1. Poliisi on suunnitellut ottavansa ns. haalarikameran käyttöön piakkoin koko maassa. Helsingin ja Itä-Uudenmaan poliisit ovat jo vuodesta 2015 alkaen kokeiluluontoisesti käyttäneet haalarikameroina erityistä kameralaitetta tai älypuhelinta, joka kiinnitetään esimerkiksi järjestys- tai hälytyspartiopoliisin työvaatteisiin. Haalarikameroita käytetään myös monissa muissa poliisilaitoksissa sekä lähes kaikkien kaupunkien pysäköinninvalvonnassa. Myös turva-alan yritykset ovat olleet kiinnostuneita niiden käytöstä. Kamerat ovat osoittautuneet tarpeellisiksi, sillä niiden avulla häiriökäyttäytyminen on etenkin pysäköinninvalvonnan yhteydessä tapahtuvissa asiakaskohtaamisissa vähentynyt tuntuvasti.
2. Haalarikameran avulla voidaan tehostaa myös rikosasioiden tutkintaa. Esimerkiksi Lahdessa pari vuotta sitten tapahtunut mieshenkilön putkapahoinpitely olisi voitu selvittää paremmin, jos henkilöä putkaan kuljettaneet poliisimiehet ja vartijat, joista osa joutui syytteeseen pahoinpitelystä, olisivat käyttäneet haalarikameraa. Syytettyjen toiminta jäi putkan valvontakamaran kuvakulman takia epäselväksi.
3. Tietosuojavaltuutetun toimisto on ollut huolissaan haalarikameroiden käytön yleistymisestä ja hän onkin aloittanut selvityksen niiden käytöstä pysäköinninvalvonnassa. Kameroiden käyttötapa ja tallenteiden säilyttäminen vaihtelee eri puolilla maata.
4. Tähän mennessä haalarikameroiden videotallenteita on käytetty vielä harvoin todisteina rikosoikeudenkäynneissä. Voidaan myös kysyä, onko mainittujen tallenteiden käyttö ylipätään tai ainakaan kaikissa tapauksissa edes mahdollista, ts. sallisiko pari vuotta sitten uudistettu todistuslainsäädäntö (OK 17 luku) niiden esittämisen todisteena.
5. Ruotsin korkein oikeus myönsi eilen 23.11. valtakunnansyyttäjälle valitusluvan mainitunlaisessa asiassa; syyttäjän lupahakemus ja valitus käsittävät yhteensä 13 sivua. Tapauksessa on kysymys törkeää ampuma-aserikosta koskevasta jutusta, jossa käräjäoikeus oli tuominnut 25-vuotiaan miehen erityisen vaarallisen ampuma-aseen hallussapidosta kahdeksi vuodeksi vankeuteen.
6. Syytetty valitti käräjäoikeuden tuomiosta hovioikeuteen.
7. Svean hovioikeus päätti 26.6.2020, että syyttäjän oikeudelle todisteeksi esittämää poliisin haalarikameran (kropskamera) videotallennetta ei voida hyväksyä todisteeksi. Tallenne koski epäillyn poliisin kanssa poliisiautossa käymää keskustelua, kun epäiltyä oltiin kotietsinnän jälkeen kuljettamassa säilöön. Keskustelussa epäilty oli kertonut aseesta ja sen hallussapidosta.
8. Hovioikeuden mukaan mainittu keskustelu oli rinnastettavissa kuulusteluun, mutta miestä ei ollut, kuten olisi pitänyt, informoitu vaitiolo-oikeudesta; miehellä ei ollut avustajaa. Mies ei myöskään ollut tietoinen siitä, että keskustelu nauhoitettiin. Nämä seikat olivat asiaa kokonaisuudessaan arvioiden sellaisia oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin puutteita, ettei tallenneta voitu kansallisen lain eli oikeudenkäymiskaaren ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan mukaan ottaa huomioon syytettä tukevana todisteena. Hovioikeus hylkäsi syytteen, koska syyttäjän esittämät muut todisteet eivät riittäneet kumoamaan miehen väitettä, jonka mukaan joku toinen henkilö oli hänen tietämättään tuonut aseen hänen asuntoonsa.
9. Valtakunnansyyttäjä Petra Lundh valitti korkeimpaan oikeuteen, pyysi valituslupaa ja vaati, että haalarikameran tallenne hyväksyään todisteeksi, hovioikeuden tuomio kumotaan ja syytetty tuomitaan syytteen mukaisesti törkeästä ampuma-aserikoksesta. Korkein oikeus myösi eilen valitusluvan, kuten edellä on jo todettu.
10. Epäselvä tapaus, jossa hovioikeuden ratkaisun lopputulos jäänee pysyväksi. Haalarikameran videotallennetta ei voitane kuitenkaan kaikissa tapauksissa evätä todisteena, jos rikoksesta epäillyn oikeusturvan toteutumisesta huolehditaan asianmukaisella tavalla.
5 kommenttia:
Oliko tuossa Ruotsin tapauksessa ratkaisevaa, että siinä kameraa käytettiin epäillyn kertomuksen todisteena (vastoin EIT Salduz-jutun kriteereitä). Jos sen sijaan käytetään kameran kuvaa tapahtuneen tapahtuman todisteena, estettä ei todistelun vapaus huomioon ottaen liene.
Kameran tallennetta käytettiin todisteena suhtautumisesta rikosepäilyyn, joka ei liene ollut kaukana rikoksen tunnustamisesta.
Ruotsin valtakunnansyyttäjän korkeimmalle oikeudelle tekemät valituskirjelmät on julkaistu verkossa
https://www.aklagare.se/om-oss/dokument/verksamheten-i-hogsta-domstolen/
Ruotsisa valtakunnansyyttäjä esiintyy eli käyttää itse syyttäjän puhevaltaa korkeimmassa oikeudessa. Suomessa näin ei tapahdu.
Suomessa tuo syyttäjän puhevalta KKO:ssa on säädetty siten, että valtakunnansyyttäjä päättää syyttäjän valituslupahakemuksen jättämisestä korkeimpaan oikeuteen ja syyttäjien edustamisesta korkeimmassa oikeudessa. Eli muukin syyttäjä voi käyttää puhevalta mutta vain valtakunnansyyttäjän määräyksestä.
Toki näin on ja tiedämme asian!
Kyse olikin siitä erosta, että Suomessa valtakunnansyyttäjä ei itse esiinny KKO:ssa syyttäjänä niinkuin ylin syyttäjä tekee Ruotsissa.
Lähetä kommentti