1. Oikeustieteen lisensiaatti, filosofian maisteri Heikki Kemppisen yliopistollinen väitöskirja "Rangaistuksen määrämisen perusteleminen" esitetään Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkistettavaksi yliopiston kielikeskuksen juhlasalissa tänään perjantaina 27. 8. 2021 klo 12. Väitöskirja on julkaistu Suomalaisen Lakimiesyhdistyksen A-sarjassa n:o 344.
2. Virallisena vastaväittäjänä on rikos- ja prosessioikeuden professsori Matti Tolvanen Itä-Suomen yliopistosta ja kustoksena niin ikään rikos- ja prosessioikeuden professi Dan Frände Helsingin yliopistosta. Väitöstilaisuutta voi seurata verkkolähetyksen välityksellä.
3. Väitöskirjan tiivistelmä löytyy yliopiston sivuilta
https://helda.helsinki.fi/handle/10138/332659
4. Heikki Kemppinen on syntynyt vuonna 1984, tullut ylioppilaaksi vuonna 2003 ja suorittanut ensin filosofian maisterin tutkinnon vuonna 2010 ja seuraavana vuonna oikeustieteen kandidaatin tutkinnon. Varatuomarin tittelin hän sai tuomioistuinharjoittelun jälkeen vuonna 2013. Koska Kemppinen ei ole antanut tietojaan lakimiesmatrikkelin viimeisimpään painokseen (2019), emme tiedä, milloin hän on suorittanut OTL-tutkinnon.
5. Heikki Kemppinen on professorina, tuomarina, kirjailijana, runoilijana, suomentajana ja nykyisin etenkin blogistina tunnetun Jukka Kemppisen poika ja hänen isoisänsä maankuulu asianajaja, laamanni Kullervo Kemppinen (1921-2012). Kullervo Kemppinen kirjoitti myös lukuisia erä- ja tunturivaelluskirjoja, jotka myivät hyvin, sekä teokset Lakitiedon pikkujättiläinen (1985) sekä Laamanni muistelee (2000).
6. Jukka Kemppinen on koulutukseltaan juristi, mutta hän väitteli, ei oikeustieteen, vaan filosofian tohtoriksi kulttuurihistorian alalta vuonna 1992 Turun yliopistossa. Hänen väitöskirjansa nimenä on "Tätä kaikki asianomaiset noudattakoot" ja alaotsikkona "Korkein oikeus, laki ja yhteiskunta". Väitöskirja käsittelee korkeimman oikeuden jäsenistöä ja lainkäyttöä eri näkökulmista käsin. Mainiossa kirjassaan "Oikeus kulttuuri-ilmiönä" (1991) Jukka ei säästellyt edes korkeinta oikeutta, sillä tunnetukseksi on tullut hänen kirjassa esittämänsä lausahdus, jonka mukaan tuomioistuimia saa ja tuleekin arvostella ja "korkeinta oikeutta pitää lyödä kuin vierasta sikaa". Näin ollen ei ollut hme, että Jukka siirtyi vuonna 1991 korkeimman oikeuden esittelijän tehtävästä Helsingin hovioikeuden tuomariksi. KKOn esittelijäksi Jukka oli tullut vuonna 19775, jolloin itse lopetin talossa oikeussihteerin työt talossa ja siirryin "kunnon tuomarin tehtäviin" eli ensin käräjätuomariksi ja seuraavana vuonna Vaasan hovioikeuden jäseneksi ja hovioikeudesta parin vuoden kuluttua 35-vuotiaana kihlakunnantuomariksi, jota aiemmin myös ukkotuomariksi kutsuttiin.
7. Heikki Kemppinen aloitti juristinuransa Asianajotoimisto Borenius & Kemppisen avustajana, mutta siirtyi jo parin vuoden kuluttua Helsingin hovioikeuden esittelijäksi ja sen jälkeen parin vuoden kuluttua korkeimman oikeuden oikeussihteeriksi, jossa virassa toimii edelleen. Hän tuntuu viihtyvän KKO:ssa hyvin ja olevan hyvin kiinnostunut KKO:n lainkäytöstä ja etenkin sen ennakkopäätöksistä. Hän on julkaissut joko yksin tai yhdessä toisen henkilön kanssa joukon Lakimiehessä ja Defensor Legis -lehdessä (DL) julkaistuja artikkeleja.
8. Vuonna 2017 Heikki Kemppinen julkaisi DL:ssä artikkelin "Korkeimman oikeuden ratkaisujen vaikutus rangaistuksen mittaamisen perustelemiseen alemmissa oikeusasteissa" (s. 852-866) ja seuraavana vuonna niin ikään DL:ssä julkaistun artikkelin "Korkeimman oikeuden ennakkopäätökset rangaistuksen määräämisen oikeuslähteinä" (s. 869-809). Yhdessä OTT Jukka Siron kanssa hän julkaisi vuonna 2018 Lakimiehessä artikkelin "Oikeuskäytäntöön viittaaminen korkeimman oikeuden ennakkopäätöksissä" (s. 493-515). KKO:n ennakkopäätökset ja rangaistuksen mittaaminen olivat siis jo tällöin keskeisesti Kemppisen tuotannossa esillä, joten oli odotettavissa, että myös hänen väitöskirjansa aihepiiri tulisi liikkumaan samojen teemojen piirissä.
9. Kemppisen väitöskirjan sisältöön minulla on tarkoitus paneutua hieman myöhemmin toisessa blogikirjoituksessa - kunhan olen ensin lukenut kirjan ainakin päällisin puolin. Yleisvaikutelmani on jo nyt, että kyseessä on varsin korkeatasoinen tutkimus.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti