74. Matti Nissisen via dolorosa

1. Valtakunansyyttäjä Matti Nissisen virkarikosyyteasian käsittely jatkui tänään korkeimmassa oikeudessa (KKO) suullisella käsittelyllä. Tasan kuukausi sitten eli 15.10. asiassa pidettiin valmisteluistunto, josta kerroin blogijutussa numero 70/18.10.2017. 

2. Syyte liittyy syyttäjälaitoksen koulutushankintoihin, joita Matti Nissinen teki ensin Itä-Suomen syyttäjäviraston päällikkönä ja sen jälkeen valtakunnansyyttäjänä. Koulutusta hankittiin Matin pikkuveljen Vesa Nissisen johtamalta ja omistamalta yhtiöltä Deep Lead Oy vuosina 2007-2015.  Asiassa on siten kyse Matti Nissisen esteellisyyteen perustuvasta korruptiosta. Syyttäjä vaatii Nissiselle rangaistusta tahallisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta. 

3. Matti Nissinen on myöntänyt olleensa esteelllinen, mutta syyllistyneensä, ei tahalliseen, vaan ainoastaan sitä lievempään tuottamukselliseen virkavelvollisuuden rikkomiseen. Hän on sanonut toimintansa johtuneen ajattelemattomuudesta, malttamattomuudesta ja huolimattomuudesta. Puolustuksen mukaan Matilla ei ole ollut rikollista tahtoa hankkia syväjohtamiskoulutusta Deep Leadilta. Esitutkinnassa Matti on kertonut käyneensä vuonna 2005, jolloin hän oli ollut valtionsyyttäjän virassa, itse Deep Ledin syväjohtamiskurssin ja "hurahtaneensa" silloin innoisssaan asiaan niin kovasti, ettei tullut myöhemmin koulutushankinnoista päättäessään ajatelleeksi omaa esteellisyyttään.

4. Valmisteluistunnossa Matti Nissinen ei ollut itse paikalla, vaan häntä edusti asianajaja  Jarkko Jaatela. Tämän päiväiseen istuntoon Matti oli velvoitettu saapumaan henkilökohtaisesti 600 euron sakon uhalla. Matti noudatti oikeuden määräystä ja ilmaantui KKO:n istuntosalin eteishuoneeseen muutamaa minuuttia vaille 10, jolloin istunnon oli määrä alkaa. Matti vaikutti toimittajien mukaan väsyneeltä ja laihtuneelta. Hän oli kasvattunut parran, jota hänellä ei ole aiemmin nähty. Kysyttäessä Matti vastasi toimittajille, että päivä on raskas ja kaikin puolin "viheliäinen". 

5. Kello 10 asianosaiset, median edustajat ja käsittelyä seuraamaan tullut yleisö kutsuttiin saliin, jossa tuomarit jo istuivat tuomaripöydn takana. Oikeuden puheenjohtajana toimii KKO:n presidentti Timo Esko ja muina jäseninä oikeusneuvokset Gustav Bygglin, Jukka Sippo, Mika Huovila ja Lena Engstrand; siis täsmälleen sama kokoonpano kuin valmisteluistunnossakin. Pöydän takana - toki tuomareista hieman kauempana - istui asian esittelijänä toimiva esittelijäneuvos Jukka-Pekka Salonen. 

6. Syyttäjäkaksikko, eli oikeuskanslerinvirastosta "potrat pojat" Kimmo Hakonen, joka on apulaisoikeuskansleri, ja Petri Martikainen, joka puolestaan on viraston kansliapäällikkö, asettui oman pöytänsä taakse Kauppatorille antavan ikkunan viereen. Heidän vieressään olevan toisen pöydän taakana istuivat Matti Nissinen ja hänen avustajansa Jarkko Jaatela. Heidän takanaan oli toimittajia ja näiden takana yleisöä, arviolta parikymmentä henkeä. Valokuvaajat ja televisiokamerat päästettiin saliin kuvaamaan kymmenen minuutin ajaksi. Kuvaajien poistuttua istunto pääsi alkamaan. 

7. Yle Uutisten Päivi Happonen on raportoinut verkossa istunnon kulkua niin sanotusti "hetki hetkeltä".  Istunnon kulku noudatti tavanmukaista kaavaa, jossa ensin äänessä oli syyttäjä Kimmo Hakonen, joka luki syytekirjelmän. Tämän jälkeen puheenvuoron sai asianajaja Jaatela, joka myönsi Nissisen esteellisyyden, mutta kiisti, että syytetty olisi syyllistynyt tahalliseen virkarikokseen. Päivi Happosen raportin mukaan Matti Nissinen kiisti, että hänen päätöksillään olisi saatu erityistä hyötyä hänen läheisilleen, siis Vesa Nissiselle, joka on Deep Leadin hallituksen puheenjohtaja ja yhtiön suurin osakkeenomistaja ja itse asiassa koko syväjohtamiskoulutuksen henkinen isä ja ko. metodin kehittäjä.

8. Seuraavaksi oli vuorossa Kimmo Hakosen suorittama asiaesittely. Hakonen totesi muun muassa, että Matti Nissisen on täytynyt ymmärtää, että hän on osallistunut esteellisenä ko. koulutushankinoihin ja että yhtiö, siis Deep Lead, on saanut saanut hänen päätöksillään hankitusta koulutuksesta hyötyä. Matti Nissinen oli ollut aloitteellinen koulutuksen ohjamisessa veljensä yhtiölle ja tehnyt sekä Itä-Suomen syyttäjäviraston johtavana syyttäjänä että myöhemmin VKSV:ssa johtamiskoulutuksen koskevan linjauksen ja vaikuttanut tuon linjauksen mukaisesti koulutusta koskeviin hankintoihin. Mitä tulee Matti Nissisen kertomaan innostumiseen, Hakonen totesi, ettei hurahtaminen Deep Leadin koulutukseen ja siitä mahdollisesti johtunut harkintakyvyn heikentyminen poista teon tahallisuutta ja ole peruste pitää virkavelvollisuuden rikkomista tuottamuksellisena tekona. Syyttäjä kävi läpi - ilmeisesti esitutkintapöytäkirjan avulla - Nissisen ja apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalskeen keskustelua 2010 - tällöin Nissinen oli juuri nimitetty valtakunnansyyttäjän virkaan - jossa oli päätetty, keitä VKSV:sta osallistui Deep Lead Oy:ltä ostettavaan koulutukseen. Kimmo Hakosen mukaan Nissisen on täytynyt viimeistään siinä vaiheessa ymmärtää esteellisyytensä.

9. Omassa kuulemisessaan Matti Nissinen ei osannut kertoa oikeudelle syytä, miksi hän ei ollut huomannut olleensa esteellinen tekemään syyttäjälaitoksen koulutushankintoja veljensä yhtiöltä. "Sikäli kuin muistan, en ajatellut asiaa vuonna 2007 olleenkaan siltä kannalta", Nissinen selitti. Hän sanoin, ettei ole pystynyt löytämään muuta selitystä kuin sen, että hänen ajatuksensa olivat olleet niin vahvasti itse asiassa eli koulutuksen tärkeydessä. Nissinen myönsi, että hänen olisi pitänyt ymmärtää olleensa esteellinen. "Jotenkin täysin vieras on se ajatus, että jos olisin tämän käsittänyt, olisin siltikin toiminut samalla tavalla. Miksi olisin menetellyt ehdoin tahdoin rikolliseksi tietämälläni tavalla? En ole minkäänlaista tahallisuutta itsessäni havainnut", Nissinen sanoi.

10.  Puolustus korosti, että Nissinen oli osallistunut itsekin sanottuun Deep Lead -yhtiön koulutukseen vuonna 2005 silloisen esimiehensä päätöksellä ja että koulutusta olisi voitu 2010 -luvulla hankkia myös eräältä toiselta firmalta, minkä Nissinen oli tuonut koulutusta suunniteltaessa esille. Vaikuttaa siltä, ettei tuolta toiselta yhtiöltä koulutuksen hankkimista ei kuitenkaan vakavasti harkittu.

11. Syyttäjä esitti joukon kirjallisia todisteita, kuten esimerkiksi  koulutuksesta aiheutuneita ja valtion maksamia laskuja, Matti Nissisen Deep Lead  -yhtiön julkaisuun kirjoittaman artikkelin sekä ohjelmalehtisen siitä, että Matti oli lupautunut tänä vuonna pitämään puheen yhtiön 15 -vuotisjuhlassa. Puhe oli jäänyt pitämättä, kun Suomen Kuvalehti oli julkaissut jutun Nissisen kytköksestä veljensä johtamaan yhtiöön.

12. Toimittaja Päivi Happosen hetki hetkeltä  -raportin mukaan KKO:n istunto oli ollut rauhallinen tai suorastaan leppoisan tuntuinen tilaisuus, jossa syyttäjä, vastaaja ja tämän avustaja olivat jutelleet koulutusasioista  kuin herrasmiehet konsanaan. Oikeuden jäsenet eivät olleet puuttuneet keskusteluun omilla kysymyksillään. Kerran yksi miestuomari oli tosin tiedustellut Nissiseltä, että pitikö VKSV:ssa tehdä kirjallinen päätös koulutuksen hankkimisesta. Happosen mukaan  kaikilla miestuomareilla oli mustat puvuntakit ja valkoinen paita ja että myös oikeuden naisjäsenen (oikeusneuvos Lena Engstrand siis) oli pukeutunut mustiin. –

(13. Arvaahan tuon pukeutumisen tärkeyden, sillä KKO pääsee vai ani harvoin käsittelemän näin merkittävää juttua ja vieläpä ensimmäisenä ja samalla viimeisenä oikeusasteena. Tuomareiden pukeutumisesta puheen ollen blogisti sai aiheen muistella omia (kaukaisia) 80 -luvun tuomarinaikojaan Ikaalisissa, jolloin ukkotuomari saattoi kesällä istua käräjiä yllään lyhythihainen kesäpaita ja jaloissaan shortsit, jotka eivät tosin näkyneet tuomaripöydän takaa asianosaisten ihasteltaviksi).

14. Mutta pientä draamaakin oikeussalissa toki eilen sentään nähtiin. Matti Nissinen ei tosin ilmaissut selvästi katuvansa menettelyään eikä ns. tehokas katuminen olisi enää tässä vaiheessa mitään edes auttanut. Matti päivitteli kuitenkin sitä, ettei hän syväjohtamisen pauloihin jouduttuaan tullut ottaneeksi huomioon esteellisyyttään. Hälytyskellojen olisi kyllä pitänyt soida, mutta ne eivät vain olleet hänelle soineet, Matti selitti. Jälkikäteen eli tapauksen tultua ilmi hän oli kertomansa mukaan valvonut asian takia monta yötä ja miettinyt, että miten tässä nyt näin pääsi käymään. Matti ilmoitti, että asia on hänelle ammatillinen, sosiaalinen ja taloudellinen katastrofi, mikä luultavasti tarkoittaa sitä, että tämä seikka tulisi ottaa huomioon rangaistusta mitattaessa. Kokonaan ilman kyyneliäkään istunnossa ei selvitty, sillä kesäkuun 2010 tapahtumia muistellessaan Matti oli Päivi Happosen raportin mukaan vähällä purskahtaa itkuun, kun hän ääni väristen kertoi, miten hänen vaimonsa oli menehtynyt syöpään samana päivänä, jolloin hänet oli nimitetty valtakunnansyyttäjän virkaan. Matti sanoi, että vaimonsa kuoleman takia hänelle ei ole jäänyt puolentoista vuoden ajalta kovinkaan monesta asiasta muistikuvia.

15. Istunnossa kuultiin kahta todistajaa, joista toinen oli Deep Lead –yhtiön palveluksessa tapahtuma-aikana ollut  Jarno Kelo ja toinen VKSV;n viestintäjohtaja Päivi Streng; Kelon nimesi todistajaksi syyttäjä ja Strengin puolustus. Toimittaja Happosen raportin perusteella minulle jäi mielikuva, että kyseisten henkilöiden kuuleminen olisi ollut jokseenkin tarpeetonta, koska heidän kertomuksistaan ei saatu esille kovinkaan paljon asiaa valaisevaa selvitystä. Tapauksen ydinkysymyksestä eli Matti Nissisen väitetystä tahallisuudesta tuskin  mitään. – Ikaalisten tuomiokunnassa kihlakunnantuomarina toiminut Martti Rautialalla oli kuulemani mukaan tapana kuitata tarpeettoman todistajan kuuleminen pöytäkirjaan merkinnällä: ”Todistaja ei tiennyt mitään asiaan vaikuttavaa”.

16. Olisiko syyttäjien tullut kutsua tahallisuuskysymyksen osalta todistajiksi nyt jo eläkkeellä oleva apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske sekä valtionsyyttäjät Jukka Rappe ja Christer Lundström tai ainakin joku heistä? Esitutkintapöytäkirjan mukaan nämä olivat nimittäin huomauttaneet tai jopa varoitelleet ”porukalla” Matti Nissistä tämän esteellisyydestä koulutusasiassa.

17. Olen käsitellyt mainittua kysymystä jo kirjoituksessa numero 71/20.10.20117, jonka otsikkona on ”Nissisen jutussa ei haluta kuulla avaintodistajia”. Olen viitannut tuon blogijutun kommenteissani myös Matti Tolvasen, Mikko Vuorenpään ja Jussi Tapanin Suomen Kuvalehdelle antamiin lausuntoihin. Minulla ei lisättävää kirjoitukseeni.. Rikoksen tahallisuus on toisinaan monitahoinen asia, eikä se ole aina pelkästään oikeuskysymys. Nissisen syyttäjäkollegoiden kuuleminen olisi ollut paikallaan myös rangaistuksen mittaamisen osalta.

18. KKO ilmoitti eilen, että tuomio asiassa pyritään antamaan vielä ennen vuoden loppua, mikä kertoo siitä, ettei KKO pidä tapausta vaikeana ratkaista. Matti Nissinen tulee samaan sakkorangaistuksen niin, että sakon suuruus on 50-80 päiväsakkoa. Viraltapanoa ei ole vaadittu eikä syytteessä ole edes väitetty, että teko voisi toteuttaa virka-aseman väärinkäyttämisen (RL 40:7) tunnusmerkistön.

19. Tuomion jälkeen oikeusministeriö joutuu pohtimaan, voiko Matti Nissinen jatkaa valtakunnansyyttäjänä. Lienee selvää, ettei voi, joten ministeriö tulee irtisanomaan Nissisen virkasuhteen. Matti tekisi viisaasti, jos ymmärtäisi itse irtisanoutua virastaan. Tämän hän olisi voinut ja myös pitänyt ymmärtää tehdä heti, kun tapaus tuli ilmi, sillä on selvää, että hän on menettänyt uskottavuutensa toimia valtakunnan ylimpänä syyttäjänä.