1. Ruotsin Högsta domstolen (HD) julkisti eilen maan hallitukselle antamansa lausunnon, jonka mukaan talousrikoksista epäiltyä kiinalaista virkamiestä Qiao Jianjunia (QJ) ei tule luovuttaa Kiinaan, jossa hänet on tarkoitus asettaa syytteeseen viidestä vuosina 2008 ja 2011 tehdystä kavallusrikoksesta. Lausunnon mukaan luovutuksen estää Ruotsin luovutuslaki ja se olisi ristiriidassa myös Euroopan ihmisoikeussopimuksen kanssa.
2. Kiina esitti viime vuonna Ruotsin hallitukselle pyynnön QJ:n luovuttamisesta. Luovutuspyyntöön oli liitetty tuomioita, joilla muita kyseisiin rikoksiin syyllistyneitä oli tuomittu rangaistuksiin sekä näiden henkilöiden kuulustelukertomuksia. Kavallettujen varojen yhteismääräksi oli ilmoitettu olevan 210 milj. juania eli noin 280-290 milj. Ruotsin kruunua. Kiinan rikoslain mukaan ko. rikoksista voidaan langettaa joko kuolemanrangaistus tai elinkautinen vankeusrangaistus.
3. QJ oli toiminut Kiinassa valtion viljahuollosta vastaavan viranomaisen paikallispäällikkönä. Hän on yksi Kiinan talousrikoksista epäillyistä henkilöistä, tarkemmin sanottuna kolmantena sadan etsintäkuulutetun talousrikollisten listalla. Mainittu lista on julkaistu Kiinan presidentin Xi Jinpingin määräämän korruptionvastaisen kampanjan yhteydessä.
4. QJ pakeni Kiinasta vuonna 2011 päätyen pakomatkansa lopuksi Ruotsiin. Hänet otettiin luovutusasian käsittelyä varten kiinni 25.6.2018. Högsta domstolen päätti vapauttaa QJ:n 19.6.2019. Mies pidätettiin kuitenkin uudelleen, koska myös Yhdysvallat epäilee hänen syyllistyneen maassaan mm. rahanpesuun.
5. Ruotsin korkein oikeus totesi päätöksessään, että QJ:tä voitiin asiakirjojen perusteella todennäköisin syin epäillä neljästä vuosina 2010 ja 2011 tehdystä kavalluksesta. Vuonna 2008 hänen syykseen väitetty rikos oli sitä vastoin ehtinyt vanhentua eikä häntä voitu siitä luovuttaa.
6. HD päätti, ettei QJ:tä voitu myöskään mainituista neljästä rikoksesta luovuttaa Kiinaan, koska se olisi Ruotsin luovutuslain (lagen 1957:668 om utlämning för brott) vastainen. Luovutus olisi myös ristiriidassa Euroopan ihmisoikeussopimuksen 2, 3 ja 6 artiklan kanssa. Laki estää Ruotsin viranomaisia luovuttamasta ihmisiä maihin, joissa he saattavat joutua vainon tai kidutuksen uhreiksi tai joissa heitä uhkaa kuolemanrangaistus.
7. HD totesi myös, että luovutuksen johdosta QJ:llä oli riski joutua oikeudenkäyntiin, joka ei täytä Euroopan ihmisoikeussopimuksessa oikeudenmukaiselle oikeudenkäynnille asetettuja vähimmäisvaatimuksia. Kiina oli luovutuspyynnössään tosin vakuuttanut, ettei näin tulisi tapahtumaan, mutta HD ei antanut vakuutukselle painoarvoa, koska sen toteutumista olisi ollut vaikea kontrolloida.
8. Högsta domstolen laati lausunnon viiden jäsenen kokoonpanossa, jonka referenttinä toimi oikeusneuvos Petter Asp; hän on aiemmin ollut rikosoikeuden professorina Tukholman yliopistossa. Asp on siten valmistellut asiaa yhdessä esittelijän kanssa ja muotoillut ennakkopäätöksenä julkaistun lausunnon perustelut. - Todettakoon, että meillä KKO ja KHO eivät ilmoita ratkaisuissaan edes asianosaisille, kuka jäsenistä on ollut referenttinä tai ns. tarkastavana jäsenenä.
9. HD julkaisi päätöksestään (Ö2479-19) englannin- ja ruotsinkieliset tiedotteet.
Utlämning till Kina vägras
10. Jotkut Suomessa ovat hieman ihmetelleet Ruotsin korkeimman oikeuden lausunnon tiukkuutta. Ehkä tämän taustalla ovat Suomen valtiojohdon varsin läheiset suhteet Kiinan johtoon ja ns. pandadiplomatia. Suomessa on Mauno Koiviston ja Martti Ahtisaaren presidenttikausista lähtien suhtauduttu varsin sinisilmäisesti ja ikään kuin hyssytellen Kiinan ihmisoikeusloukkauksiin ja törkeisiin ihmisoikeusrikoksiin. Meillä on tahdottu mennä Kiinan suhteissa aina "talous edellä", eli hyviä taloussuhteita ja kaupankäyntä ei ole haluttu vaarantaa tekipä Kiina millaisia ihmisoikeusloukkauksia tahansa. Suomen ja Kiinan välistä oikeusyhteistyötä on harjoitettu jo vuosikymmeniä - ikään kuin silmänlumeeksi, että Suomi muka edes tällä tavoin puuttuisi Kiinan vaikeaan ihmisoikeustilanteeseen.
11. Pohjoimaissa on suhtauduttu liian sinisilmäisesti Kiinan ihmisoikeustilanteeseen ja maailmanvalloituspyrkimyksiin, pisimmälle tässä hysyttelyssä on menty Suomessa. Jos QJ olisi otettu kiinni Suomessa, olen kuitenkin jokseenkin vakuuttunut siitä, että KKO olisi luovutuspyynnön johdosta antamassaan lausunnossa ilmoittanut oikeusministeriölle, ettei häntä tule luovuttaa Kiinaan.
7 kommenttia:
Niin no, Kiinassahan on tapana päästä eroon poliittisista vastustajista syyttämällä heitä korruptiosta. Mikä luultavasti on perusteltua, korruptio kun on kuulemani ja lukemani mukaan Kiinassa 'maan tapa'. Halutessaan vallanpitäjät voivat syyttää korruptiosta ketä tahansa, lähes kaikkien kohdalla tämä on perusteltua.
Kiinalaiset tuomarit myös tekevät niinkuin heitä käsketään, eivät he halua päätyä syytettyjen penkille.
Epäilemättä HD tekee asiassa päätöksensä Ruotsin lakien mukaan. Mutta kyllä Ruotsi asettuu tässä ylimielisellä lainsäädännöllään ja ikäänkuin vajavaisten holhoajana Kiinan oikeuslaitoksen yläpuolelle. Kai se on siitä lähdettävä, että kyseinen henkilö on rikoksensa tehdessään tiennyt, mitä niistä voi seurata. Nyt ruotsalaiset ovat ottaneet ilmeisesti sen kannan, että henkilöä ei voi asettaa vastuuseen kotimaassa tehdyistä tekosista, koska Ruotsin laki. Jokin tässä asetelmassa kyllä mättää pahasti.
Jörgensen väittää, että jokin tässä asiassa kyllä "mättää pahasti", mutta ei ole arvioinut mikä se on, joka mättää. Mitä voisi olla asian takana?
Jos Mattiin ja Teppoon on uskominen, niin "kaiken takana on nainen"!
"Todettakoon, että meillä KKO ja KHO eivät ilmoita ratkaisuissaan edes asianosaisille, kuka jäsenistä on ollut referenttinä tai ns. tarkastavana jäsenenä."
Ei pidä paikkaansa ainakaan KHO:n osalta. Ks. https://www.google.fi/search?q=filetype%3Apdf+"korkeimman+hallinto-oikeuden+päätös"
Huomaa jokaisesta päätöksestä tarkastavan jäsenen nimen yhteydestä löytyvä merkintä (t). Ratkaisuselosteista kyseistä merkintää ei tosin löydy.
Anonyymin esittämästä linkista ilmenevät tapaukset koskevat KHO:n päätöstaltioita, joita tuomioistuin siis itse arkistoi. Ne eivät ole siten nähdäkseni ole KHO:n asianosaisille antamia päätöksiä.
Selvää on, ettei KHO:n ja KKO:n kotisivuilla ja Finlexissä julkaistaviin ratkaisuselosteisiin merkitä, kuka jäsenistä on toiminut tarkastavana jäsenenä. Jostakin syystä!
Tässä kohdin KKO:n ja KHO:n käytäntö eroaa selkeästi Ruotsin ylimpien oikeuksien käytännöstä.
Hovioikeudet eivät myöskään, toisin kuin Ruotsissa, ilmoita julkisuudessa eli ratkaisuselosteissaan tarkastavan jäsenen nimeä.
Miksi suomalaiset tuomioistuimet haluavat salata ko. asian?
Verotuksen oikaisulautakunnan päätöksissä asianosaiselle ei kerrota lainkaan päätökseen osallistuneiden nimiä. Myös Vakuutusoikeus pihtaa julkaisemissaan ratkaisuissa päätöksen tehneiden nimiä.
Selvä, jos tarkoitat toimituskirjalla jutun asianosaisille annettavia kappaleita KHO:n päätöksestä.
Minä olen seurannut KKO:n ja KHO:n kotisivuillaan julkaisemia ja Finlexissä julkaistuja ratkaisuja eli ns. selosteita. Ne tarkoitettu yleisön luettavaksi. Niissä en ole huomannut merkintöjä tarkastavasta jäsenestä, vakka nuo tiedot ovat kyllä julkisia.
Ratkaisujen julkaiseminen tuomioistuimen kotisivuilla tai Finlexissä on osa tuomioistuinten tiedotustoimintaa. Ruotsin ylimmät oikeudet ilmoittavat ratkaisuselosteissaan tapauksen referentin nimen.
Näyttäisi siltä, että referentillä om laajempi toimimisvelvollisuus mm. asian valmistelussa kuin KKO:n ja tai KHO:n tarkastavalla jäsenellä.
Lähetä kommentti