maanantai 15. marraskuuta 2021

249. Apulaisoikeuskansleri antoi poliisilaitokselle moitteet pakkokeinoasioiden käsittelystä

 

1. Apulaisoikeuskansleri otti omasta aloitteestaan tutkittavaksi poliisin menettelyn pakkokeinoasioiden käsittelyssä. Asia tuli apulaisoikeuskanslerin tietoon hovioikeudelta. Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen antoi asiassa päätöksen 5.11.2021  (OKV/420/70/2020). 

OKa-viraston päätöksen johdosta annetussa tiedotteessa lausutaan seuraavaa:

2. Poliisilaitoksen tutkinnanjohtaja oli kertonut tutkinnanjohtajien välttelevän erään käräjätuomarin istuntoihin joutumista. Poliisihallitukselle antamassaan selvityksessä tutkinnanjohtaja totesi, että välttely johtuu käräjätuomarin epäasiallisesta käytöksestä. Hovioikeudelle tutkinnanjohtaja oli kuitenkin kertonut käräjätuomarin käytöksen lisäksi siitä, miten käräjätuomari käsittelee pakkokeinoasioita ja arvioi niissä esitettyä näyttöä. Apulaisoikeuskanslerin mukaan selvityksistä saattoi saada vaikutelman, ettei tutkinnanjohtaja vältellyt käräjätuomarin istuntoja vain tämän käytöksen vuoksi, vaan myös asiassa odotettavissa olevan ratkaisun vuoksi.

3. Perustuslaissa turvatun oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin perusteisiin kuuluu olennaisesti tuomioistuinten ja tuomarin riippumattomuus. Tuomareiden riippumattomuutta turvaa se, että asianosainen tai kukaan muukaan ulkopuolinen ei voi vaikuttaa siihen, miten asiat jakautuvat valmisteltaviksi ja ratkaistaviksi eri tuomareille. Asioiden jakamisella ei saa myöskään pyrkiä vaikuttamaan asiassa tehtävän ratkaisun sisältöön.

4. Apulaisoikeuskansleri totesi ratkaisussaan, että tutkinnanjohtajan kertomat ohjailu- ja välttelypyrkimykset olivat jo sinällään omiaan vaarantamaan perustuslaissa turvattua oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin perusteisiin kuuluvaa tuomioistuinten ja tuomarin riippumattomuutta. Saadun selvityksen perusteella jäi kuitenkin epäselväksi, oliko pakkokeinoasioiden forumiin yksittäistapauksissakaan vaikutettu tosiasiassa epäasiallisesti. Mahdollisissakaan ohjailu- ja välttelypyrkimyksissä ei kuitenkaan ollut kysymys laajemmasta ilmiöstä tai yleisemmästä käytännöstä.

5. Apulaisoikeuskansleri katsoi riittäväksi toimenpiteeksi saattaa esittämänsä näkemyksensä Poliisihallituksen tietoon. - Poliisihallituksen tuli toimitta tieto päätöksestä ao. poliisilaitokselle.

Apulaisoikeuskanslerin päätös

6. Polisilaitoksen ko. menettelyssä voidaan sanoa olevan kysymys eräänlaisesta forum shopping -ilmiöstä, jossa asinosainen tai hakija pyrkii vaikuttamaan siihen, että saisi itselleen sopivan tuomioistuimen tai  kokoonpanon asian käsittelyssä; tässä tapauksessa välttämään käsityksensä mukaan "vähemmän sopivan" pakkokeinotuomarin osallistumisen hakemuksen käsittelyyn. Tällaista toimintaa ei toki voida pitää hyväksyttävänä.

7. Päätöksestä ei ilmene, minkä käräjäoikeuden tuomarista on ollut kysymys, eikä myöskään hovoikeutta, jolta lausunto asiassa on pyydetty, ole haluttu kertoa; poliisilaitoksen nimeä ei liioin mainita päätöksessä.

8. Oikeuskanslerivirasto oli saanut asiasta tiedon jo kaksi vuotta sitten eli 22.10.2019 ja Poliisihallitus oli antanut siltä pyydtyn selvityksen ja lausunnon on jo  puolitoista vuotta sitten 28.4.2020. Minkäänlaista kiirettä asian ratkaisemisessa ei siten ole pidetty.

1 kommentti:

Markku Fredman kirjoitti...

Tässä hieman taustaa blogikirjoituksen tapauksesta:
Asianajajaliiton oikesuuutisessa 22.10.2019 Hovioikeus puuttui käräjätuomarin salikäyttäytymiseen kerrotaan seuraavaa:
"Helsingin hovioikeuden presidentti on tänään antanut vastauksensa Suomen Asianajajaliiton hovioikeudelle 4.5.2018 tekemään selvityspyyntöön. Hovioikeutta oli pyydetty selvittämään muun ohella, vastasiko nykyisen Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden käräjätuomarin käyttäytyminen virkamieheltä edellytettävän hyvän ja asianmukaisen menettelyn vaatimuksia. Selvityspyynnön mukaan Suomen Asianajajaliiton jäsenistö oli kohdistanut arvostelua käräjätuomarin epäasialliseksi koettuun käyttäytymiseen oikeudenkäyntien aikana.---

Vastauksessaan Helsingin hovioikeuden presidentti on todennut, että saadun palautteen perusteella käräjätuomarin toiminta oikeuden puheenjohtajana on koettu oikeuden osallisten keskuudessa usein epäasialliseksi. Hovioikeuden presidentti on korostanut, että sekä laki että tuomareiden ammattieettiset ohjeet edellyttävät tuomarilta asiallista käyttäytymistä. Tunne epäasiallisesti kohdelluksi tulemisesta synnyttää epäluottamusta tuomioistuinmenettelyä kohtaan ja pelko siitä voi johtaa jopa tuomioistuinmenettelyn välttämiseen ja siten oikeusturvan heikkenemiseen."

Seuraavan päivän oikeusuutisessa Hovioikeuden presidentti saattoi oikeuskanslerin tietoon poliisin pyrkineen valitsemaan sopivan pakkokeinotuomarin jutulleen kerrotaan, että "asian yhteydessä ilmeni erään poliisin tutkinnanjohtajan ilmoittamana, että tutkinnanjohtajat pyrkivät välttämään NN:n istuntoihin joutumista ja siirtävät pakkokeinoistuntojaan muiden käräjäoikeuksien käsiteltäviksi tai mahdollisuuksien mukaan seuraavalle viikolle, jos he tietävät, että NN on päivystävä pakkokeinotuomari. Vastaavasti avustajat pyrkivät saamaan vangitsemisasioiden uudelleenkäsittelyn nimenomaan NN:n päivystysviikolle, koska he tietävät, että NN:n päivystysviikolla vapaaksi pääseminen on paremmin mahdollista.”

Arvioituaan käräjätuomarin menettelytavoista kerrottua, Helsingin hovioikeuden presidentti Mikko Könkkölä kirjoittaa:

”Saatan valtioneuvoston oikeuskanslerin tietoon sen, mitä tutkinnanjohtajan kirjeessä on kerrottu pyrkimyksistä välttää pakkokeinoasian joutumista yksittäisen käräjätuomarin käsiteltäväksi.”