Ojala.  Kuitenkin lautakunta on, vieläpä yksimielisesti, esittänyt presidentin virkaan, ei suinkaan Sakari Laukkasta, kuten KKO, vaan laamanni Jyrki Kiviniemeä. Miksi näin? 

12. Vastaus löytyy lautakunnan virkaesityksen perustelujen viimeisestä kappaleesta:  

"Kiviniemen ja Laukkasen tuomioistuinura ja johtamiskokemus on erilainen ja heidän
voidaan arvioida olevan myös johtajaominaisuuksiltaan jonkin verran erilaisia. Molemmilla on edellä selostettuja ja korkeimman oikeuden lausunnosta ilmeneviä ansioita presidentin virkaan nähden. Kiviniemellä ja Laukkasella on kokemusta tuomioistuimen johtamistehtävästä, Kiviniemellä yli 13 vuotta laamannin tehtävästä ja Laukkasella 7½ vuotta hovioikeuden osaston johtajan tehtävästä. Molempien suoriutuminen johtamistehtävissä on arvioitu olevan tehtävän edellyttämällä tasolla. Kiviniemellä on johtamiskokemusta myös oikeusministeriön  ja eri työryhmistä. Laukkanen on  toiminut oikeusministeriön kehittämispäällikkönä. Arvioituaan Kiviniemen ja Laukkasen ansioita, soveltuvuusarvioinnin tuloksia ja erityisesti sitä, että heistä kahdesta Kiviniemellä on merkittävää kokemusta päällikkötuomarin tehtävästä käräjäoikeuden laamannina, ja että hänen suoriutumistaan tässä tehtävässä on arvioitu varsin myönteisesti sekä sitä, että hän on toiminut aktiivisesti eri tehtävissä tuomioistuinten toiminnan kehittämisessä, tuomarinvalintalautakunta katsoo, että Kiviniemen voidaan jäljellä olevista hakijoista katsoa parhaiten täyttävän ne johtamistaitoa, kokemusta ja henkilökohtaisia ominaisuuksia koskevat vaatimukset, joita Rovaniemen hovioikeuden presidentin virka edellyttää. Myös haastattelussa esiin tulleet seikat tukevat tätä käsitystä. Kiviniemi on siten ansioitunein nyt täytettävänä olevaan virkaan."

13. Varsin tasaväkisen viranhauan ratkaisi loppujen lopuksi Jyrki Kiviniemen yli 13 vuotta kestänyt toiminta käräjäoikeuden laamannin tehtävistä Lapista. Sakari Laukkasella ei tällaista kenttäkokemusta ole, vaikka hän on toiminut kauan hovoikeudenneuoksena ja  -laamanninna. Selkokielellä ilmaistuna kyse on sitä, että Kiviniemi tuntee "laajan Lapinmaan" eli kentän ja sen oikeusolot paljon paremmin kuin yksinomaan hovioikeudessa "kököttänyt" kilpahakijansa. Kiviniemen nimitys osoittaa, että päteväksi tuomioistuimen johtajaksi voidaan tulla käytännön kautta ilman nimenomaista johtajakoulustustakin. Siihen ei välttämättä tarvita liioin tohtorinhattua tai oppiarvoja; tässä suhteessa Jyrki Kiviniemi eroaa Turun hovoikeuden presidentiksi nimitetystä Pekka Määtästä. Virkaesityksen rivien välistä voidaan myös lukea, että valinnassa oli merkitystä myös korkeimman oikeuden teettämällä hakijoiden soveltuvuusarvioinnilla sekä hakijoiden kuulemisilla. Todella mainiota, että lautakunta osoitti itsenäisyytensä, eikä suostunut noin vain noudattamaan korkeimman oikeuden enemmistön omaksumaa kantaa.

14. Jyrki Kiviniemestä Rovaniemen hovioikeus saa taitavan ja kansanomaisen, yhtäältä jämäkän, toisaalta taas rennon letkeän päällikkötuomarin. Onnittelut sekä kaimalle että hovioikeudelle!

 

323. Turun hovioikeuden presidentiksi laamanni Pekka Määttä

 

Pekka Määttä puhumassa 7. heinäkuuta 2022 Oikeusvaltion pelastaminen -seminaarissa Luumäen Kotkaniemessä presidentti P.E.Svinhufvudin kotimuseolla.

1. Tasavallan presidenti nimitti eilen 8.7.2022 Turun hovioikeuden uudeksi presidentiksi laamanni, oikeustieteen tohtori Pekka Tapio Määtän. Määtän virkakausi kestää seitsemän vuotta, se alkaa 1.12.2022 ja päättyy 30.11.2029. 

2. Pekka Määttä on 58-vuotias. Hän syntyi Kajaanissa, kirjoitti ylioppilaaksi Kuhmon yhteislyseosta ja valmistui juristiksi 1988 Lapin korkeakoulusta, joka toimii nykyisin Lapin yliopistona. Määttä sai varatuomarin arvon vuonna 1990 ja väitteli 2013, siis melko iäkkäänä eli 49-vuotiaana, oikeustieteen tohtoriksi Turun yliopistossa prosessioikeuden alalta.

3.  Pekka Määtän tuomarinura on varsin tyyypillinen meillä Suomessa. Hän on toiminut ensin kymmenkunta vuotta esittelijänä Turun hovioikeudessa ja sen jälkeen vuosina 2006-2015 käräjätuomarina kahdessa Varsinais-Suomeessa sijaitsevassa käräjäoikeudessa. Hänet nimitettiin vuonna 2016 hovioikeudenneuvokseksi Turun hovioikeuteen ja seuraavana vuonna pienen Kainuun käräjäoikeuden laamanniksi. Synnyinseudullaan hän viihtyi  pari vuotta, kunnes haki ja sai vuonna 2019 nimityksen Lahdessa toimivan Päijät-Hämeen käräjäoikeuden laamanninksi. 

4. Määttä on jo aikaisemmin hakenut hovioikeuden presidentin virkoja Helsingin ja Itä-Suomen hovioikeudesta, mutta vasta kolmas hakukerta "tärppäsi", sillä nyt hänestä tulee maan vanhimman hovoikeuden eli jo vuonna 1623 perustetun Turun hovioikeuden päällikkötuomari.

5. Määttä on hovioikeuden esittelijänä ollessaan toiminut avustavana lakimiehenä turkulaisissa asianajotoimistoissa sekä lyhyen aikaa assistenttina yliopistossa. Hän on toiminut Professor in Practice -tehtävässä sekä erilaisissa tuomareille ja esittelijöille suunnatuissa opetus- ja koulutustehtävissä. Määttä on suorittanut johtamisen erikoisammattitutkinnon ja hänellä on oikeustieteellistä julkaisutoimintaa sekä luottamustoimia lakimiesjärjestöissä. Sotilasarvoltaan Määttä on yliluutnantti.

6. Pekka Määttä väitteli siis vuonna 2013 - tarkemmin sanottuna lokakuun  26. päivänä - tohtoriksi väitöskirjallaan, jonka nimenä on "Rikosasian joutuisa käsittely"ja  alaotsikkona "Perusoikeus ja tuomarin velvollisuus." Toimin yhdessä professori Laura Ervon kanssa väitöstutkimuksen esitarkastajana. Väitöstutkimuksen teema hieman oudoksutti, sillä vain muutamaa vuotta aikaisemmin 2007 oli Lapin yliopistossa tarkastettu Mia Mari Spolanderin samasta aiheesta laatima väitöskirjan "Menettelyn joutuisuus oikeudenmukaisen rikosoikeudenkäynnin osatekijänä." Jos olisin ollut Määtän työnohjaaja, en olisi tuollaista tutkimusteemaa hänelle suositellut.

7. Esitarkastajilla oli neljä tiivistä sivua käsittävässsä lausunnossaan, joka on päivätty 27.4.2011, paljon huomauttamista käsikirjoituksen johdosta mm. sen vuoksi, että laajuudestaan huolimatta tutkimuksen aa ja oo eli punainen lanka näytti olevan välillä pahasti kateissa. Käsikirjoitus sisälsi valtavan määrän tietoa, josta aika suurelta osalla ei ollut juuri mitään tekemistä oikeudenkäynnin joutuisuuden kanssa. Puolsimme kuitenkin väittelyluvan myöntämistä luottaen Pekka Määtän ilmoitukseen, jonka mukaan hänen tarkoituksenaan oli parannella käsikirjoitustaan kesän 2011 aikana. Tuo kesä meni ja meni myös vuoden 2012 kesäkin, mutta uutta käsikirjoitusta ei vain kuulunut. Määttä jätti uuden käsikirjoitusversion vasta keväällä 2013. Se oli edellistä parempi, mutta tästä huolimatta peruutin Turun tiedekunnalle antamani suostumukseni toimia Määtän vastaväittääjänä, joksi määrättiin Laura Ervo. Olin tuolloin jo eläkkeellä enkä halunnut vastaväittäjän kritiikilläni pahoittaa kenenkään mieltä, vaan ajattelin, että hoitakoot "turkulaiset" keskenään väitöstutkimuksen kunnialla maaliin.

8. Pekka Määtän väitöskirjassa on 730 sivua ja 2468 ala- eli kirjallisuusviitettä. Minusta puolet eli noin 350 sivua kyseistä aiheesta olisi riittänyt vallan hyvin, jolloin  väitöskirjasta olisi tullut muutenkin parempi. Professori Lauran Ervon vastaväittäjän lausunto, joka löytyy Lakimies-lehden numerosta 43/2014 sivuilta 469-496, on melko kriittinen, mutta toki väitöskirjalla oli myös ansionsa, joiden perusteella sen hyväksyminen oli täysin perusteltua. Pekka Määtän väitöstilaisuudessa pitämä lektio on julkaistu samassa Lakimiehen numerossa sivuilla 429-434. Turun yliopiston verkkosivuilla Pekka Määttä esitteli ennen väitöstilaisuutta väitöskirjaansa otsikolla "Rohkea ja taitava tuomari on paremman oikeusturvan takuuhenkilö".

9. Toissa päivänä (7.7. 2022) tuleva hovioikeuden presidentti esiintyi Suomalaisen Lakimiesyhdistyksen  järjestämässä  "Oikeusvaltion pelastaminen" -seminaarissa, joka pidettiin presidentti P.E.Svinhufvudin  Luumäen Kotkaniemessä sijaitsevassa kotimuseossa. Kuinka ollakaan, Määttä puhui jälleen teemasta "Rohkea ja taitava tuomari - oikeusvaltion turvaaja". Tuollaisella supertuomarilla näyttäisi siis olevan käyttöä useissa eri tehtävissä - ainakin kyseistä luonnehdintaa voidaan käyttää useissa yhteyksissä. Mieleen tulevat tässä yhteydessä Olaus Petrin vanhat tuomarinohjeet, joiden mukaan hyvä ja älykäs (suopea) tuomari on jopa parempi kuin hyvä laki. - Pekka Määtän kuten muidenkin mainitussa seminaarissa puhuneiden henkilöiden esitelmät ovat katsottavissa Suomalaisen Lakimiesyhdistyksen verkkosivun tallanteelta, lakimiesyhdistys.fi.

10. Meillä on kaikki syy uskoa, että Pekka Tapio Määttä on sellainen rohkea ja taitava tuomari, jolla on edellytykset hovioikeuden presidenttinä toimia entistä paremman oikeusturvan takuumiehenä ja oikeusvaltion varmistaajana sekä luotsata maan vanhin hovioikeus uudelle vuosisadalle. Turun hovioikeuden perustamisesta tulee nimittäin ensi vuonna kuluneeksi tasan 400 vuotta. 

Onnittelut Pekka Määtälle nimityksen johdosta!

 

 

 

322. Syyte törkeästä dopingrikoksesta hylättiin. KKO 2022:49

1. A on harjoittanut kauttakuljetuksessa olevien tavaroiden varastointia johtamansa ja omistamansa osakeyhtiön nimissä. Yhtiöllä on ollut lupa tavaroiden tullivarastointiin ja väliaikaiseen varastointiin.

2. Kymenlaakson käräjäoikeus oli 26.6.2020  tuominnut A:n muun ohella neljästä törkeästä dopingrikoksesta. Käräjäoikeus on katsonut, että A oli yhdessä toisen henkilön kanssa tuonut maahan ja pitänyt levittämistarkoituksessa hallussaan sekä muulla tavoin yrittänyt levittää syytteessä yksilöityjä dopingaineita. Käräjäoikeus tuomitsi A:n  neljästä törkeästä dopingrikoksesta ja samalla kertaa hänen syykseen luetuista muista rikoksista yhteiseen 3 vuoden 6 kuukauden vankeusrangaistukseen.

3. A valitti tuomiosta Itä-Suomen hovioikeuteen. Hovioikeus kumosi 11.12.2020t käräjäoikeuden tuomion ja hylkäsi syytteet. Hovioikeus totesi, että syytteessä tarkoitetut erät oli kuljetettu ulkoisessa passitusmenettelyssä yhtiön tullivarastoon ja otettu väliaikaiseen varastoon säilytettäviksi. Yksi eristä oli kuljetettu varastosta Liettuaan transitovarastoon. Muut kolme erää olivat pysyneet niiden takavarikointiin asti väliaikaisessa varastossa. Hovioikeus katsoi, että dopingaineiksi tiedettyjen aineiden säilyttäminen väliaikaisessa varastossa kauttakulkua varten ei ole rikos, kun näyttöä niiden levittämistarkoituksesta ei ole esitetty.

4. KKO myönsi syyttäjälle valitusluvan. - Syyttäjä vaati valituksessaan, että A tuomitaan neljästä törkeästä dopingrikoksesta vankeusrangaistukseen käräjäoikeuden tuomiosta ilmenevän mukaisesti. Lisäksi syyttäjä vaati, että A tuomitaan menettämään valtiolle tekojen kohteena olleet dopingaineet. - A vaati vastauksessaan, että valitus hylätään ja että dopingaineet määrätään palautettavaksi oikealle omistajalleen.

5. KKO katsoi tuomiostaan ilmenevillä perusteilla, että kauttakuljetuksessa oli noudatettu sitä koskevia säännöksi eikä asiassa ollut näytetty, että A:n tarkoituksena olisi ollut tuoda dopingaineet Suomeen tai levittää niitä. Tämän vuoksi syyte oli hylättävä. Menettämisseuraamuksen määrämiselle ei ollut edellytyksiä. 

6. KKO:n ratkaisuseloste

https://korkeinoikeus.fi/fi/index/ennakkopaatokset/kko202249.html

321. Murha vai tappo? "Tappo tukehduttamalla". KKO 2022:48

1. Korkein oikeus (KKO) päätti tänään antamassan ennakkopäätöksessä, että Nurmijärvellä marraskuussa 2018 vakavasti sairaan 16-vuotiaan tytärpuolensa tukehduttamalla surmannut 39-vuotias mies syyllistyi murhan sijasta tappoon (KKO 2022:48). Hovioikeus oli tuominnut miehen murhasta elinkaudeksi vankeuteen, käräjäoikeus sen sijaan taposta 11 vuodeksi vankeuteen.

2. Jutussa oli arvioitavana erityisesti se, täyttyikö teossa murhaan vaadittava erityisen raaka ja julma tekotapa. KKO:n mukaan edellytys täyttynyt.

3. Jutussa murhasta syytetty A oli tappanut hoidettavanaan olleen vakavasti sairaan 16-vuotiaan tytärpuolensa B:n tukahduttamalla tämän siten, että hän oli kämmenellään peittänyt vuoteessa makaavan B:n hengitystiet niin pitkäksi aikaa, että B oli menettänyt tajuntansa ja kuollut. 

4. Itä-Uudenmaan käräjäoikeus, jossa syytetty väitti syyllistyneensä ainoastaan pahoinpitelyyn ja törkeään kuolemantuottamukseen, luki miehen syyksi murhan sijasta tapon ja tuomitsi hänet siitä ja eräistä muista rikoksista (huumausaineen käyttörikos ja kaksi maksuvälinepetosta) yhteiseen 11 vuoden vankeusrangaistukseen; tuomio  18.9.2019. 

5. Käräjäoikeuden ratkaisukokoonpanoon kuuluivat käräjätuomari ja ainoastaan yksi lautamies. Tämä on oikeudenkäymiskaaren (OK) 2 luvun 12 §:n mukaan mahdollista, jos kokoonpanoon kuuluneelle toiselle lautamiehelle on tullut käsittelyn aikana mainitussa lainkohdassa tarkoitettu este; syytetty on ollut käräjäoikeuden pääkäsittelyn jälkeen mielentilatutkimuksessa.

6. Helsingin hovioikeus, jonne kaikki asianosaiset valittivat,  luki A:n syyksi murhan ja tuomitsi hänet elinkaudeksi vankeuteen; tuomio 26.2.2021.

7. KKO myönsi A:lle valitusluvan. A vaati valituksessaan, että hänen syykseen luetaan murhan asemesta tappo. Syyttäjä ja B:n oikeudenomistajat vaativat vastauksessaan, että valitus hylätään.

8. Rikoslain 21 luvun 2 §:n mukaan  rikoksentekijä on tuomittava murhasta, jos tappo tehdään  

1) vakaasti harkiten,
2) erityisen raa’alla tai julmalla tavalla,
3) vakavaa yleistä vaaraa aiheuttaen tai
4) tappamalla virkamies hänen ollessaan virkansa puolesta ylläpitämässä järjestystä tai turvallisuutta taikka virkatoimen vuoksi
ja rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä. 

9. KKO päätyi tuomiosta ilmenevillä perusteilla katsomaan. että A:n tarkoituksena ei ollut tappaa B:tä, mutta hänen oli täytynyt pitää B:n kuolemaa varsin todennäköisenä seurauksena menettelystään; kyse oli siis ns. todennäköisyystahallisuudesta. Tappoa ei katsottu tehdyn erityisen raa'alla tai julmalla tavalla. 

10. KKO:n perustelujen mukaan mies ei ollut harkinnut tekoa etukäteen, vaan se oli ilmeisesti reaktio sairaan tytön yöllä huutamiseen ja siihen, ettei mies ollut saanut tätä rauhoittumaan. Väkivalta eli tukehduttaminen oli kestänyt vain lyhyen aikaa. KKO:n mukaan miehen tekoa voitiin pitää jonkinasteisena julmuutta osoittavana sillä perusteella, että se oli kohdistunut puolustuskyvyttömään, vakavasti sairaaseen lapseen, jonka hoidosta mies oli ollut vastuussa. Tällainen puolutuskyvyttömyys ei KKO:n mukaan kuitenkaan yksin riitä siihen, että tekoa olisi pidettävänä tapporikoksina syyksi luettavista teoista poikkeavana erityisen julmalla tavalla tehtynä. 

11. Murhan ja tapon välisestä rajanvedosta on jo aikaisemmin annettu useita KKO:n ennakkopäätöksiä. KKO viittasi perusteluissaan yhdeksään aikaisempaan ratkaisuunsa, joista tähän tapaukseen verrattavissa olivat ennakkopäätökset KKO 1988:73, KKO 2004:63 ja KKO 2020:33.

12. KKO:n julkaiseman ratkaisuselosteen mukaan käräjäoikeus tai hovioikeus eivät sen sijaan olleet perusteluissaan viitanneet aikaisemmin annettuihin ennakkopäätöksiin, mitä voidaan pitää melko outona. Toisaalta on syytä muistaa, että KKO:lla on tapana ratkaisuselosteissaan "siivota" alempien tuomioistuinten perusteluista kohtia, joita se ei ole syystä tai toisesta pitänyt tarpeellisina. On siten täysin mahdollista, että alemmat oikeudet ovat myös tässä tapauksessa viitanneet KKO:n aikaisemmin antamiin ennakkopäätöksiin, joissa on kysymys murhan ja tapon välisestä rajanvedosta.

13. A:lle taposta tuomittavaa rangaistusta KKO on pohtinut perustelujen kohdissa 18-23.

14. Kohdassa 21 KKO on todennut, että tilastotietojen mukaan taposta tuomittujen rangaistusten mediaani on vuosina 2016–2020 ollut 9 vuotta 6 kuukautta vankeutta lukuun ottamatta yhtä vuotta, jolloin se on ollut 10 vuotta. Tilastoista ilmenevää ja riittävän laajaan juttukantaan perustuvaa rangaistustasoa voidaan pitää yleistä oikeuskäytäntöä osoittavana, minkä vuoksi niihin voidaan kiinnittää huomiota rangaistusta määrättäessä. Rangaistus on kuitenkin aina määrättävä myös kulloinkin käsiteltävänä olevan teon osoittamien, rikoslain 6 luvun rangaistuksen mittaamista koskevien perusteiden nojalla.

15. A:n syyksi on luettu todennäköisyystahallisuuteen perustuva teko. Toisin kuin ratkaisussa KKO 2014:5 käsillä olleessa veitsellä tehdyssä tapossa, tukahduttamalla tehdyssä tapossa voidaan pitää epätavallisena sitä, että tekijältä puuttuu surmaamisaikomus. Matalampi tahallisuuden aste on otettava huomioon rangaistusta alentavana seikkana, KKO toteaa perustelujen kohdassa 22.

16. KKO:n mukaan A:n syyksi luettu tappo osoittaa hänessä kuitenkin muutoin huomattavan korkeaa syyllisyyttä. Teko on kohdistunut hänen hoitonsa varassa olleeseen sairaaseen lapseen, jonka isäpuoli hän on ollut ja jolla on ollut häneen kiintymyssuhde. A on myös tiennyt, että B:n yöt saattavat olla vaikeita ja edellyttää häneltä hoitotoimenpiteitä, minkä vuoksi tilanne ei ole ollut hänelle ennakoimaton. B ei juurikaan ole kyennyt puolustautumaan isäpuolensa väkivallalta; perustelujen kohta 23.

17. Edellä mainitut seikat huomioon ottaen KKO katsoi oikeudenmukaiseksi yhteiseksi rangaistukseksi A:n rikoksista 10 vuotta vankeutta.

18. KKO:n ratkaisuseloste

https://korkeinoikeus.fi/fi/index/ennakkopaatokset/kko202248.html 

19. Helsingin hovioikeuden tuomio lukea teko isäpuolen syyksi murhana oli yllättävä ja selkeästi virheellinen ratkaisu.