2. Oikeusasioista uutisoivat toimittajat turvautuvat usein lainopillisen koulutuksen saaneiden asiantuntijoiden apuun. Juristiprofessoreiden haastattelut näyttävät olevan tällöin avainasemassa. Professoreiden lausunnoilla toimittaja saa koko sivun mittaisen juttunsa melko vaivattomasti tehtyä. Professoreita on tapana kutsua mediassa nimikkeellä "oikeusoppineet" tai lyhyesti "oppineet", puhutaan myös valtiosääntöoppineista jne.
3. Käsittelin professoreiden medialle antamia lausuntoja blogikirjoituksessa numero 75/23.11.2017 otsikolla "Professorit median lausuntoautomaatteina". Tarkastelin siinä yhtä konkreettista rikosjuttua, jonka johdosta rikosoikeusoppineet nousivat kilvan ns. takajaloilleen eli teilasivat lausunnoissaan Turun hovioikeuden 10-vuotiaan tytön raiskauksesta antaman ratkaisun.
4. Professoreiden tiedotusvälineille antamia haastatteluja voidaan toki puoltaa, jos niiden antajat ymmärtävät pysytellä lausuntojen määrän osalta kohtuudessa eivätkä ryhdy ns. päivystäviksi professoreiksi tai dosenteiksi. Itsekin olen tuollaisia lausuntoja aikoinani jonkin verran antanut.
5. Tuomarikunta on tässä suhteessa sikäli heikossa asemassa, että tuomarit eivät voi mediassa tai somessa vastata uutisointiin ja uutisjutuissa esitettyyn kritikkiin. Väitetään, ettei tuomareiden luottamus mediaan ei olisi kovin hyvissä kantimissa. He eivät voi puuttua siihen, miten media käsittelee esimerkiksi rikostapauksia ja niissä annettavia tuomioita. Tuomarit sanovat usein, että mediassa pelataan lähinnä vain mielikuvilla eikä tosiasioilla ja oikeilla tiedoilla.
6. Helsingin hovioikeuden maaliskuussa 2016 julkisema laatuhankeraportti "Tuomioistuimet ja media" sisältää kovaa mediakritiikkiä, sillä siiinä mm. todetaan, että "media kirjoittaa ja otsikoi uutisia tarkoituksellisen provokatiivisesti tai jättää tahallaan selostamatta joitain asian ratkaisuun liittyviä oleellisia seikkoja". Hovioikeuden ja hovioikeuspiirin käräjäoikeuden tuomareista ja oikeustoimittajista koostuvan työryhmän raportti kertoo esimerkein asiaa valaisten, miten suomalaiset tiedotusvälineet uutisoivat tuomioistuinten päätöksistä. Työryhmä esitti useita konkreettisia parannusehdotuksia median ja tuomioistuimien yhteistyöhön. Raportissa opastetaan tuomareita yksityiskohtaisesti medialle puhumisen taidossa ja tiedotteiden kirjoittamisessa, samoin uutisiin päässeiden virheiden korjaamisessa.
Työryhmän raportti
7. Raportissa esiteltiin työryhmän perustelema ajatus mediatuomarijärjestelmän perustamisesta. Mediatuomarit olisivat oikeudenkäytön ammattilaisia, siis tuomareita, joiden työnkuvaan kuuluisi oikeusjuttujen ja tuomioistuinten ratkaisujen avaaminen medialle tavoitteena virheiden ja väärien tulkintojen vähentäminen. Muun muassa Ruotsissa, Norjassa, Hollannissa ja Espanjassa mediatuomareita on jo ollut jonkin aikaa.
8. Mediatuomarimalli on herättänyt kiinnostusta myös muualla Suomessa. Rovaniemen hovioikeuspiirin tuomioistuinten tuomarit pohtivat 23.11.2017 pidetyssä kokouksessaan mm. Ruotsin mediatuomarijärjestelmää, josta heille oli saapunut kertomaan Helsingborgin käräjäoikeuden tuomari Emma Regnér. Lapin käräjäoikeuden laamanni Jyrki Kiviniemi puhui tilaisuudessa aiheesta "Tiedottaminen ja yhteydenpito mediaan" ja asianajaja Matti Pulkamo puolestaan teemasta "Sosiaalinen media - mahdollisuus vai riippakivi". Iltapäivällä panelistit keskustelivat aiheesta "Oikeudenhoito ja media". Kokouksen pöytäkirjaa ei ole julkaistu painosta, joten en tiedä, mitä kaikkea tilaisuudessa on esitetty.
9. Tunnen tiettyä lukkarinrakkautta mediatuomari-ideaa kohtaan, koska olen itse tuomarina ollessani (1975-1990) harrastanut sen kaltaista tiedottamista ja asioiden esille ottamista, jota mediatuomareille nyt kaavaillaan. Kirjoitin mm. Lakimies-lehteen ja Defensor Legis -lehteen ajankohtaisia artikkeleja oikeudenkäynnin epäkohdista ja uudistussuunnitelmista ja otin myös päivälehdissä (HS ja Aamulehti) - somea ei silloin tunnettu - kantaa kyseisiin asioihin. Yksittäisiin oikeusjutuihin en puuttunut. Ikaalisisten käräjäoikeuden kihlakunnantuomarina kehitin asioiden käsittelyä tulossa olevan oikeudenkäyntiuudistuksen edellyttämällä tavalla, sillä uudistuksen pääpiirteet olivat tiedossa. Tämä herätti keskustelua ja joissakin lehdissä puhuttiin jopa "Ikaalisten mallista". Eräät muutkin kihlakunnantuomarit (esimerkiksi Markku Arponen ja Gustaf Möller) ryhtyivät samanlaiseen kehittämistyöhön omissa käräjäoikeuksissaan. Tavoitteena oli, että olisimme valmiita, kun menettelyuudistus tulisi voimaan. Kaikki alioikeudet eivät halunneet valmistautua uudistukseen samalla innolla, vaan jotkut niistä yrittivät viimeiseen asti harata sitä vastaan. Suurin ja kiihkein vastaanpanija oli Helsingin käräjäoikeus, maan suurin tuomioistuin. Ilmankos jutuilla siellä oli taipumusta hävitä, niin kuin on todettu, "mustaan aukkoon", kun uudistus vihdoin tuli voimaan.
10. Mediatuomarit näyttävät nyt - vihdoin ja viimeinen - tekevän tuloaan myös Suomeen. Asiasta kerrotaan tänään Helsingin Sanomien verkkojulkaisussa hieman omalaatuisella otsakkeella "Helsingin käräjäoikeus tuo tuomarit valokeilaan - vastaavaa nähty Pohjoismaissa, muttei koskaan ennen Suomessa". Lehden printtiversiossa asia on jo saanut järkevämmäntuntuisen otsikon: Helsingin käräjäoikeus saa "mediatuomareita".
11. Lehtijutun mukaan Helsingin käräjäoikeus on perustanut sisäisen mediaryhmän, johon kuuluvien kahden tuomarin on määrä antaa haastatteluja viestimille ja osallistua oikeuslaitoksen toimintaa koskevan julkiseen keskusteluun. Uudistuksen tarkoituksena on lisätä yleistä tietämystä tuomioistuinten toiminnasta ja helpottaa toimittajien työtä. Vastaavanlaisia järjestelmiä on käytössä esimerkiksi Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Alankomaissa. Suomalaiset käräjäoikeudet tai muut tuomioistuimet eivät ole lehden mukaan aiemmin juuri osallistuneet julkiseen keskusteluun.
12. Viimeksi mainittu toteamus ei kuitenkaan pidä sellaisenaan paikkansa, kuten olen edellä kappaleessa 9 kertonut. Itse tuomarina ollessani osallistuin usein - joidenkin mielestä jopa liian usein (!) - juuri tuollaiseen julkiseen keskusteluun, josta uutisjutussa kerrotaan. Monet muutkin tuomarit ovat sellaista keskustelua enemmän tai vähemmän harjoittaneet. KKO:n entinen presidentti Pauliine Koskelo oli tuon tuosta kertomassa tiedotusvälineille näkemyksiään ja sitä, missä tuomioistuinlaitoksessa kulloinkin mennään. Vaasan hovioikeuden presidentti Erkki Rintala oli ja on edelleen 81-vuotiaana varsin innokas keskustelija ja kirjoittaja, vain muutamia esimerkkejä mainitakseni. Oikeudenkäynneistä ja oikeusjutuista keskustellaan joka vuosi tuomarikokouksissa ympäri maata.
13. Helsingin käräjäoikeuden laamanni Tuomas Nurmi toteaa tiedotteessaan - sitä ei tosin löydy käräjäoikeuden kotisivulta niin kuin pitäisi - että muissa maissa tämänkaltainen toiminta on nähty hyödylliseksi sekä viestimien että tuomioistuinten kannalta. Laamanni Nurmi toivoo, että myös muut suomalaiset tuomioistuimet tarttuvat toimeen, koska on "kaikkien etu, että tuomioistuimet tarjoavat medialle oikeaa tietoa ja että sitä kautta myös suomalainen oikeusjärjestelmä tunnetaan entistä paremmin".
14. Helsingin käräjäoikeuden ensimmäisinä vastuutuomareina asiassa toimivat käräjätuomarit Petra Spring ja Nina Immonen. Lisäksi ryhmään kuuluvat laamanni Tuomas Nurmi ja käräjäoikeuden tiedottaja, jonka nimeä HS-jutussa ei kuitenkan mainita. Nämä vastuutuomarit toimivat julkisuudessa itsenäisinä tuomioistuinasioiden asiantuntijoina eivätkä "varsinaisesti" toimi Helsingin käräjäoikeuden "puhehenkilöinä".
15. HS-jutun mukaan tuomioistuinten viestintää pohtinut työryhmä - katso siitä edellä kappaleissa 6 ja 7 - ehdotti viime vuonna juuri tämänkaltaisen toiminnan aloittamista Suomessa. Työryhmä esitti raportissaan, että tuomioistuimet nimeäisivät joitakin tuomareita ns. mediatuomareiksi, jotka voisivat osallistua keskusteluun julkisesti. Nykyisin tuomioistuimet osallistuvat työryhmän mukaan julkiseen keskusteluun käytännössä vain tuomioidensa kautta. Ne pidättäytyvät selittämästä tai kommentoimasta ratkaisujaan julkisuudessa. Työryhmän mielestä tämä malli ei enää riitä kanslaisten luottamuksen ylläpitämiseen.
16. Muutama näkökohta edellä olevan johdosta. Ensiksikin olisi syytä erottaa kaksi asiaa, nimittäin tuomioistuimien ja toisaalta yksittäisten tuomareiden osallistuminen julkiseen keskusteluun. Tuomarit kyllä ottavat osaa sanotunlaiseen keskusteluun, kuten edellä olen muutamilla esimerkeillä osoittanut. Yksittäisiä tuomioita tai päätöksiä tuomarit eivät kuitenkaan ole juuri kommentoineet saati kritisoineet. Sen sijaan tuomioistuimet, jotka ovat kollegiaalisia elimiä, eivät ole voineet tällaista keskustelua käydä, vaan niiden kantoja ovat julkisuudessa esitelleet päällikkötuomarit, kuten esimerkiksi KKO:n ja KHO:n presidentit ja - Erkki Rintalan jälkeen tosin vain harfvakseltaan - hovioikeuksien presidentit. Oulun laamanni Antti Savela on ehdottanut Suomeen kahden tuomioistuimen mallia - keskustelupuheenvuoro toki sekin!
17. Tarkoittaisiko mediatuomareiden nimeäminen sitä, että esimerkiksi Helsingin käräjäoikeuden muut tuomarit eivät voisi jatkossa osallistua lainkaan sanotunlaiseen julkiseen keskusteluun? Tuskinpa vain, kyllä muidenkin tuomareiden puheoikeus toki säilyy ja toivottavaa olisi, että he myös käyttäisivät sitä. Esimerkiksi Helsingin käräjäoikeuden mediatuomariryhmä ei ole virallinen elin, jolla olisi valta sulkea tuomioistuimen muiden tuomareiden suut keskustelulta. Oikeustoimittajat toki esittävät kysymyksiä lähinnä mediatuomareille ja nämä puolestaan ensi sijassa viestivät käräjäoikeuden asioista ja ratkaisuista toimittajakuntaan päin, jos havaitsevat uutisoinneissa virheitä tai puutteita. Mediatuomarit joutuvat kuitenkin sitä enen keskustelemaan asiaa käsitelleiden ja ratkaisun antaneiden tuomareiden kanssa.
18. Haluaisin nostaa tässä yhteydessä esille myös tuomioistuinten tiedottamisen, joka liittyy kiinteästi mediatuomareiden rooliin. Tuomioistuinten tiedotustominta on Suomessa suoraan sanottuna lapsen kengissä, sillä niin surkean heikkoa se on. Ainoastaan KKO:n ja KHO:n ja erityistuomioistuinten tiedottaminen täyttää toiminnalle asetettavat vähimmäisvaatimukset. Sen sijaan hovioikeuksien, poikkeuksena Helsingin hovioikeus, ja etenkin käräjäoikeuksien tiedottaminen, jolla tarkoitan lähinnä netissä tapahtuvaa tiedottamista, on lähes olematonta, mitä tulee esimerkiksi ratkaisuista tiedottamiseen.
19. Otetaanpa tiedottamisen tasosta tähän esimerkki Helsingin käräjäoikeuden nettisivulta kohdasta "Uusimmat tiedotteet", kas tässä
Uusimmat tiedotteet
4.10.2017 Avoimet ovet Helsingin käräjäoikeudessa ja Helsingin hovioikeudessa lauantaina
7.10.2017 klo 11-15
Helsingin käräjäoikeus ja Helsingin hovioikeus juhlistavat satavuotiasta Suomea esittelemällä toimintaansa ja toimitilojaan yleisölle avointen ovien tapahtumassa lauantaina 7. lokakuuta kello 11─15.
28.4.2017 Sammon osakekirjojen kuolettamishakemusten käsittelytilanne Helsingin käräjäoikeudessa
11.4.2017 Helsingin käräjäoikeus antaa tiistaina 11.4.2017 huomattavan määrän Sammon osakekirjoja koskevia kuolettamispäätöksiä − päätösten postitukset aloitetaan 19.4.2017
Julkaistu 12.7.2016
20. Eikö maan suurin tuomioistuin, joka ylpeilee nyt valtakunnan ensimmäisillä mediatuomareilla, todellakaan parempaan tiedottamiseen kykene? Elämme vuotta 2018, mutta käräjäoikeuden tiedotesivu on päivitetty (julkaistu) viimeksi 12.7.2016. Käräjäoikeus antaa joka viikko useita todella merkittäviä rakaisuja, mutta niistä ei tiedotussivulla mainita koskaan mitään. "Armon" on tässä suhteessa saanut vain kaksi asiaa, jotka kumpikin koskevat Sammon osakekirjojen kuolettamista! Kauheaa! Lisäksi käräjäoikeus on tiedottanut avoimista ovista viime lokakuussa. Siinä kaikki.
21. Minusta tuollainen "tiedottaminen" on häpeällisen surkea osoitus tiedottamishalun ja -kyvyn puutteesta sekä lainkäytön julkisuutta kohtaan osoitetusta täydellisestä välinpitämättömyydestä. Tiedottaminen on olennainen osa tuomioistuimilta edellytettävästä julkisuudesta, josta säädetään perustuslain 21 §:ssä. Helsingin käräjäoikeuden sivuilla ei mainita yhtään sen antamaa tuomiota tai päätöstä, vaikka käräjäoikeus antaa joka viikko useita todella merkittäviä ratkaisuja.
22. Edellä mainitussa HS-uutisissa kerrotaan, että käräjäoikeuden laamanni Tuomas Nurmi on antanut mediatuomareita koskevan tiedotteen. Mutta kuvaan tietenkin kuuluu, ettei tuosta(kaan) tiedotteesta tai mediatuomareita koskevasta asiasta mainita käräjäoikeuden kotisivulla kohdassa "uusimmat tiedotteet" sanaakaan.
30 kommenttia:
Katso myös
http://www.domstol.se/Om-Sveriges-Domstolar/Sveriges-Domstolars-pressrum/Mediegruppen/
Ruotsin korkeimman oikeuden (HD) mediatuomariksi on nimetty oikeusneuvos Kerstin Calissendorff.
Näin aktiivista tiedotustoimntaa annetuista ratkaisuista, jollaista HelHO on alla olevissa asioissa osoittanut, odottaisin ilman muuta myös maan suurimmalta tuomioistuimelta Helsingin käräjäoikeudelta:
7.3.2018
Hovioikeuden tuomio poliisimiesten virkavelvollisuuden rikkomisesta ja henkilörekisteririkoksesta asiassa R 16/2084
»
23.2.2018
Vakaumuksensa vuoksi siviilipalveluksesta kieltäytyneen syyte hylättiin (R 16/738)
»
20.2.2018
Ampuma-aseiden haltuunottamiseksi asunnossa tapahtuneen etsinnän laillisuus voidaan tutkia (R 17/1256)
»
1.2.2018
Isyyden selvittämistä koskeva DNA-näyte määrättiin otettavaksi haudatusta miehestä (S 17/745)
»
26.1.2018
Hovioikeuden tuomio Asema-aukion pahoinpitelyasiassa (R 17/477)
»
19.1.2018
Parisuhdeväkivallasta viiden ja puolen vuoden vankeustuomio asiassa R 17/1233
»
12.1.2018
Hovioikeuden tuomio Snacky-hampurilaisravintoloihin liittyvässä rikosasiassa R 17/862
»
8.12.2017
Hovioikeus kumosi Uberin Suomen maajohtajan omaisuuteen kohdistuneen vakuustakavarikon (R 17/1645)
»
15.11.2017
Tiedote hyödyntämiskiellosta ns. tynnyrijutussa (R 17/750)
»
15.11.2017
Valtio velvoitettiin maksamaan vangeille korvauksia tarkkailuhaalarin käytöstä (S 16/1826, S 16/2235 ja S 17/655)
»
15.11.2017
Hovioikeuden tuomio törkeitä veropetoksia ja törkeitä kirjanpitorikoksia koskevassa asiassa R 16/131
»
10.11.2017
Helsingin hovioikeuden tuomio Axl Smithin rikosasiassa R 17/859
»
20.10.2017
Työntekijä erehdytti Kirkon Ulkomaanavun maksamaan perusteettomia laskuja (R 16/2163)
»
5.10.2017
Helsingin hovioikeuden tuomio törkeää pahoinpitelyä koskevassa asiassa R 17/22
»
14.9.2017
Hovioikeuden ratkaisu törkeää avustuspetosta koskevassa asiassa (R 16/2016)
»
14.9.2017
Tiedote postimaksujen arvonlisäveroa koskevissa asioissa (S 16/266-271)
»
23.8.2017
Ns. tynnyrijutun pääkäsittely Helsingin hovioikeudessa (R 17/750)
»
3.7.2017
Hovioikeus tuomitsi neljä henkilöä ehdottomiin vankeusrangaistuksiin ns. Kultalampi-asiassa
»
30.6.2017
Hovioikeuden tuomiot törkeitä huumausainerikoksia koskevissa asioissa R 16/1791 ja R 16/2338
»
30.6.2017
Hovioikeus on pitänyt voimassa Espoossa tehdystä murhasta tuomitun elinkautisen vankeusrangaistuksen (R 16/1960)
»
27.6.2017
Pääkäsittely asiassa S 16/2275 (ns. puukartelliasia)
»
14.6.2017
Hovioikeus hylkäsi syytteen laitonta uhkausta ja lievää pahoinpitelyä koskevassa asiassa R 16/1933
»
1.6.2017
Hovioikeus hylkäsi valtaosan valituksista TVkaista-asiassa (R 16/85)
»
23.5.2017
Jari Aarnioon liittyvän ns. tynnyrijutun käsittely Helsingin hovioikeudessa (R 17/750)
»
18.5.2017
Käräjäoikeuden entinen laamanni ja kaksi osaston johtajana toiminutta tuomaria tuomittiin varoitukseen vrkavelvollisuuden rikkomisesta (E 16/2379)
»
15.5.2017
Aalto-yliopiston rehtorin katsottiin syyllistyneen työntekijöiden edustajan oikeuksien loukkaamiseen, mutta hänet jätettiin rangaistukseen tuomitsematta (R 16/475)
»
5.5.2017
Hovioikeus tuomitsi vuonna 1988 syntyneen miehen törkeästä raiskauksesta (R 16/2575 ja R 17/612)
»
4.5.2017
Hovioikeus määräsi vuonna 1965 syntyneen miehen vangittavaksi epäiltynä törkeän henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelusta (R 17/898)
»
24.4.2017
Hovioikeus katsoi alkoholilakiin perustuvan vaatimuksen kiinteästä myyntipaikasta EU-oikeuden vastaiseksi: mietojen alkoholijuomien kotiinkuljetusta ei voida kieltää
»
11.4.2017
Tiedote Lemminkäinen Infra Oy:n toimintaan liittyvää ympäristörikkomusta ym. koskevassa asiassa R 15/2177
»
7.4.2017
Nuoren oireet eivät olleet syy-yhteydessä Pandemrix-rokotteeseen, joten korvausvaatimukset hylättiin (S 16/724)
»
3.4.2017
Hovioikeus korotti ihmiskaupasta tuomittuja rangaistuksia
»
Monissa maissa tuomarit pitävät omaa blogia, jossa kertovat mm, millaista tuomarin työ käytännössä on ja mitä kaikkea siihen kuuluu. Blogissa on myös mahdollista käsitellä ratkaistavia asioita ja menettelyä yleiseltä kannalta.
Esimerkiksi norjalainen käräjätuomari Rune Lium on perustanut sellaisen blogin, dommerbloggen (http://dommere.blogspot.com).
Suosittelen! Nyt myös suomalaiset tuomarit kipin kapin blogeja rustaamaan! Tää on kivaa hommaa. minulle tulee elokuussa 10 vuotta täyteen. Älkäätte luottako niihin "virallisiin" mediatoimareihin, jokaisen tuomarin oma mielipide on tärkeä!
Helsingin käräjäoikeuden sivuilla ei mainita yhtään sen antamaa tuomiota tai päätöstä, vaikka käräjäoikeus antaa joka viikko useita todella merkittäviä ratkaisuja. Tämäkin tuntuu käsittämättömältä.
Jos tiedotus on tuota luokkaa eli täysin ala-arvoista, niin eivät oikeuden mediatuomarit voi tietenkään tehdä paljon mitään.
Palkatkaa nyt ihmeessä sinne käräjäoikeuteen pari kolme tiedottamisen ammattilaista ja määrätkää joku kokenut tuomari katsomaan perään, että tiedottaminen alkaisi vihdoinkin pelta.
Todella ihmeelllistä, että käräjäoikeuden tiedotesivua on päivitetty viimeksi joskus keväällä 2016.
Se, että käräjäoikeuden laamanni lähettelee tiedotteitaan joillekin tiedotusvälineille, ei ole tiedottamista varsinaisessa mielessä, sillä tiedotteet tulisi tietenkin suunnata yleisölle ja sitä varten meillä ja on nyt internet. Mahtaako tämä jäänyt monissa eri johtamiskoulutuksissa ja kaikenkarvaisissa seminaareissa tuomareille ja laamanneille kertomatta? Hukkaanpa ovat sitten nuokin tillaisuudet menneet!
Myös tanskalainen tuomari Gerd Sinding (Glostrup byerett) pitää varsin korkeatasoista tuomariblogia nimeltä "Dommer i dag" osoitteessa dommeridag.dk
yt, nina immonen
Ks. myös http://www.domstol.dk/om/Nyheder/oevrigenyheder/Pages/Danmarksførstedommerblogger.aspx
Minulle jäi epäselväksi, mikä on mediatuomareiden tehtävä, kun he "eivät varsinaisesti toimi tuomioistuimen puhehenkilöinä."
Helsingin käräjäoikeudella on niin pitkät käsittelyajat, että eiköhän olisi paras jättää haaskaamatta aikaa mediasirkuksiin. Erityisesti kun tiedotteitakaan ei välitetä päivittää.
Tuomioistuimet voisivat perustaa blogeja, joita mediatuomarit pitävät ja pyytävät siihen kirjoituksia tuomareilta ajankohtaisista aiheista.
Mediatuomareiden oltava aktiivisia sosiaalisessa mediassa kuten esim. Twitterissä ja Facebookissa, pidettävä yhteyttä tiedotusvälineiden ao. toimittajiin ja huolehdittava lehdistötiedotteiden laatimisesta tai jakelusta ja tuomioistuinten ratkaisujen ja menettekytapojen tiedottamisesta yleisölle netissä.
Helsingborgin käräjäoikeuden tuomari Emma Regnérin Rovaniemen hovioikeuspiirin laatupäivillä 23.11.2017 pitämä esitelmä "Sveriges domstolars mediearbete - och några ord om domstolen i sociala medier", jonka äsken sain käsiini, on sanagen valaiseva ja mielenkiintoinen esitys ruotsalaisen mediaryhmän (mediegruppen) toiminnasta. Ryhmään kuuluu nykyisin 28 tuomaria yleisistä tuomioistuimista ja hallintotuomioistuimista.
Oulun käräjäoikeuden laamanni Antti Savela on ryhtynyt pitämään "laamanniblogia", joka löytyy käräjäoikeuden kotisivulta. Hyvä Antti!
Savelan ensimmäinen blogijuttu käsittelee Oulun käräjäoikeuden kasvua; viime vuonna Ylivieska-Raahen käräjäoikeus päätettiin yhdistää Oulun käräjäoikeuteen.
https://oikeus.fi/karajaoikeudet/oulunkarajaoikeus/fi/index/blogi/NCNS7HKBV/2018/MM87THZhh.html.stx
Itse odottaisin ja toivoisin tuomareiden blogijutuilta enemmän härkää sarvista -tyyppistä räväkkää otetta ja todellisiin oikeusongelmiin pureutumista. Aiheita löytyisi vaikka millä mitalla. Kun itse avaan aamulla telkkarin ja luen päivän Hesaria, törmään sellaisiin kiinnostaviin aiheisiin, joista voisi kirjoittaa blogin, lähes aina.
Otetaanpa esimerkiksi esille vaikka kysymys siitä, missä menee raiskausrikoksen raja. Ts. pitäisikö raiskauksen määritelmään ja tunnusmerkistöön lisätä sukupuoliyhteys toisen kanssa ilman tämän suostumusta, ja miten jälkikäteen osoittaa ja näyttää toteen suostumus tai sen puute. Kas, sinäpä olisi rutkasti ajattelemisen aihetta sekä rikosoikeudesta että todistusoikeudesta kiinnostuneille tuomareillekin! Tästä asiasta keskusteltiin eilen - kv. naistenpäivän kunniaksi - eduskunnan täysistunnossa 78 kansanedustajan allekirjoittaman lakialoitteen pohjalta.
Ymmärrän kyllä, etteivät tuomarit hevin lähde julkisuudessa taittamaan peistä kovinkaan räväkästi. Nuoret tuomarit ajattelevat sitä, miten heidän kirjoittelunsa saattaisi vaikuttaa heidän urakehitykseensä, ja kyllä vanhemmillakin tuomareilla voi unelmia päästä vaikkapa suuren käräjäoikeuden laamanniksi, hovioikeuden presidentiksi tai KKO:n jäseneksi!
Itse en tuomarina potenut tällaista rimakauhua, vaan otin reippaasti kantaa ja kritisoin - toki vain LM:ssä tai DL:ssä - joskus myös KKO:n ennakkopäätöksiä. Ilmankos tuomarinurani sitten tyssäsi kihlakunnantuomarin vakanssiin! Nojoo, käväisin toki 40-vuotiaana KKO:n ylimääräisenä jäsenenä, ei sen puoleen, ja jatkopestikin siellä olisi ollut tiedossa.
"Härkää sarvista" olisi minusta hyvä nimi tuomariblogille!
Vrt. valtakunnansyyttäjä Matti Nissisen blogia "Rysän päältä".
Tuomareiden ja yleensä lainoppineiden - vältän käyttämästä sanaa "oikeusoppineet" - kirjoittamien blogien, kuten blogien yleensäkin, suuri merkitys on siinä, että nyt tarjoavat lukijalle tilaisuuden kommenttien esittämiseen ja keskustelulle.
Kun katsoo harvoja Suomessa julkaistavia lakimiesten blogeja, niin huomaa kuitenkin, että niitä kommentoidaan hyvin harvoin. Tämä on aika merkillistä. Jopa todella etevien ja oppineiden valtiosääntöjuristien ylläpitämän Perusoikeusblogin kirjoituksia kommentoidaan yllättävän harvoin ja säästeliäästi.
Voisin tässä kohdin hieman röyhistää rintanaani ja todeta, että minun blogijuttujani kommentoidaan varsin usein, keskimäärin ehkä jotain 30 kertaa per kirjoitus. Parhaimmissa tapauksissa kommenttien määrä on noussut lähelle sataa ja pikkusen ylikin. Mistä tämä voisi johtua? Ehkä osin siitä, että kun blogisti kirjoittaa juttunsa "räväkkään" ja kriittiseen tyyliin, tämä herättää huomiota ja vastakaikua, mutta antaa toisaalta eri mieltä oleville lakimiehielle ja muillekin tilaisuuden vastaväitteiden ja -perustelujen esittämiseen.
Siis: pro et contra -metodi tai -tyyli on tässäkin kohdin voimissaan!
Blogin mielenkiintoa tosiaankin lisää hyvät lukijoiden kommentit. Tulee vaan mieleen, uskaltaisiko virassa oleva tuomari sallia blogiinsa kärkevääkin kritiikkiä. Juuri siitä syntyy antoisa dialogi. Hyvän maun rajoissa on tietenkin pysyttävä.
Olisiko tuomarien blogittomuus (ja dialogittomuus) jonkinlaisessa syy-yhteydessä Suomessa silloin tällöin esiintyvään virkamiesmäisyyteen ja kenties jopa hallitsemisen haluun?
Meilläkö ei nähdä virkaa niinkään palveluna vaan hallitsemisena?
Pikku bosseja kaikki tyynni?
Ei puhuta alamaisten kanssa niin ei valta-asema murene?
Hmm.
Veikkaanpa että kateudellakin voi olla osansa. Kukaan ei saisi erottua porukasta.
Ja pelolla. Mitä ne muut sanovat?
Jykke ja Jukke ovat poikkeuksia ja heidät hyväksytään? Onko Suomi maa joka ei hevin salli poikkeuksia? Mutta sitten kun sallii niin se poikkeus on kiveen hakattu ja siihen älköön kukaan kajotko. Uusia poikkeuksia ei hyvällä katsota. Tiedä sitten.
Tuollainen "härkää sarvista" ote virassa olevan tuomarin blogissa olisi hänen tuomarityöskentelynsä kannalta todella ongelmallinen. Käytännössä se johtaisi siihen, ettei hän voisi olla tuomarina sellaisissa asioissa, joihin on ottanut perusteellisesti kantaa blogissaan, sillä jääviysväitteitä ennakkoasenteen vuoksi tulisi aivan varmasti ja tämä taas sotkisi ja hidastaisi hänen käsittelyssää olevia prosesseja entisestään.
Se miksi näitä blogeja kommentoidaan harvaan johtunee lukijakunnan pienuudesta. Blogisti ei ole koskaan käsittääkseni julkaissut tietoja paljonko eri osoitteista tässä blogissa on lukijoita (jos bloggerista sellaista tietoa edes saa), mutta kommenttien sisällön perusteella suurin osa lukijoista/kommentoijista on juristeja (mikä ei ole mitenkään yllättävää). Itse en tunne yhtään ei-juristia, joka tätä lukisi, joskin sellaisiakin varmasti on.
Vaikka tämän ja esim. perustuslakiblogin kirjoitukset ovatkin (lähes aina) juridisesti kiinnostavia, ovat ne monesti sitä vain juristeille. Yleisesti maallikkoa eivät kamalasti juridiset knopit tai juridisesti merkittävät ratkaisut kiinnosta ellei kyse ole samalla yhteiskunnallisesti merkittävästä asiasta kuten taannoinen totaalikieltäytyjätuomio. Maallikkoa kiinostavat lähinnä Auerit, Aarniot yms. ja niisäkin lähinnä se tuliko tuomio vai ei eikä suinkaan kuinka juridisesti mielenkiintoisesti tai uraauurtavasti perustelut on kirjoitettu.
En myöskään näe oikein syytä sille että Helsingin käräjäoikeus alkaisi julkaista tuomioitaan laajasti netissä tai edes varsinaisesti tiedottaa niistä. Vaikka onkin suurin tuomioistuin Suomessa, on se kuitenkin alioikeus, jonka tuomioilla on käytännössä vain yksittäistapauksellista merkitystä. Pelkästään se, että tuomioita annetaan paljon ei tee niistä yhtään merkittävämpiä kuin pienemmän käräjäoikeuden tuomiot. Tämän huomaa myös siitä, ettei käräjäoikeuden aikaisempiin ratkaisuihin juurikaan vedota käsitelyissä.
Härkää sarvista -tyypinen blogi saattaa toki olla istuvalle tuomarille hankala asia, mutta sen sijaan he voisivat pitää hieman "siistimpiä" ja "tosi kunnollisia" blogeja! Tarpeeronta pönötystä olisi kuitenkin ehdottomasti syytä välttää!
Itse olen ollut hyvin tyytyväinen kommentoijien märään. Jos yhten kirjoitukseen tulee keskimäärin 20-30 kommenttia ja parhaimpiin vielä selävsti enemmän eli vaikkapa 50-60, olen milestäni onnistunut herättämään keskustelua. Pönöttävämpiin blogeihin tulee ymmärrettävästi toki paljon vähemmän kommentteja.
Anonyymi ei ole ehkä huomannut, että olen pitänyt "pääblogia" elokuussta 2008 ja olen julkaissut myös siinä useimmiten juridiikkaa koskevia kirjoituksia, suurinosa niistä (tietenkin) kkrittisiä. Tuolla toisella blogilla on tietenkin enemmän ei-juristilukijoita. parhaimpina aikoina tuossa blogissa oli päivässä 2000 kyntiä ja ylikin, lähes joka päivä n. 1000.
Eilen Prosessioikeusblogissa näytti olleen 650 käyntiä.
Blogini site meter meni jossakin vaiheessa eli n. 4-5 vuotta sitten "pois päältä", mutta siihen mennessä blogia oli mittarin mukaan käyty kurkkaamassa kaikkiaan 3,2 miljoonaa kertaa ja kommentteja oli lähetetty reippaat 30 000. Luulisin että nyt käyntejä olisi kaikkiiaan n. 5 miljoonaa ja kommenttien määrä jotain 50 000:n luokkaa.
Blogin pitämisen sijasta tuomarit voisvat olla muulla tavoin aktiisivia verkossa eli esim. Twitterissä ja Facebookissa sekä lähettää kirjoituksiaan ajankohtaisista aiheista vaikkapa Lakimieheen DL:ään, Edilexiin, Oikeus-lehteen jne.
Em. anonyymi sanoi myös:
"En myöskään näe oikein syytä sille että Helsingin käräjäoikeus alkaisi julkaista tuomioitaan laajasti netissä tai edes varsinaisesti tiedottaa niistä. Vaikka onkin suurin tuomioistuin Suomessa, on se kuitenkin alioikeus, jonka tuomioilla on käytännössä vain yksittäistapauksellista merkitystä. Pelkästään se, että tuomioita annetaan paljon ei tee niistä yhtään merkittävämpiä kuin pienemmän käräjäoikeuden tuomiot. Tämän huomaa myös siitä, ettei käräjäoikeuden aikaisempiin ratkaisuihin juurikaan vedota käsitelyissä".
Voi, voi! Tuo on juuri sellaista iänikuista vähättelyä, venkoilua ja suoranaista "typeröintiä", josta blogisti ei kyllä yhtään tykkää! Jos tuomareilla ja laamanneilla on tuollainen asenne, ei ole mikään ihme, että tuomioistunten tiedottaminen on Suomessa lapsen kengissä. Ero ruotslaisten alioikeuksien tiedottamiseen on kuin yöllä ja päivällä.
Ei kukaan toki vaadi, että käräjäoikeuden, esimerkiksi Helsingin KäO:n, pitäisi ladata nettiin pitkiä tuomiota sellaisenaan päivästä toiseen! Kysymys on siitä, että käräjäoikeus julkaisi edes vaikka kerran viikossa tai muutaman kerran kukaudessa tiedotteita, joissa kerrottaisiin lyhyesti ja ymmärrettävästi käräjäoikeudessa ksitellyistä merkittävistä asioista ja annetuista päätöksistä oikeuden puheenjohtajana toimineen tuomarin lyhyillä kommenteilla täydennettynä.
Näin tekevät ruotsalaiset käräjäoikeudet laidasta laitaan. Katsokaapa vaikka Helsingborgin käräjäoikeuden todella hyvin laadittuja ja mielenkiintoisia sivuja. Siellä käräjäoikeduen uutisia ja pressitiedotteita julkaistaan säännönmukaisesti. näkyvällä paikalla. Ruotsalaisen käräjäoikeuden kotisivulla julkaistaan myös "juttulistat" seuraava parin viikon asioista, joita eri osastoilla käsitellään. Suomessa näin ei tehdä koskaan ja suomalaisten käräjäoikeuksien tiedotesivut ammottavat tyhjyyttään toteamauksella "tällä hetkellä ei ole tiedotettavaa"!
Ruotsalaisista käräjäoikeuksista esimerkiksi Helsingborgin käräjäoikeuden kotisivuihin ja tiedottamishalukkuuteen voi käydä tutustumassa täältä
http://www.helsingborgstingsratt.domstol.se
Ero suomalaisten käräjäoikeuksien tiedotusniukkuuteen on huomattava. Sivut on laadittu taidolla, kivasti ja mielenkiintoa herättävällä tavalla. Suomen käräjäoikeuksien tiedotussävy on harmaa, ruotsalaisten värikäs ja mieleenpainuva..
Ruotsin käräjäoikeudet julkaisevat pressitiedotteensa, joissa käsitellään oikeuden antamia merkittävimpiä ratkaisuja, kotisivullaan. Suomalaisten käräjäoikeuksien tiedotesivu on useimmiten typö tyhjä, ratkaisuselosteita ei julkaista juuri koskaan.
Suomen käräjäoikeudet julkaisevat kotisivullaan pitkiä työjärjestyksiä, jotka eivät ulkopuolista lukijaa kiinnosta. Ruotsalaiset käräjäoikeudet eivät julkaise netissä työjärjestyksiä., sen sijaan ne julkaisevat toiminnastaan ja ratkaisuistaan todellista ja kansalaisia kiinnostavaa tietoja.
Tässä yksi esimerkki Helsingborgin käräjäoikeuden kotisivullaan julkaisemasta presitiedotteesta:
Pressmeddelande
17-åring döms för grov misshandel mot två personer på Nicolaiskolan i Helsingborg
[2018-02-05] Helsingborgs tingsrätt
Helsingborgs tingsrätt har i dag dömt en 17-åring som åtalats för att ha knivstuckit två personer på Nicolaiskolan i Helsingborg. 17-åringen döms för två fall av grov misshandel till tio månaders sluten ungdomsvård. Han ska också betala skadestånd till målsägandena.
I slutet av augusti 2017 knivskadades två personer i samband med ett bråk på Nicolaiskolan i Helsingborg. En 17-åring döms nu för att med en kniv ha orsakat de båda brottsoffren allvarliga skador. 17-åringen var åtalad för försök till mord men tingsrätten har gjort bedömningen att 17-åringen inte har haft uppsåt att döda målsägandena.
– I det här fallet har åklagaren inte bevisat att 17-åringen har handlat med uppsåt att döda målsägandena. Därför döms 17-åringen för grov misshandel och inte för försök till mord, säger rådmannen Emma Regnér.
17-åringen döms till tio månaders sluten ungdomsvård. Att den dömde är under 18 år påverkar både straffets längd och att straffet blir sluten ungdomsvård i stället för fängelse.
– Det är fråga om två fall av allvarliga misshandelsbrott med höga straffvärden. Hade den dömde varit vuxen hade straffet blivit tre och ett halvt års fängelse, säger Emma Regnér.
17-åringen ska också betala skadestånd till målsägandena om sammanlagt 105 706 kronor.
Tingsrätten dömer också tre andra personer för misshandel bestående i att vid samma tillfälle ha utdelat flera sparkar mot en av målsägandena. Påföljden för dem bestäms till ungdomstjänst respektive villkorlig dom med samhällstjänst. Även här har tingsrätten beaktat att de dömda är unga.
Rikosjutun käsittelyn kulkua selostetaan ruotsalaisen käräjäoikeuden kotisivulla esimerkkitapauksen valossa mm. filmin (25 min) ja animaation avulla:
Rättegång i tingsrätten
Det som i dagligt tal brukar heta rättegång, kallas på en domstol för huvudförhandling. Vid en huvudförhandling i ett brottmål beslutar domstolen om den tilltalade, det vill säga den som är misstänkt och åtalad för ett brott, är skyldig. Samtidigt avgörs vilket straff (påföljd) det ska bli.
De som dömer i ett brottmål i tingsrätten är en juristdomare och tre nämndemän. Om det inte finns anledning att döma till annan påföljd (straff) än böter kan ibland en ensam juristdomare döma i målet.
Film: Misshandel på krogen
I filmen "Misshandel på krogen" följer vi en brottmålsrättegång i en svensk tingsrätt. Filmen visar rättegången från början till slut - från att alla kommer in i rättssalen till dess att domaren förklarar rättens beslut.
Se filmen.
Animation: Titta in i tingsrätten
I vår animation kan du se vad som händer under en brottmålsrättegång i en tingsrätt.
Öppna animationen (öppnas i nytt fönster, kräver även stöd för script).
Vill du ta del av innehållet i löpande text istället? På sidan "Vad händer i rättssalen" kan du läsa om hur förhandlingen går och på sidan "Vem är vem?" finns personerna som är med vid rättegången beskrivna.
Ersättning till parter och vittnen
Målsägande, vittnen och föräldrar till unga tilltalade som kallats av tingsrätten kan få ersättning för bland annat resekostnader. Vittnen och andra som kallats på begäran av den tilltalade ska ersättas av denne medan övriga får ersättning av staten. Offentliga försvarare får ersättning av staten för sitt arbete. Den tilltalade kan bli skyldig att helt eller delvis betala tillbaka vad staten betalat till bland annat offentliga försvarare. Tilltalade som frikänns kan få ersättning av staten för vissa kostnader.
Praktisk information inför rättegången
Tingsrätten försöker planera förhandlingarna så att ingen behöver vänta i onödan. Tyvärr går det inte att helt undvika väntetider, och förseningar förekommer då och då.
Det finns en högtalaranläggning som domarna använder när de kallar in parter och vittnen till rättssalen. Innan förhandlingen får parter och vittnen vänta i något av väntrummen eller i korridoren utanför. Det går också ofta att ordna så att den som känner oro får vänta i ett enskilt rum. Det är vaktmästarna/ordningsvakterna som hjälper till med detta.
Den som inte hör bra inne i rättssalen kan säga till ordföranden för att få hjälp med att koppla in en hörlur i bordet för att bättre höra det som sägs i salen.
Helsingin käräjäoikeuden mediaryhmä on yksi askel – mutta oikeaan suuntaan
Helsingin käräjäoikeuteen perustettu mediaryhmä tarjoaa tuomioistuintyöskentelyn asiantuntijoita median käyttöön. Mukavaa, että aihe puhuttaa ja kiinnostaa laajemminkin. Ryhmän tarkoituksena on antaa toimittajille taustatietoa Helsingin käräjäoikeuden toiminnasta sekä yleisesti oikeuskäytännöistä käräjäoikeuden käsittelyssä oleviin tapauksiin liittyen. Etenkin monimutkaisissa tapauksissa on molemmin puolin hyödyllistä, jos toimittaja voi kääntyä asiantuntevan tuomarin puoleen matalalla kynnyksellä.
Toivomme mediaryhmän toiminnan lisäävän suomalaistuomarien kiinnostusta toimia julkisuudessa alansa asiantuntijoina. Työnsarkaa kyllä riittää, mutta on mielestämme tärkeää saada myös tuomioistuinten ääni kuuluviin. Esimerkiksi Ruotsissa tuomarikunta osallistuu aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun muun muassa blogikirjoituksin, Domstolspodden-podcastin avulla ja Twitterissä.
Mediaryhmän perustaminen on pieni askel kohti tuomarien nykyistä suurempaan julkiseen keskusteluun osallistumista. Mediasuhteiden vastuutuomarit ovat varautuneet antamaan haastatteluja medialle ja osallistumaan oikeuslaitoksen toimintaa koskevaan julkiseen keskusteluun. Mediaryhmän toiminnan toivotaan helpottavan sekä toimittajien työtä että lisäävän yleistä tietämystä tuomioistuinten toiminnasta. Usea toimittaja on jo ilmaissut tyytyväisyyttä hankkeen käynnistymisestä, ja iloksemme myös eräät tuomioistuimet ovat olleet kiinnostuneita yhteistyöstä. Jaamme mielellämme kokemuksia ja ajatuksia aiheesta kollegoiden kanssa.
Viranomaisviestintä on sosiaalisen median myötä ottanut suuria harppauksia, ja vaikutukset näkyvät myös tuomioistuintiedottamisessa. On aivan totta, että Helsingin käräjäoikeuden sivut ovat viestinnän osalta heikoissa kantimissa. Sivut on suunnattu käräjäoikeudessa asioiville, ja tiedotteita on toistaiseksi julkaistu lähinnä käräjäoikeutta koskevissa asioissa. Olemme ottaneet harkintaan sen, että julkaisisimme juridisesti kiinnostavien ratkaisujen tiedotteita myös verkkosivuillamme.
Suurin osa Helsingin käräjäoikeuden viestinnästä tapahtuu suuren yleisön näkymättömissä aktiivisessa yhteistyössä toimittajien kanssa. Sekä yhteiskunnallisesti merkittävien että mediaa muuten kiinnostavien tapausten osalta laaditaan mediatiedotteita. Joistakin tapauksista tiedotetaan vasta sen jälkeen, kun useampi toimittaja on kysellyt lisätietoja asiasta. Proaktiivinen tiedottaminen mahdollistaa oikean tiedon välittämisen ja oikeisiin asioihin keskittymisen etenkin tapauksissa, joissa tuomio on pitkä tai vaikeaselkoinen. Tiedottamisesta vastaavat ratkaisukokoonpanon puheenjohtaja ja käräjäoikeuden tiedottaja.
Viestintää tehdään rajallisin resurssein mutta tavoitteet edellä. Toimittajien työn helpottamisen lisäksi kyse on käräjätuomarien ja asiakaspalvelun työn helpottamisesta. Tarkoituksena on median avulla tarjota suurelle yleisölle oikeaa tietoa Helsingin käräjäoikeuden toiminnasta ja näin lisätä luottamusta tuomioistuimeen. Kärjistetysti voisi sanoa, että on tärkeämpää saada oikea tieto Helsingin Sanomien sivuille kuin saada se Helsingin käräjäoikeuden sivuille.
Laamanni Tuomas Nurmi ja tiedottaja Ilmar Metsalo, Helsingin käräjäoikeus
Okei, tavoitteet ovat hyviä ja kannatettavia! Alku aina hankalaa, joten uskon että tilanne Hgin käräjäoikeuden kohdalla paranee kohta merkittävästi.
Mediaryhmä on vain osa tuomioistuimen tiedotustoiminnasta. Ratkaisutiedotteiden julkaiseminen käräjäoikeuden kotisivulla olisi iso askel parempaan suuntaan. Esimerkkejä tästä löytyy esim. Helsingin HO:n sivustolta.
Media tiedottaa.
Tuomareiden sidonnaisuus- ja sivutoimirekisteriin tehdyistä merkinnöistä,sielläkin näyttäisi olevan puutteita.
Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta, joka on väärällään eri tahoille sidonnaisia lakimies ym. jäseniä on ilmeisen mitäänsanomaton putiikki, kun vain kolmen jäsenen nimi on sidonnaisuus ja sivutoimirekisterissä rekisterissä.
Eteran hallituksen jäsenen Mikko Nyyssölän ainakin voidaan katsoa olevan joissakin tapauksissa esteellinen.
Myös puheenjohtaja Jaakko Hannulan varapuheenjohta Pauli Ståhbergin nimet niinikään puuttuvat.
Yksi seikka, joka parantaisi tämän blogin,jota kommentoidaan ihan kiitettävässä määrin, on toiminto, joka mahdollistaa yksittäiseen kommenttiin kommentoimisen. Se mahdollistaisi viestiketjut, jotka helpottai tuon kommentin keskustelun seuraamista. Erityisen kätevä olisi nähdä blogistin vastaus heti kommentin alla.
Totta.
Lähetä kommentti