1. Kuten edellisestä blogijutusta selvisi, Suomeen on saatu uusi oikeuskansleri. Hän on Tuomas Pöysti, joka aloitti valtioneuvoston oikeuskanslerina 1.1.2018. Hänet nimitettiin virkaan jo toukokuussa 2017.
2. Oikeuskanslerina Pöysti on ennättänyt antaa jo pari haastattelua. Ylen toimittaja Tulikukka de Fresnesin haastattelu ilmestyi yle.fi:ssä sunnuntaina 7. tammikuuta. Jutusta ilmenee, että se oli tehty torstaina 4. tammikuuta eli samana päivänä, jolloin Pöysti oli valvonut ensimmäisen kerran laillisuutta valtioneuvoston eli hallituksen yleisistunnossa. Haastattelusta selviää muutama uusi seikka Pöystin menneisyydestä.
3. Tuomas Pöysti on syntynyt 2.5.1970 Rovaniemellä. Hän on siis 47-vuotias, mikä on sopiva ikä ryhtyä hoitamaan maan ylimmän laillisuusvalvojan virkaa. Pöystin molemmat vanhemmat ovat toimineet eläinlääkäreinä. Käydessään Ounasvaaran urheilulukiota Tuomas juoksi 800 metriä alle kahdessa minuutissa.
4. Tuomaksen "kasin" aika ei ole lainkaan hassumpi, eikä ole mikään ihme, että hän ilmoittaa Lakimiesmatrikkelissa harrastukseen edelleen juoksun, tarkemmin sanottuna puolimaratonin ja maastojuoksun. Pöystin muita harrastuksia ovat yleisurheilu, jalkapallovalmennus ja toiminta HJK:ssa, hiihto, marjastus, kalastus, metsässä samoilu, kv. politiikka, filosofia sekä Ranskan kieli ja kulttuuri. Aikaansaapa mies siis joka suhteessa, harrastuslistasta ei puutu oikeastaan muu kuin sienestys.
5. Pöysti asuu Espoossa ja hänellä on belgialaissyntyinen vaimo Ruxandra ja kaksi jalkapalloilua HJK:n riveissä harrastavaa teini-ikäistä lasta. Tuomas noin 190 senttinen hoikka kaveri, joten ei ole yllätys, että juoksu maittaa. Työmatkat oikeuskanslerinvirastoon hoituvat virka-autolla. Tuomas kertoo lukeneensa viimeksi Jonna Pulkkisen ja Mika Wistin kirjoittaman kirjan Viinalla terästetty sota, jonka hän sai joulupukilta. - Itse sain toissa jouluna pukilta Sari Näreen sosiologian alaan kuuluvan kirjan Sota ja seksi.
6. Tuomas kertoo päättäneensä ryhtyä lukemaan lakia jo 9-vuotiaana (!), jolloin hän oli perehtynyt Timo Konstarin vuonna 1979 ilmestyneeseen kirjaan Harkintavallan väärinkäyttö. Konstarista tuli sittemmin Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professori, ja hallinto-oikeus on myös Tuomas Pöystin yksi leipälaji juridiikassa. Ihmisoikeuksista Pöysti kertoo innostuneensa luettuaan Martin Scheinin vuonna 1991 ilmestyneen väitöskirjan Ihmisoikeudet Suomen oikeudessa.
7. Tuomaksen opiskelupaikka löytyi Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnasta. Toimittaja Tulikukka de Fresnes kertoo edellä mainitussa jutussaan, että Tuomas "ajautui opiskelijana väittelyihin Lapin yliopiston professorien kanssa". Itse en tätä kokenut, vaikka muistan hyvin Tuomaksen noilta ajoilta; matkalaukkuproffana kävin yliopistolla aika harvoin. Kerran Tuomas heitti minut autollaan yliopistolta Lappia-talolle, jossa pidettiin Rovaniemen hovioikeuden tuomaripäiviä. Sotilasarvostaan tai varusmiesajastaan Tuomas ei ole antanut julkisuuteen tietoja; olisiko mies kenties sivari?
8. Pöysti valmistui oikeustieteen kandidaatiksi vuonna 1995 erinomaisin arvosanoin. Opiskeluaikana Tuomas innostui oikeusinformatiikasta, jossa Lapin oikeustieteellisellä tiedekunnalla on ollut Suomessa edelläkävijän asema. Jatko-opintoja Pöysti suoritti Helsingin yliopiston (HY) kansainvälisen talousoikeuden instituutissa (KATTI) toimien samalla HY:n oikeustieteellisen tiedekunnassa oikeusinformatiikan opetuksen vastuuhenkilönä. Hän ei ole suorittanut tuomioistuinharjoittelua eikä ole siten varatuomari. Pöysti väitteli 1999 oikeustieteen tohtoriksi, väitöstilaisuus pidettiin Helsingin yliopistossa. Väitöskirja, jossa on reilut 500 sivua, on nimeltään Tehokuus, informaatio ja eurooppalainen oikeusalue.
9. Oikeusinformatiikka on laaja ja hieman vaikeasti hahmotettavissa oleva oikeuden ala, joka syntyi Yhdysvalloissa 1940 -luvulla tietokoeiden käytön alkamisen myötä. Euroopassa oikeusinformatiikka on painottunut lähinnä informaatio-oikeuteen, sen muita osa-alueita ovat oikeudellinen tietojenkäsittely, oikeudellinen tieto ja tietotekniikkaoikeus. Suomessa Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunta on edelleen ainoa oikeustieteellinen tiedekunta, jossa oikeusinformatiikka on pakollisena oppiaineena ja jossa myös on maan ainoa oikeusinfomatiikan professuuri.
10. Tuomas Pöystin väitöskirja osoittaa erinomaista oppineisuutta, mutta itse en ole kirjaa lukenut. Olen kyllä selaillut sitä, mutta todennut, että se on meikäläiselle liian vaikeaselkoinen eikä sisällä juuri mitään sellaista, johon kannattaisi perehtyä. Samaan kategoriaan luen myös esimerkiksi Olli Mäenpään laajan väitöskirjan Keskusviraston asema valtionhallinnossa (1979) ja Kaarlo Tuorin väitöskirjan Valtionhallinnon sivuelinorganisaatio II ( 1983). Niitäkään en ole lukenut.
11. Tuomas Pöysti ei ryhtynyt kuitenkaan tutkijaksi, vaan meni töihin valtiovarainministeriöön (VM), jossa hän on ollut hallitussihteerinä (1999), neuvottelevana virkamiehenä (2000-2004) sekä controllerina (2004-2006). Vuonna 2007 Pöysti nimitettiin Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) pääjohtajaksi; aikamoinen saavutus ainoastaan 37 -vuotiaalta mieheltä. Pääjohtajan pestiä kesti vuoteen 2015, jolloin Pöysti alkoi tähyillä muita työpaikkoja. Hän haki yllättäen KKO:n jäsenen eli oikeusneuvksen virkaa, mutta ei saanut nimitystä. Mutta sosiaali- ja terveysministeriöstä tärppäsi, sillä hänet nimitettiin 1.10.2015 lukien STM:n alivaltiosihteeriksi, jota virkaa hoiti elokuun loppuun 2017 asti ja siirtyi 1. syyskuuta VM:n hallintopolitiikan alivaltiosihteeriksi. Pöysti on "Mr Sote" sillä hänen tehtävänään oli STM:ssä sote-uudistuksen toteuttamista pohtineen selvitysryhmän vetäminen ja koko hankkeen virkamiesjohtajana toimiminen.
12. Tuomas Pöysti haki tosin 2008 Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedeḱunnassa haettavaksi julistettua oikeusinformatiikan professorin virkaa - hän oli tuolloin VTV:n pääjohtajana - muttei tullut virkaan nimitetyksi. Viran sai OTT Rauno Korhonen, vaikka Tuomas Pöysti oli minun ja monien muidenkin mielestä virkaan selvästi pätevämpi. LY:ssä ilmeisesti pelättiin, että Pöysti ei olisi tullut virkaa hoitamaan, jos hänet olisi nimitetty siihen, vaan olisi hakenut tehtävää vain taustaviraksi. Pöysti on tehnyt tutkimustyötä virkatyönsä ohella ja hän on Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden dosentti. Hänellä on oikeusinformatiikan professorin (2008) sekä hallinto-ja informaatio-oikeuden professorin pätevyys (2011), mitkä tiedot Pöysti on katsonut aiheelliseksi mainita OKa-viraston kotisivulla olevassa esittelyssä.
13. Tuomas Pöystiä tuntevat sanovat tämän olevan "superälykäs ja nopea virkamies". Pöysti suhtautuu intohimoisesti työhönsä ja häntä kuvataan myös sanoilla rationaalinen, asiakeskeinen, energinen, ahkera ja "rohkea työmyyrä". Kerrotaan, että Pöysti tuntee arvovaltansa ja että hän voi vaikuttaa hieman etäiseltä tai jopa jäyhältä, joka "ei pelkää ketään" (Vihreä Lanka 9.12.2016). "Hän on sellainen pohjoisen mies, ehkä vähän ujo, mutta kun hänen kansaan tekee töitä, tulee esiin huumoriakin". Pöystiä on luonnehdittu myös lahjakkaaksi, innostavaksi ja kunnianhimoiseksi virkamieheksi, joka vaatii paljon paitsi itseltään myös työtovereiltaan. Työtovereiden mukaan miehen "vauhti voi mennä välillä aika kovaksi, mikä voi olla haastavaa muille. Kun ideoita on ylipursuavasti, työtovereiden voi olla välillä vaikea hahmottaa, mihin maaliin lopulta tähdätään."
14. Voimme olla varmoja, että Tuomas Pöysti tulee oikeuskanslerina uudistamaan ja tehostamaan oikeuskanslerinviraston toimintaa monessa suhteessa. Hieman esimakua tästä on jo saatu, sillä viraston kotisivulla mainitaan tarkat tiedot, ei vain Pöystistä itsestään, vaan myös apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalaisesta ja kansliapäällikkö Kimmo Hakosesta sekä kunkin aiemmista työpaikoista. Kotisivulla kerrotaan myös, mitä oikeuskansleri ei voi tehdä eli mitä hänen toimivaltaansa ei kuulu.
15. OIkeuskanlseri Pöysti tulee valvomaan erityisesti sitä, että hallituksen esitykset täyttävät entistä paremmin perustuslain vaatimukset. Tästä asiastahan syntyi melkoinen kalabaliikki vuonna 2016, kun oikeuskansleri Jaakko Jonkka moitti HS:n haastattelussa, että hallitus ei välitä kuunnella hänen tältä osin esittämäänsä kritiikkiä ja käsityksiä, vaan "puskee" lakiesityksiä kiireellä läpi, jolloin esityksissä olevat perustuslailliset puutteet havaitaan vasta eduskunnan perustuslakivaliokunnassa. Tuomas Pöysti on luvannut Ylen edellä mainitussa haastattelussa olla tässä suhteessa aktiivinen ja huolehtia siitä, ettei hänen äänensä ja mielipiteensä jää tässä suhteessa ministereiltä kuulematta. Jollei muu auta, Pöysti sanoo kirjoittavansa käsityksensä valtioneuvoston yleiskokouksen pöytäkirjaan. - Hyvä, näin toimii suoraselkäinen ja napakka oikeuskansleri!
16. Mutta kuinka kauan aktiivinen ja täynnä virtaa oleva Tuomas Pöysti jaksaa ja malttaa toimia oikeuskanslerina? Veikkaisin, ettei oikeuskanslerin homma, jota itse pidän kuitenkin aika "puuduttavana" virkana, tule olemaan Tuomas Pöystin eläkevirka, sillä niin enengisestä ja jopa impulsiivisesta tyypistä näyttäisi olevan kysymys. Pöysti saattaa hakeutua vaikkapa KKO:n presidentiksi tai siirtyä yksityiselle sektorille, jossa varmaankin olisi käyttöä ahkeralle ja pätevälle juristille, joka on perehtynyt monissa tehtävissään myös taloudellisiin kysymyksiin. En sulkisi pois myöskään mahdollisuutta, että Pöysti hakeutuu politiikan pariin. Muistamme vielä Honka-liiton, jonka tarkoituksena oli nostaa silloinen oikeuskansleri Olavi Honka tasavallan presidentti Urho Kekkosen vastaehdokkaaksi vuoden 1962 presidentinvaalissa. Hanke meni mynkään, mutta tulevissa vaaleissa presidenttiehdokkaita tultaneen etsimään myös politiikan ulkopuolelta ja silloin kysyntää voisi hyvinkin olla myös taitavalla, kielitaitoisella ja urheilulllisella oikeuskanslerilla.
12 kommenttia:
Tuomas Pöysti on ensi lauantaina 13.1. haastateltavana TV1:n Ykkösaamussa, joka alkaa kello 10.05. Haastattelijana toimittaja Jari Korkki.
Katselijat voivat lähettää etukäteen kysymyksiä Pöystille.
https://yle.fi/uutiset/3-10016801
"En sulkisi pois myöskään mahdollisuutta, että Pöysti hakeutuu politiikan pariin. Muistamme vielä Honka-liiton, jonka tarkoituksena oli nostaa silloinen oikeuskansleri Olavi Honka tasavallan presidentti Urho Kekkosen vastaehdokkaaksi vuoden 1962 presidentinvaalissa. "
Vestigia terrent.
Seurasin juuri Ylen aamu-TV:stä, kuinka toimittaja haastatteli uutta oikeuskansleria. Pöysti vaikuttaa pätevältä virkaansa ja hän korosti valtioneuvoston valvontaan kohdistuvaa riippumatonta oikeudellista laillisuusvalvontaa.
Tämä on erinomainen asia, vaikka pidänkin oikeuskanslarin virastoa tarpeettomana. Suomeen riittäisi yksi ylin laillisuusvalvoja: eduskunnan oikeusasiamies.
Vaikuttaa kyllä harkitsevalta ja asialliselta mieheltä. Persoona välähti ainoastaan urheilusta puhuttaessa, jolloin mies selvästi innostui, vaikkakin pysytteli vaatimattomana saavutustensa suhteen. Jäi positiivinen kuva.
Toimittaja Jari Korkki päästi Pöystin varsin helpolla Ykkösaamussa. Leppoisaa jutustelua toimittajalta.
Olisi odottanut toimittajan kysyvän, miksi Pöysti päästi Mr Sotena käsistään sote-uudistukseen kuuluvan valinnanvapauslakia koskevan esityksen, vaikka tiesi, kuten hän on itse myöntänyt, esityksessä olevista monista perustuslakiin liittyvistä ongelmista ja puutteista.
Vasta eduskunnan perustuslakivaliokunta puuttui näihin ongelmiin, jolloin koko asia palautui, jälleen kerran, takaisin hallituksen valmisteluun. Aikaa tuhrautui tämän takia, joka on muutenkin venyt ja vanunut vuosikaudet, vähintään puoli vuotta ellei enemmänkin.
Ei kovin hyvä näyttö Pöystin perustuslainsäädännön osaamisesta! Toivottavasti "meno" tässä suhteessa jatkossa paranee.
Olisin myös odottanut toimittajan kysyvän tänään Pöystiltä, miten uusi oikeuskansleri suhtautuu poliittisiin virkanimityksiin, joita myös Juha Sipilän hallitus ja sen ministerit ovat tuon tuostakin tehneet.
Oikeuskansleri Jaakko Jonkan suhtautuminen poliittisiin virkanimityksiin oli liian lepsua. Ensin nimityksiä valmistelevat ministerit kysyivät Jonkalta etukäteen, mitä mieltä hän oli tiettyjen poliittiikojen nimittämisestä korkeisiin virkoihin. Jonkalla ei ollut yleensä mitään huomauttamista. Sitten kun nimityspäätöksistä sitten oli kanneltu oikeuskanslerille, Jonkka tutki ja ratkaisi kantelun ministerin tai/ja koko hallituksen eduksi.
Tästä ilmee myös kaksoisrooli, joka oikeuskanslerilla tosiasiallisesti voi tiethyissä asioissa olla. Eli yhtäältä kansleri ensin pyynnöstä konsultoi ministereitä tai hallitusta ja, sen jälkeen kun näiden päätöksistä on kanneltu oikeuskanslerille, itse tutkii ko. kantelut! Selvänlainen oikeusaste-esteellisyys siis vallitsee.
Mahtaakohan tahti tässä suhteessa "Pöystin aikana" parantua? Minusta vastaukseksi ei riitä, että oikeuskanslerin konsultoinnin jälkeen apulaisoikeuskansleri, eiis "pääkansleri" itse, ratkaisee tehdyt kantelut. Ratkaoisu olisi mieluummin se, että kantelujen ratkaiseminen siirrettäisiin ko. tapauksissa eduskunnan oikeusasiamiehelle.
Liirum laarum -tyyppi!!
Oikeuskansleri Tuomas Pöysti puolustaa alivaltiosihteeri Tuomas Pöystin (Mr Sote) johdolla valmisteltua sote-uudistusta ja valinnanvapauslakia.
Esko Parpalan ennätys 800 metrillä on peräti 1.45.24. Hän juoksi sen vuonna 1989. Vuonna 2017 Suomen parhaat 800 metrin juoksijat viipyivät matkalla aikaan 1.49 ja risat!
800 metrin SE on Ari Suhosella 1.44.10. Hän juoksi sen myös v. 1989 ja vieläpä samoissa kisoissa kuin Parpala oman ennätyksensä. Ari Suhonen valmistui urheilu-uransa jälkeen eläinlääkäriksi.
Tuomas Pöysti oli tänä aamuna haastateltavana TV!:n Ykkösaamussa. Pöysti antoi itsestään ja osaamisestaan hyvän vaikutelman, joten voimme olla aika varmoja siitä, että oikeuskanslerin tehtävät tulevat Pöystin virkakaudella hoidetuksi erinomaisen hyvin.
Toki Pöystiä voidaan arvostella turhan pitkistä lausumista ja hieman pitkäpiimäisestä esiintymisestä, jos halutaan. Toisaalta oikeuskanslerilta edellytetään harkittua ja punnittua argumentointia ja tämän vaatimuksen Pöysti täytti oikein hyvn.
Pöysti oli haastattelussa varsin vakavan oloinen, hän ei hymyillyt kertaakaan. Vasta loppukevennysvaiheessa, jolloin toimittaja Jari Korkki otti esiin Pöystin ennätyksen 800 metrillä ("karvan verran alle 2 minuutin"), mies selvästi vapautui ja muisteli hymynkare suupielessä juniorivuosien juoksujaan ja sitä, että Suomen parhaat juniorit juoksivat tuohon aikaan eli 1980-luvun lopulla 800 metriä hieman yli 1.50:n. Tässä yhteydessä mainittiin myös rovaniemeläisen Esko Parpalan - ilmeisesti Pöystin seuratoveri - nimi; Parpalan ennätys kasilla lienee jotain 1.47 ja risat.
Pöysti kertoi, että parin kolmen vuoden tauon jälkeen hän on aloittanut uudelleen harjoittelun voidakseen kesällä parantaa puolimaratonin ennätystään.
Blogijutussa arvioin ikään kuin vanhasta muistista Pöystin pituudeksi 190 cm. TV-kuvan perusteella tuohon arvioon voidaan lisätä viisi senttiä.
Tuomas Pöystin esiintyminen Ykkösaamussa viime lauantaina paljasti ainakin sen tosiasian, että tv-kuvan perusteella uuden oikeuskanslerin purukalusto eli hampaat ovat aika huonossa kunnossa.
Onko nyt aika uudelleenarviointiin? Herralta VN:n Controller-toiminnoista ja Valtiontalouden tarkastusvirastosta savuavat rauniot ja nyt diiba-daabaa OKa:na...puhumattakaan sote-sekoilusta.
Lähetä kommentti