1. Korkeimmassa oikeudessa (KKO) on - jälleen kerran - täytettävänä jäsenen eli oikeusneuvoksen virka. Vuonna 2016 KKO:een nimitettiin kaksi ja viime vuonna peräti neljä uutta jäsentä. Tänä vuonna tullaan eläköitymisten takia nimittämään kaksi ja ensi vuonna ainakin yksi oikeusneuvos. Presidentti Timo Esko lähtee eläkkeelle vuonna 2020. Jos hänen seuraajansa nimetetään KKO:n sisältä, kuten olisi luonnollista, joudutaan oikeuden jäsenistöä täydentämään uudella nimityskierroksella.
2. Olen tarkastellut oikeusneuvosten vuodesta 2008 alkaen. Blogin lukijat ovat pitäneet tarpeellisena, että jatkan näitä arviointejani edelleen. Kaikki eivät toki ole pitäneet siitä, että "ronkin" KKO:n jäsenten valintaprosessia ja arvioin, kenet voitaisiin kulloinkin virkaan nimittää. Minusta on kuitenkin hyvä, että Suomessa edes joku vaivautuu pohtimaan sanottuja asioita ja tarjoaa samalla lukijoille mahdollisuuden kommenteilla osallistua keskusteluun. Pidän tärkeänä, että ylimmän tuomioistuimen jäsenten nimityksistä keskustellaan.
3. KKO:n jäsenen virkaa hakivat nyt (aakkojärjestyksessä) seuraavat 12 juristia: Hallavainio Anne-Mari, Karttunen Jussi, Kyllönen Ari, Lamponen Helena, Martikainen Petri, Raitio Juha, Rautio Jaakko, Ojala Timo, Tammi-Salonen Eva, Tapani Jussi, Välimaa Asko ja Wirén Ari.
4. Hakijoista oikeustieteen tohtoreita on viisi (Lamponen, Raitio, Rautio, Tammi-Salminen ja Tapani), heistä professorina toimii kolme (Raitio, Tammi-Salminen ja Tapani). Tuomareita joukossa on viisi (Karttunen, Kyllönen, Rautio, Ojala ja Wirén); Karttunen on markkinaoikeustuomari ja Wirén työtuomioistuinneuvos, Kyllönen, Ojala ja Rautio työskentelevät kaikki Helsingin hovioikeudessa. Hallavainio on oikeusministeriön hallitusneuvos ja Välimaa saman ministeriön kansliapäällikkö. Martikainen on OKa-viraston esittelijäneuvos ja Lamponen TE-ministeriön virkamies. Rautiolla ja Välimaalla on pitkä kokemus lainvalmistelijana. Tällä kerralla hakijoiden joukossa ei ole yhtään alioikeustuomaria tai asianajajaa, ei liioin KKO:n esittelijää.
5. Useimmat hakijat eivät ole ensimmäistä kertaa "pappia kyydisssä", vaan he ovat ilmoittautuneet oikeusneuvoksen virkaan aikaisemmin, jotkut eli Karttunen, Kyllönen, Rautio, Raitio ja Välimaa jopa useita kertoja; ennätystä näyttäisi tässä suhteessa pitävän hallussaan hovioikeudenneuvos Ari Kyllönen. Hakijoiden ikäjaukaumasta sen verran, että vanhimmat heistä ovat 61-vuotias Ari Wirén ja 59-vuotias Ari Kyllönen, yli viisikymppisiä ovat myös Helena Lamponen (58), Jaakko Rautio (51), Anne-Mari Hallavainio (50), Juha Raitio (50) sekä Asko Välimaa (54). Alle 50-vuotiaita puolestaan ovat Jussi Karttunen (48), Petri Martikainen (46), Eva Tammi-Salminen (46), Jussi Tapani (44) ja Timo Ojala (42).
6. Viime kerralla haastatteluvaiheeseen asti hakijoista pääsivät Tammi-Salminen ja Karttunen, Tammi-Salminen sai KKO:n virkaesityksessä kaksi ääntä. Nämä seikat eivät ole kuitenkaan kovin painavia, kuten kokemuksesta tiedämme. Edellisellä hakukerralla KKO:n jäsenten haastattelussa olevista hakijoista kaksi eli professori Tuomas Hupli ja laamanni Antti Savela eivät ole nyt lainkaan hakijoiden joukossa.
7. Pitää myös muistaa, ettei tohtorin tutkinto paina kovin paljon jäsenen nimitysmenettelyssä. Päin vastoin KKO tuntuu pitävän tiukasti kiinni siitä, ettei sen jäsenistöön tulee liikaa tohtoreita. Kun viimeksi jäseneksi nimitetty Juha Mäkelällä on tohtorin tutkinto, voidaan nyt lähteä siitä, että KKO:n valinta kohdistuisi ei-tohtoriin. Mäkelä on myös siviilioikeuden ekspertti, mikä merkitsee melko todennäköisesti sitä, että tällä kerralla virkaesitys saattaa kohdistua lähinnä rikos- tai/ja prosessioikeuden edustajaan. Prosessioikeuden "ihmisiä" KKO:ssa on jo nykyisin aika paljon, mutta rikosoikeuden asiantuntijoita jäsenistössä on vähemmän. Edellisen kerran rikosoikeus oli virantäytössä "valttia" vuonna 2012, jolloin nimityksen sai lainsäädäntöneuvos Jarmo Littunen. Tuntuisi johdonmukaista, että tällä kerralla etusija olisi rikosoikeuteen perehtyneillä ja etenkin lainvalmistelijoina toimineilla hakijoilla.
8. Edellä mainituilla perusteilla päätyisin siihen, että viranhakijoista olisivat vahvoilla lähinnä rikosoikeuden professori Jussi Tapani, kansliapäällikkö Asko Välimaa ja hovioikeudenneuvos Timo Ojala.
9. Turun yliopiston rikosoikeuden professori Jussi Tapani on julkaissut väitöskirjan lisäksi joko yksin tai muiden kirjoittajien kanssa useita monografioita sekä lähes 200 rikosoikeutta käsittelevää artikkelia ja oikeustapauskommenttia. Tapania voidaan kenties pitää vielä liian nuorena ylimmän oikeuden jäseneksi. Edellisen kerran vakinainen professori on nimitetty KKO:n jäseneksi joskus 80-luvulla, jolloin nimityksen saivat kauppaoikeuden professori Pirkko-Liisa Aro (nykyinen Haarmann) ja esineoikeuden professori Juhani Wirilander. Olisi siis jo korkea aika saada jälleen professori KKO:n jäsenistöön. Mainittakoon, että Ruotsin korkeimman oikeuden jäseneksi nimitettiin viime vuonna 47-vuotias Tukholman yliopiston rikosoikeuden professori Petter Asp.
10. Asko Välimaa on toiminut aluksi lähes 10 vuotta yliopiston asissitenttina ja sen jälkeen vuodesta 1997 lähtien oikeusministeriön lainsäädäntöneuvoksena, rikos- ja prosessioikeuden yksikön lainsäädäntöjohtajana, ylijohtajana (osastopäällikkönä) ja viime vuodesta lähtien OM:n kansliapäällikkönä. Välimaan varsinainen leipälaji on prosessioikeus, mutta hän on osallistunut myös monien kansainvälistäkin ulottuvuutta omaavien rikosoikeudellisten lakihankkeiden valmisteluun. Välimaalla on useita merkittäviä julkaisuja.
11. Timo Ojala on siis vasta 42-vuotias, mutta saanut silti jo aika paljon aikaan. Ojala valmistui ylioppilaaksi 1994 Sotkamon urheilulukiosta; todettakoon, että oikeuskanslerina kuluvan vuoden alusta aloittanut Tuomas Pöysti kirjoitti ylioppilaaksi Ounasvaaran urheilulukiosta.Tuomas Pöystin tavoin myös Timo Ojala on valmistunut oikeustieteen kandidaatiksi Lapin yliopistosta. Ojalan tuomioistuinura alkoi 2001 Helsingin hovioikeudesta, jossa hän oli nelisen vuotta viskaalina eli esittelijänä. Vuonna 2005 Ojala siirtyi KKO:een, jossa toimi oikeussihteerinä ja esittelijäneuvoksena vuoteen 2012, jolloin siirtyi takaisin Helsingin hovioikeuteen, ensin ma. hovioikeudenneuvokseksi ja vuonna 2015 vakinaiseksi jäseneksi. Ojalalla on ollut sivutoimia mm. Urheilun oikeusturvalautakunnassa ja Liikennevahinkolautakunnassa. Hän on julkaissut kirjat mm. lapsiin kohdistuvista seksuaalirikoksista (2012) ja seksuaalirikoksista (2014) sekä ollut osakirjoittajana Rikosoikeus-kommentaariteoksessa (2009). Vankka rikosoikeuden tutkija siis.
12. Saa nähdä, miten nimitysasiassa tällä kertaa käy ja osuuko arvioni lähimainkaan oikeaan!
18 kommenttia:
Kappaleessa 9 lausutun osalta sellainen kommentti, että Tapani on saanut varatuomarin arvon eli on siis asukultoinut.
Jasså! Kiitos, korjaan tuon kohdan.
Työtuomioistuinneuvos Ari Wirén hoitaa parhaillaan määräaikaisena avoinna olevaa työtuomioistuimen presidentin virkaa. Huomasin äsken, että valtioneuvoston yleisistunnossa on tänään esillä työtuomioistuimen presidentin viran täyttämistä koskeva asia. Julkisuudessa ei ole ollut mitään tietoa siitä, kuka ollaan "istuttamassa" ko. virkaan. Asia ei ole ilmeisesti kiinnostanut edes valtamediaa pätkän vertaa! Tuskinpa presidentiksi esitetään Wiréniä. Jos esitettäisiin, hän ei olisi hakenut KKO:n jäsenen virkaa.
Matrikkeleista päätellen muitakin virkoja tulee KKO:ssa auki vielä ennen Timo Eskolta vapautuvaa.
Pitäisikö meille todellakin perustaa erityisiä mediatuomarin virkoja? Mediatuomarit osallistuisivat myös tuomareiden nimittämistä koskevaan keskusteluun. Nyt tuota keskustelua ei rohjeta käydä.
olisiko Pekka Pärnänen nousemaassa työtuomioistuimen presidentiksi?
Jussi Tapani oli RUKn kurssinsa priimus yli 900 upseerioppilaan joukossa. Meriittiä on sekin henkisestä ja fyysisestä kyvykkyydestä.
Tutkijana ja opettajana opettaja on suosittu ja pätevä.
Valtioneuvoston yleisistunto päätyi esittämään Pärnäsen nimittämistä työtuomioistuimen presidentiksi. Oikeusministeriön tiedotteen mukaan tasavallan presidentti päättää nimityksestä tiistaina 30.1.2018.
Blogisti:
Pidän tärkeänä, että ylimmän tuomioistuimen jäsenten nimityksistä keskustellaan.
Kansalaisena kysyn, miksi KHO:n jäsenten nimityksistä ja niiden perusteista ei olisi syytä keskustella. Kuten KHO etusivullaan kertoo, "monissa Euroopan unionin jäsenvaltioissa on käytössä kaksiasteinen hallintotuomioistuinlaitos. Suomessa korkeimpaan hallinto-oikeuteen voidaan valittaa oikeudellisin perustein myös ylintä toimeenpanovaltaa edustavien valtioneuvoston ja ministeriöiden päätöksistä."
Edelleen: "Korkeimmalle hallinto-oikeudelle saapuu vuosittain noin 4000 asiaa", ja "Korkeimman hallinto-oikeuden toimiala on kansainvälisestikin vertaillen laaja."
VN:n tänään tekemä päätös erottaa valtakunnansyyttäjä virastaan on KHO:n toimivaltaan kuuluva valitusasia. Esimerkiksi.
Peräänkuulutan keskustelua KHO:n jäsenten nimitysasioissa! Onhan se toimialallaan ylin tuomioistuin. Vai mitä blogisti yllä mainitulla lausumallaan tarkoittaa?
Toki myös KHO:n tuomareiden nimityksistä kannattaa ja pitääkin keskustella! Itse tunnen paljon paremmin KKO:n ja yleensä yleisten tuomioistuinten tuomareita kuin hallintotuomioistuinten jäseniä ja siksi tarkastelen lähinnä vain KKO:n jäsenten nimityksiä.
Mediassa KHO:n nimitykset eivät näy missään, ja KKO:nkin nimitykset vain Virolaisen blogeissa!
Mediaa ei siis ilmeiseti kiinnosta "pätkääkään", keitä siellä korkissa tai kohossa istuu tai keitä uusia tyyppejä sinne nimitetään!
Mutta mediaa ei kiinnostanut pätkän vertaa myöskään työtuomioistuimen uuden presidentin valinta ja nimitysmenettely, josta VN teki eilen esityksen tasavallan presidentille. Tilasin tuota nimitystä koskevat asiakirjat pari tuntia sitten ja tarkoituksenani on laatia erillinen blogijuttu ko. nimitysasiasta. Se menee ensi viikon puolelle. Nyt pitää keskittyä seuraamaan presidentinvaalien ensimmäistä kierrosta!
Luultavasti Jussi Tapani on saanut KKO:n sisältä, joko yhdeltä tai useammalta jäseneltä, vinkin, jonka mukaan hänen kannattaisi hakea virkaa. Tuskin hän muutoin olisi jättänyt hakupapereitaan.
Olen 10 vuoden kuluessa oikeusneuoksen virkojen nimittämiasioita blofgissa seuratessani havainnut, että runsas kolmannes tai jopa puolet oikeusneuvoksista on tullut nimitetyksi virkaan heti ensimmäisellä hakukerralla. Viime aikaisista tapauksista tällaisia ovat esimerkiksi Ari Kantorin, Jorma Rudnagon, Tuomo Antilan, Lena Engstrandin ja MIka Ilveskeron nimitykset. Sitten on useita tapauksia, joissa hakija on joutunut hakemaan KKO:n jäsenen virkaa vähintää kaksi tai kolme kertaa taikka vieläkin useammin ennen kuin on tärpännyt.
Ne jäsenet, jotka ovat saaneet nimityksen yhdellä hakukerralla, ovat saaneet tavalla tai toisella vinkin eli kehotuksen jättää hakupaperinsa. Ts. kysymyksessä on eräänlainen kutsumenettely, tietenkin epävirallinen sellainen, jollaista menettelyä KKO.ssa ei mmärrettävistä syistä haluta juuri koskaan myöntää.
"Kun eläkkeelle on nyt lähdössä oikeusneuvos Ilkka Rautio, jota voidaan pitää rikosoikeuden kiintiön edustajana, tuntuisi johdonmukaista, että tällä kerralla etusija olisi rikosoikeuteen perehtyneillä ja etenkin lainvalmistelijoina toimineilla hakijoilla."
Näyttää ON Rautio olevan edelleen virassaan, ks. KKO:n kotisivut. Tuskin "po lainvalmistelijan virkaa", jos sellaisesta voidaan ylipäätään puhua, etukäteen täytetään. Ts. pohjautuvatko blogissa esitetyt arviot virantäytön perusteista tosiseikoille, vai onko kyseessä feikkiarvio?
luullakseni Bygglin on ensiksi lähdössä eläkkkeelle
Seuraava oikeusneuvos ei ainakaan ole Aarnio kokoonpanon puheenjohtaja, vaikka tällaisen ajatuksen joskus ilmoille heititkin. Onhan tässä jo toinen virantäyttö meneillään em. kommenttisi jälkeen
Asko Välimaata esitetään ja huhujen mukaan lyhyt kausi hänellä sillä hänestä tehdään näin tuomioistuinviraston pääjohtaja,
Olin siis jäljillä, sillä Välimaa oli minunkin arvaukseni yhdessä kahden muun hakijan kanssa.
http://www.korkeinoikeus.fi/fi/index/ajankohtaista/tiedotteet/2018/02/korkeimmanoikeudenjasenenvirkaanesitetaankansliapaallikkoaskovalimaata.html
Tuo oli yllättävä tieto, että AV:stä kaavaillaan tuomioistuinviraston pääjohtajaa.
Minusta ko. viraston pomoksi pitäisi kyllä valita tuomari, jolla on paljon pidempi kokemus tuomarin virkojen hoitamisesta.
Lähetä kommentti