213.Tehokas katuminen.Tapon yritys.Törkeä pahoinpitely. KKO 2020:91

1. Tehokas katuminen on juridinen käsite, josta säädetään rikoslain (RL) 5 luvun 2 §:n 1 momentissa. Sen mukaan yrityksestä ei rangaista, jos tekijä on vapaaehtoisesti luopunut rikoksen täyttämisestä tai muuten estänyt tunnusmerkistössä tarkoitetun seurauksen syntymisen. Pykälän 3 momentin mukaan yrityksestä ei myöskään rangaista, jos rikos jää täyttymättä tai tunnusmerkistössä tarkoitettu seuraus syntymättä tekijästä riippumattomasta syystä, mutta hän on vapaaehtoisesti ja vakavasti pyrkinyt estämään rikoksen täyttymisen tai seurauksen syntymisen. Jos rankaisematta jäävä yritys samalla toteuttaa muun, täytetyn rikoksen, se rikos on pykälän 4 momentin mukaan rangaistava.

2. Ennakkopäätöksessä KKO 1990:9 korkein oikeus hylkäsi syytteen tapon yrityksestä, kun uhriaan puukottanut tekijä oli hankkinut apua pyytämällä naapuriaan soittamaan sairasauton ja uhri oli saatu toimitettua sairaalahoitoon niin nopeasti, että hänen henkensä oli voitu hengenvaarallisista vammoista huolimatta pelastaa. Ratkaisussa KKO 2005:63 syyte tapon yrityksestä hylättiin, kun uhriaan puukottanut tekijä oli kutsunut sairasauton. Vaikka tekijä oli soittanut sairasauton vasta uhrin pyydettyä sitä toistamiseen, hänen katsottiin ehkäisseen uhrin kuoleman omasta tahdostaan, sillä tilanne ei ollut ollut sellainen, että tekijä olisi ollut pakotettu toimimaan pyyntöjen mukaisesti.

3. Oikeuskäytännössä RL 5 luvun 2 §:n 3 momentin säännöksen on katsottu soveltuvan mm. silloin, kun teon seuraus on jäänyt syntymättä tekijän kannalta satunnaisesta syystä eli esimerkiksi sen vuoksi, että teolla aiheutettu vamma on todellisuudessa ollut vaaraton (KKO 2009:48, kohta 13). Mainitussa ratkaisussa korkein oikeus hylkäsi syytteen tapon yrityksestä tehokkaan katumisen perusteella tilanteessa, jossa puukotus ei ollut johtanut puukotetun kuolemaan aiheutetun vamman tosiasiallisen vaarattomuuden vuoksi, mutta syytetty oli heti puukotuksen jälkeen kutsunut sairasauton ja siten pyrkinyt vapaaehtoisesti ja vakavasti toimimaan rikoksen täyttymisen ehkäisemiseksi.

4. Eilen 1. joulukuuta annettussa ennakkopäätöksessä KKO 2020:91 selostetussa tapauksessa syytetty A oli lyönyt leipäveitsellä kaksi kertaa B:tä rintakehään. Asunnossa paikalla olleen C:n pyydettyä A:ta tilaamaan ambulanssin A oli soittanut hätäkeskukseen, odottanut, että puheluun vastataan, antanut puhelimensa C:lle hätäkeskuspäivystäjän kanssa käytävää keskustelua varten ja siirtynyt asunnon ulkopuolelle.

5.  Kanta-Hämeen käräjäoikeus (11.4.2019) luki A:n syyksi tapon yrityksen ja Turun hovioikeus (8.11.2019) hätävarjelun liioitteluna tehdyn tapon yrityksen. Tuomioistuimet katsoivat, ettei A:n menettelyssä avun hälyttämiseksi ollut kysymys tehokkaasta katumimsesta; hovioikeudessa tehokkaasta katumisesta äänestys 2-1.

6. Korkeimmassa oikeudessa oli A:n valituksen perusteella ratkaistavana, onko A:n edellä kuvatussa myötävaikuttamisessa avun hälyttämiseen kysymys rikoslain 5 luvun 2 §:ssä tarkoitetusta tehokkaasta katumisesta, jonka vuoksi teko olisi rangaistava törkeänä pahoinpitelynä eikä tapon yrityksenä.

7. KKO katsoi A:n avun hälyttämistä edistäneellä menettelyllään pyrkineen vapaaehtoisesti ja vakavasti estämään sen, että B kuolisi hänen tekonsa seurauksena. Näin ollen menettelyssä oli kyse rikoslain 5 luvun 2 §:ssä tarkoitetusta tehokkaasta katumisesta. Merkitystä ei ollut sillä, että B:n vammoista ei myöhemmin saadun tiedon perusteella arvioituna ollut aiheutunut välitöntä hengenvaaraa. Syyte tapon yrityksestä hylättiin ja A:n katsottiin syyllistyneen hätävarjelun liioitteluna tehtyyn törkeään pahoinpitelyyn, josta hänelle määrättiin 3 vuoden 6 kuukauden vankeusrangaistus.

https://korkeinoikeus.fi/fi/index/ennakkopaatokset/kko202091.html

8. KKO:n ratkaisu on linjassa tuomioistuimen aiemmin tehokkaasta katumisesta annettujen ratkaisujen KKO 1990:9, KKO 2005:63 ja KKO 2009:48 kanssa. Niissä on ollut kysymys puukotuksesta, tässä uudessa ratkaisussa KKO 2020:91 leipäveitsellä tehdystä törkeästä pahinpitelystä. Suomi on siis yhä edelleen väkivallan maa, jossa puukkoon, keittiöveitseen tai leipäveitseen tartutaan varsin herkästi!