1. Högsta domstolenin jäseninä ovat tällä hetkellä seuraavat 15 oikeusneuvosta (suluissa tuomarin ikä vuoden 2019 lopussa) Anders Eka (58), II-osaston pj. Gudmund Toijer (63), Ann-Christine Lindeblad (65), Kerstin Calissendorff (64), Johnny Herre (56), Agneta Backlund (59), Ingemar Persson (65), Svante O. Johansson (59), Dag Mattsson (62), Lars Edlund (67), Sten Andersson (64), Stefan Johansson (64), Petter Asp (49), Eric M. Runesson (59) ja Matlin Bonthron (52).
2. Yllä HD:n jäsenet ryhmäkuvassa, puheenjohtaja Anders Eka edessä keskellä. Hän on muita päätään pidempi, vaikka seisoo yhtä rappua alempana. Suomen KKO:sta ei taida olla julkaistu vastaavaa ryhmäkuvaa, vaan yleensä kuvia, joissa jäsenet istuvat plenumsalin pöydän ympärillä.
3. Högsta domstolen sijaistee Tukholmassa Bonden palatsissa (Bondeska palatset), joka rakennettiin 1600 -luvulla alun perin ruotsalaisen valtiomiehen Gustaf Bonden yksityisasunnoksi. HD muutti rakennukseen 1949, sitä ennen tuomioistuin oli toiminut Tukholman kuninkaallisessa linnassa.
4. Jokaisesta HD:n tuomarista on julkaistu kuva HD:n kotisivuilla. Näin on tehty myös Norjan Høysterettin sivuilla, mutta meidän KKO:n ja KHO:n tuomareista ei löydy tuomioituimen sivuilta henkilökohtaista valokuvaa. Jokaisen HD:n jäsenen aiemmasta toiminnasta esitetään nettisivulla tarkat tiedot. Selostukseen sisältyy maininta myös jäsenen mahdollisesta toiminnasta välimiehenä; näitä jäseniä on viisi. Muussa yhteydessä on käynyt selville, että viime vuonna oikeusneuvokseen virkaan nimitetty Eric M. Runesson on toiminut välimiehenä yli sadassa asiassa - KKO:n jäsenten esittelystä puuttuu välimiesjäsenyyksiä koskeva tieto, mitä voidaan pitää puutteena.
5. HD:n jäsenet ovat iäkkäämpiä tuomareita kuin Suomen KKO:ssa, vain oikeusneuvos Asp on syntynyt 70-luvulla. Aika harvoin HD:hen on nimitetty alle 50-vuotiaita tuomareita; Johnny Herrre oli nimityshetkellä vuonna 2010 47- vuotias.
6. Ruotsissa tuomarin eroamisikä on 67 vuotta. Tänä vuonna eläkkeelle jää oikeusneuvos Edlund. Uusiksi jäseniksi, jotka alkavat hoitaa virkaansa myöhemmin tänä vuonna, on nimitetty Cecilia Renfors (58), joka on ollut aiemmin tuomarina, mutta toimii nykyisin oikeusasiamiehenä, sekä Stefan Reimer (57), joka on Helsingborgin käräjäoikeuden chefsrådman.
7. HD:n jäsenten tausta on aika lailla samanlainen kuin KKO:n oikeusneuvostenkin. Seitsemällä on nimityshetkellä ollut aiempaa tuomarikokemusta (Eka, Toijer, Lindeblad, Persson, Andersson, Reimer ja Renfors), kolme on ollut asianajajana (Calissendorff, Edlund ja Runesson), kolme professorina (Herre, Svante O. Johansson ja Asp) ja neljää voidaan pitää lainvalmistelijana (Backlund, Mattson, Stefan Johansson ja Bonthron); Stefan Johanssoon on toiminut myös tuomarina.
8. Lainvalmistelijoina tomineilla juristeilla on siten Ruotsissa, samoin kuin Suomessakin, aika suuri kiintiö maan ylimmässä tuomioistuimessa. Tulee kuitenkin ottaa huomioon, että kaikilla edellä mainituilla neljällä HD:n lainvalmistelijajäsenellä on tuomarin pätevyys, ts. he ovat läpikäyneet tuomarikoulun ja tulleet nimitetyiksi hovioikeuden asessoreiksi. Suomen KKO:ssa tilanne on tässä suhteessa erilainen.
9. Yhdessä asiassa KKO:n ja Ruotsin HD:n jäsenkunta eroaa kuitenkin toisistaan. Suomessa oikeusneuvokseen virkaan voidaan ja on aika usein myös nimitetty "talon" omia esittelijöitä, tavallisesti esittelijäneuvoksen virassa olevia lakimiehiä. Viimeksi näin tapahtui vuonna 2017, jolloin KKO:n jäseneksi nimitettiin esittelijäneuvos, OTT Juha Mäkelä. Ruotsissa esittelijän nimittäminen HD:n jäseneksi ei sen sijaan näytä olevan käytännössä mahdollista, sellaista nimitystä ei ainakaan ole viime sotien jälkeen tiedossani. Ruotsin käytäntö on perusteltu ja se olisi ilman muuta omaksuttava myös Suomessa. Kun meillä virkaesityksen jäsenen nimittämisestä tekee KKO itse, esityksen kohdistuminen monien pätevien ja kokeneiden viranhakijoiden ohi talon omaan virkamieheen on omiaan herättämään epäilyjä nimitysmenttelyn puolueettomuuden suhteen.
10. Suomessa lakia olisi järkevää muuttaa siten, että virkaesityksen tasavallan presidentille myös KKO:n ja KHO:n jäsenten nimittämisen osalta tekisi ylimpien oikeuksien sijasta tuomarinvalintalautakunta. Ruotsissa tällainen muutos tapahtui vuonna 2010. On yllättävää, että vuoden tuomioistuinlain (267/2016) valmistelun ja säätämiseen yhteydessä Suomessa ei puututtu kyseiseen epäkohtaan. Ylimpien tuomioistuinten riippumattomuus ei ko. muutoksen johdosta vaarantuisi, koska nimitysasian valmistelussa asiasta pyydettäisiin KKO:n tai KHO:n lausunto ja mainittujen tuomioistuinten valitsemat edustajat ovat sitä paitsi mukana tuomarinvalintalautakunnan kokoonpanossa ja toimivat vieläpä lautakunnan puheenjohtajina.
11. Ruotsin HD:n jäsenkunnassa on lähes aina ollut aiemmin professoreina toimineita jäseniä. Nykyisistä professorijäsenistä Petter Asp on rikosoikeuden, Johnny Herre kauppaoikeuden ja Svante O. Johansson puolestaan siviilioikeuden tutkija.
!2. HD:n aiemmista professorijäsenistä voidaan mainita esimerkkeinä mainita sellaiset tunnetut nimet kuin Hjalmar Karlgren (1946-64), Henrik Hessler (1973-83), Bertil Bengtsson (1977-93) ja Torgny Håstad (1998-2010), jotka ovat kaikki toimineet siviilioikeuden professoreina. HD:n jäsenenä on ollut myös prosessioikeuden professori Lars Welamson (1970-88), joka on kirjoittanut teoksia mm. oikeusvoimaopista ja konkurssioikeudesta sekä Rättegång VI -nimisen mainion oppi- ja käsikirjan, joka käsittelee muutoksenhakuoikeutta.
13. Ruotsin korkeimmassa oikeudessa on n. 30 esittelijää eli suunnilleen yhtä paljon kuin KKO:ssa. KKO:ssa käytössä olevaa jakoa oikeussihteereihin, vanhempiin oikeussihteereihin ja esittelijäneuvoksiin HD:ssa ei tunneta, vaan kaikkien esittelijöiden virkanimike on oikeusihteeri (justitiesekreterare). He ovat yleensä tuomarikoulutuksen suorittaneita hovioikeuden asessoreja ja heidät nimitetään tehtävään korkeintaan neljäksi vuodeksi; mahdollinen jatkokausi voi kestää enintään toiset neljä vuotta. Lisäksi HD:ssa on kymmenkunta notaarikoulutuksen suorittanutta valmistelujuristia (beredningsjurist), jotka osallistuvat alkuvaiheessa tuomioistuimeen saapuvien valitusasioiden valmisteluun.
14. Minusta KKO:ssa (ja KHO:ssa) tulisi siirtyä esittelijöiden osalta samanlaiseen käytäntöön kuin Ruotsissa. Esittelijöiden virat tulisi mieltää koulutusviroiksi tai -tehtäviksi, niihin ei ole suinkaan tarkoitus jäädä "ikuisesti", vaan tietyn 2-3 vuoden määräajan kuluttua esittelijän tulisi siirtyä urallaan eteenpäin ja hakeutua muihin ja vaativimpiin tehtäviin. Nykyisin kolmannes KKO:n esittelijän vakinaisista viroista voidaan lain nojalla muuttaa ja ainakin osa niistä on tiettävästi myös muutettu määräajaksi täytettäviksi viroiksi.
15. Kirjoitussarjan III-osa tulee myöhemmin.
13 kommenttia:
"Suomessa lakia olisi järkevää muuttaa siten, että virkaesityksen tasavallan presidentille myös KKO:n ja KHO:n jäsenten nimittämisen osalta tekisi ylimpien oikeuksien sijasta tuomarinvalintalautakunta."
Ihan KKO:n ulkoisen uskottavuuden vuoksi tähän olisi syytä mennä. KKO pystyy kyllä blogistin mainitsemilla keinoilla riittävästi vaikuttamaan nimitykseen.
Tuollaiseen malliin kuuluisi luontevasti se, että hakuilmoituksessa mainittaisiin ne ominaisuudet, joita kulloisellakin nimityskierroksella halutaan erityisesti painottaa.
Sivumennen kysyen, onko Ruotsissa sitten sellaista menettelyä, että sen päteväksi koettu esittelijä käy talon ulkopuolella meritoitumassa ja sitten nimitetään. Ts ovatko Ruotsin oikeusneuvokset jossain vaiheessa olleet HD:n esittelijöitä?
Toki tuo "talon ulkopuolella käynti" on mahdollista. Katsoin kaikki nykyisin HD:n jäsenenä olevien ja kahden siellä tänä vuonna aloittavan oikeusneuvoksen cv:t ja huomasin, ettei kukaan heistä ole toiminut HD:n oikeussihteerinä. Kaksi ilmoittaa olleensa lyhyen ajan hovioikeuden viskaalina eli esittelijänä.
HD:n oikeussihteerinä tietyn määräajan toiminut juristi hakee yleensä käräjätuomarin virkaa.
12 jäsentä on ns. tuomarikoulun käytyään nimitetty hovioikeuden asessoriksi, eli he ovat saaneet kelpoisuuden hakea vakinaista tuomarin virkaa. Aiemmin asianajajana tai professorina toimineilta jäseniltä asessorin nimike puuttuu.
Po. suhteessa ero Suomen KKO:n jäsenistöön on huomattava.
KKO:n nykyisistä jäsenistä ovat aiemmin toimineet oikeusihteereinä ja/tai esittelijäneuvoksina oikeusneuvokset Mäkelä (7-8 vuotta), Sippo (n.5v), Uusitalo (4-5v), Huovila (n.4v), Antila (n.4v), Leppänen (n.1v) ja Välimaa (st. esjänä lyhyen aikaa)
KKO:n nykyjäsenten tuore yhteiskuva, joka on otettu KKO:n toimitalon sisäpihalla, on julkaistu KKO:n 100-vuotisjuhlakirjan "Lainkäyttöä läpi vuoosisadan" (2018) sivuilla 252-253.
Myös oikeusneuvs Tuula Pynnä on toiminut vuoden verran (1995) KKO:n oikeussihteerinä.
Aiemmin oli suorastaan vakiintunut käytäntö, että n. puolet KKO:n jäsenistä nimitettiin virkaan talon sisältä eli esittelijän virasta.
1970-luvulla, jolloin oliin itse KKO:ssa esittelijänä - nuoremman oikeussihteerin virassa 1973-75 - esittelijäneuvoksen tai vanhemman oikeussihteerin virasta KKO:n jäseneksi olivat oikeusneuvoksen virkaan nimityksen saaneet mm. Osvi Lahtinen, Johannes Leivonen, Martti Miettinen, Viking Modeen, Helge Jalanko, Tuure Hakala, Nils H. Sundberg, Erkki Ailio, Anders Portin, Pirkko Surakka, Väinö Riihelä sekä myöhemmin 80-luvulla mm. Reino Ketola, Anja Tulenheimo-Takki, Riitta Suhonen, Kari Raulos ja Kati Hidén
Koulutusvirkoja tuomioistuimissa ovat asessorin virat. Asessori voi toimia myös tuomioistuimen esittelijänä, mutta käytännössä ei KKO:ssa tai KHO:ssa. Näissä viimeksimainituissa muuten esittelijöillä (esittelijäneuvokset ja oikeussihteerit) on mahdollisesta määräaikaisuudesta riipppumatta kolmiasteinen virka- ja palkkausporrastus, joka lienee tarkoin harkittu.
Suomalainen esittelijäjärjestelmä etenkin KKO:ssa ja KHO:ssa on aikansa elänyt.
Sellaista ei löydy ilmeisesti mistään muusta maasta. Ruotsissa on siirrytty jo aikoja sitten systeemiin, jossa HD:ssa ja luultavasti myös HFD:ssa esittelijöinä on vain oikeussihteereitä, jotka nimitetään tehtävään määräajaksi, korkeintaan 4 vuodeksi. Jatkoaika on mahdollinen, mutta sitä mahdollisuutta käytettäneen harvoin. Tämä merkitsee sitä, että oikeussihteerit ovat tuomarin uralle tähtäävien lakimiesten jatkokoulutusvirkoja, eivät eläkevirkoja, jollaisia ne samoin kuin esittelijäneuvoksen virat ovat Suomessa olleet ja voivat yhä edelleen olla.
Eikä Ruotsin HD:ssa esittelijäneuvosta nimitetä oikeusneuvoksen virkaan niin kuin meillä voidaan edelleen tehdä ja myös tehdään.
Norjan Høysterettissä ei ole lainkaan esittelijöitä eikä asioita ratkaista esittelystä. Asiaesittelystä oikeudessa huolehtivat asianosaisten avustajina tai asiamiehinä toimivat asianajajat suullisessa istuntokäsittelyssä.
"Minusta KKO:ssa (ja KHO:ssa) tulisi siirtyä esittelijöiden osalta samanlaiseen käytäntöön kuin Ruotsissa. Esittelijöiden virat tulisi mieltää koulutusviroiksi tai -tehtäviksi, niihin ei ole suinkaan tarkoitus jäädä "ikuisesti", vaan tietyn 2-3 vuoden määräajan kuluttua esittelijän tulisi siirtyä urallaan eteenpäin ja hakeutua muihin ja vaativimpiin tehtäviin."
Minkä ihmeen vuoksi? Miksi KKO:n pitäisi korvata esittelijänsä, jotka ovat jonkun oikeudenalan huippuammattilaisia, jollain untuvikolla, joka tulee koulutettavaksi johonkin toiseen tehtävään. Usein esittelijä saattaa olla ainoa henkilö, joka on syvällisesti perehtynyt tuohon oikeudenalaan, kun kokoonpanot määräytynevät sattumanvaraisesti: niinpä sitten saa ihmetellä kun joku koko ikänsä syyttäjänä toiminut yrittää ratkaista visaista siviilioikeudellista ongelmaa tai siviilioikeuden proffa rikoslain vastaavaa. Jos yliopistollisissa sairaaloissa toimittaisiin samoin korvalääkärit tekisivät välillä sydänkirurgiaa.
Hehheh!
Huomaa selvästi, ettei anonyymilla ole minkänlaista käsitystä KKO:n toiminnasta tai tuomarikoulutuksen tai -uran merkityksestä! Kunhan vain möläyttelee jotakin!
Vain harvalla KKO:n esittelijällä on ollut tai on tälläkään hetkellä erityisosaamista tietystä oikeudenalasta. Kyllä he ovat jokseenkin tavallisia lakimiehiä,jotka ovat ennen KKO:en esitelijäksi tuloaan auskultoineet ja saaneet varatuomarin tittelin ja työskennelleet sen jälkeen muutaman vuoden lähinnä hovioikeuden esittelijänä. Nykyisin muutamat ma. esittelijäneuvokset ovat poikkeus, sillä osa heistä on voinut toimia esim. käräjätuomarin vakinaisessa virassa. Syyttäjät eivät juuri hakeudu KKO:n esittelijäksi, asianajajat vielä harvemmin.
Toki Ruotsin HD:ssa on joskus ammoin ollut samanlainen esittelijäsysteemi - esitelijä voi olla esitelijänä eläkeikään asti - kuin Suomen KKO:ssa nyt, mutta siitä on jo ajat sitten luovuttu eikä siellä ole tiettävästi koskaan haikailtu paluuta entiseen "erinomaiseen" järjestelmään.
Ruotsin HD:n oikeussihteerit eivät ole suinkaan mitään untuvikkoja, sillä useimmat heistä ovat suorittaneet tuomarikoulutuksen ja saaneet hovioikeuden asessorin nimityksen.
Vertailu sairaalalääkärien työnjakoon on yksinkertaisesti naiivi.
Norja Høysterettissä on toki nuoria valmistelulakimiehiä, jotka eivät ole esittelijöitä. Ko. tuomioistuimessa asioita ei ratkaista esittelystä, vaan asiaesittelyn suorittavat asianosaisten asianajajat oikeuden istunnossa.
Toki KKO:n pitkäaikaiset esittelijät ovat kunnon juristeja, ei siinä mitään!
Muistan, miten v. 1969 minut otettiin Hannu Kiurun kanssa KKO:n ylimääräiseksi virkamieheksi ja kävimme yhdessä tapaamassa KKO:ssa presidentti Antti Hannikaista. Hannu Kiuru (s. -37) jäi "taloon" koko uransa ajaksi ja siirtyi eläkkeelle esittelijäneuvoksen virasta v. 2005. Itse olin kaksi vuotta Helsingin HO:n viskaalina, yliopiston assistenttina ja sen jälkeen 73-75 KKO:n nuorempana oikeussihteerinä , kunnes sain 1975 nimityksen käräjätuomariksi. Tuomarinura jatkui hovioikeudenneuvoksena 1976 ja kihlakunnantuomarina vuodesta 1978 vuoteen 1990 saakka.
Lähetä kommentti