141. Kenestä KKO:n uusi presidentti?

1. Tuomarin kelpoisuusvaatimuksista säädetään tuomioistuinlaissa (673/2016). Tuomariksi voidaan nimittää oikeustieteen ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut oikeamielinen Suomen kansalainen, joka aikaisemmalla toiminnallaan tuomioistuimessa tai muussa tehtävässä on osoittanut, että hänellä on täytettävänä olevan viran menestyksellisen hoitamisen edellyttämä perehtyneisyys viran tehtävänalaan sekä tarvittavat henkilökohtaiset ominaisuudet (10 luku 1§). KKO:n ja KHO:n presidentiksi ja jäseneneksi voidaan nimittää 1 §:ssä säädetyt edellytykset hyvin täyttävä etevä laintuntija. KKO:n ja KHO:n presidenteiltä edellytetään lisäksi johtamistaitoa (10:2).

2. KKO:n presidentin virkaa ovat siis hakeneet Juha Häyhä, Mika Ilveskero, Tatu Leppänen, Kenneth Nygård ja Asko Välimaa. Seuraavassa luomme katsauksen viranhakijoiden CV -tietoihin.

Juha Häyhä

Syntynyt 1956. Oikeustieteen kandidaatti 1979, oikeustieteen lisensiaatti 1988 ja oikeustieteen tohtori 1996. Varatuomari 1983. Työvoimaministeriön ylim. tarkastaja 1979–1984. Porvoon tmk:n notaari 1982-83, Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan assistentti, vs. yliassistentti, tutkija, ma. apulaisprofessori, ma. professori sekä siviili- ja kauppaoikeuden yliopistonlehtori 1983–2001. Suomen Akatemian ts. tutkija 1991–1992 ja 1997, ts. tutkijatohtori 1.1.1998–31.7.2000, vanhempi tutkija 1.8.–31.12.2000 ja akatemiatutkija 1.1.–31.7.2001. Korkeimman oikeuden jäsen ja oikeusneuvos 1.10.2001 lukien.

Oikeustoimilakitoimikunnan sihteeri 1987–1990, henkilövahingon ja elatuksen menetyksen korvaamista koskevien vahingonkorvauslain säännösten uudistamistoimikunnan asiantuntijajäsen 2000–2001. Kuluttajavalituslautakunnan jaoston puheenjohtaja 1987–2001 ja asuntokauppaosaston varapuheenjohtaja 1999–2001. Markkinatuomioistuimen varajäsen 1994–1998 ja jäsen 1.9.1998–2001. 

Nämä CV-tiedot löytyvät KKO:n sivulta. Markkinatuomioistuin toimi vuoteen 2002 asti markkinaoikeuden edeltäjänä. Sen jäsenet, samoin kuin kuluttajavalituslautakunnan jäsenet, olivat sivutoimisia. Häyhä on Itä-Suomen yliopiston yksityisoikeuden teorian dosentti 2001 lukien. Häyhän väitöskirjan nimenä oli Sopimus, laki ja vakuutustoiminta. Vunna 2000 hän julkaisi Jälleenvakuutus sopimuksena -nimisen tutkimuksen. Häyhä on toiminut välimiehenä. Häyhän sotilasarvo on korpraali. SVR K. XXX

Mika Ilveskero

Syntynyt 1966. Oikeustieteen kandidaatti 1990. Varatuomari 1992. Asianajotoimisto Kari Keto Ky:n lakimies 1990–1991. Helsingin raastuvanoikeuden notaari 1991-92 ja vs. oikeusneuvosmies 1992–1993. Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy:n lakimies 1993–1999, osakas 2000–2017. Korkeimman oikeuden jäsen ja oikeusneuvos 1.9.2017 alkaen.

Suomen Asianajajaliiton puheenjohtaja 2010–2013, varapuheenjohtaja 2007–2010, hallituksen jäsen 2004–2007, hallituksen varajäsen 2001–2004, useiden valiokuntien ja työryhmien jäsen 1998–2014. Euroopan Asianajajaliittojen neuvoston Suomen delegaation puheenjohtaja 2007–2010, jäsen 2006 ja 2011–2017. Tilintarkastuslautakunnan varapuheenjohtaja 2016–2018. Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunnan jäsen 2007–2008 ja 2013–2015. Suomen Asianajajaliiton säätiö sr:n hallituksen varajäsen 2015 alkaen.

Nuo tiedot kerrotaan KKO:n kotisivulla. Ilveskero on toiminut välimiehenä ja hänen sotilasarvonsa on vänrikki. Helsingin asianajajayhdistys on valinnut hänet vuoden asianajajaksi 2009. Viime vuonna Ilveskero valittiin Suomen Lakimiesliiton varapuheenjohtajaksi. Hänen appensa oikeusneuvos Erkki-Juhani Taipale oli KKO:n jäsenenä 1988-2005 ja Suomen Asianajajaliiton puheenjohtajana 1980-88. SVR R 1.

Tatu Leppänen

Syntynyt 1968. Oikeustieteen kandidaatti 1990, oikeustieteen lisensiaatti 1992 ja oikeustieteen tohtori 1998. Varatuomari 1994. Johtamisen erikoisammattitutkinto 2013. Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan prosessioikeuden vs. assistentti ja apurahatutkija 1991–97, prosessioikeuden assistentti 1997–02, ma. yliassistentti 1997–98 ja dosentti vuodesta 2002. Helsingin käräjäoikeuden notaari 1993–94, korkeimman oikeuden ma. esittelijä 1995–96. Ajanjaksoja ma. esittelijänä ja ma. vanhempana oikeusasiamiehensihteerinä eduskunnan oikeusasiamiehen kansliassa 1996–99.

Oikeusministeriön lainvalmisteluosaston ma. erityisasiantuntija 2000–01, ma. lainsäädäntöneuvos ja lainsäädäntöneuvos 2001–06 ja 2008–09. Vantaan käräjäoikeuden ma. käräjätuomari 2007–08 ja käräjätuomari 2010–14. Helsingin hovioikeuden ma. hovioikeudenneuvos 2010. Hyvinkään käräjäoikeuden laamanni 2014–16. Korkeimman oikeuden jäsen ja oikeusneuvos 1.9.2016 alkaen.
Toiminut puheenjohtajana, jäsenenä tai asiantuntijana lukuisissa eri työryhmissä oikeusministeriön hallinnonalalla. Kirjoittanut julkaisuja ja toiminut luottamustehtävissä. Tutkimus-, opetus- ja lainvalmistelutyö painottunut prosessioikeuteen, erityisesti siviiliprosessi-, todistelu- ja ulosotto-oikeuden aloille.

Nuo tiedot mainitaan KKO:n kotisivulla.  Tatu Leppäsen väitöskirjan nimeänä on Riita-asian valmistelu todistusaineiston osalta. Hän on kirjoittanut yhdessä Asko Välimaan kanssa kirjan Muutoksenhaun pääpiirteet (4. p. 1998) sekä yhdessä Tuula Linnan kanssa useampia  ulosotto-oikeudellisia käsi- ja oppikirjoja. Tatu Leppänen on toiminut Tuomarinvalintalautakunnan puheenjohtajana 2018 lukien. Välimiestehtäviä.

Kenneth Nygård
Syntynyt 1957. Oikeustieteen kandidaatti 1982 ja oikeustieteen lisensiaatti 1991. Varatuomari 1983.
Åbo Akademin kauppa- ja yksityisoikeuden assistentti 1980-86, Turun hovioikeuden viskaali 1985-1994, KKO:n ma. nuorempi oikeussihteeri 1994-96,  Paraisten käräjäoikeuden käräjätuomari 1994-2002, Ahvenanmaan käräjäoikeuden laamanni 2002-2008, Raaseporin käräjäoikeuden laamanni 2008-2009, Länsi-Uudenmaan käräjäoikeuden laamanni 2010-2012, Varsinais-Suomen käräjäoikeuden laamanni 2012-2015 ja Turun hovioikeuden presidentti vuodesta 2016 alkaen.

Tuntiopettaja Åbo Akademi 1987-1991 ja Turun yliopisto 190-93.  Sotilasarvo korpraali. FVR R 2004. XXX.

Asko Välimaa

Syntynyt 1963. Oikeustieteen kandidaatti 1987 ja oikeustieteen lisensiaatti 1994. Varatuomari 1988.
Toiminut useita vuosia tutkimus- ja opetustehtävissä Helsingin yliopistossa, sekä rikos- ja prosessioikeuden että yksityisoikeuden laitoksella. Toiminut lyhyen aikaa myös alioikeustuomarina ja sivutoimisena esittelijänä korkeimmassa oikeudessa sekä uransa alkuvaiheessa lakimiehenä asianajotoimistossa.

Korkeimman oikeuden jäsen ja oikeusneuvos 1.4.2018 lukien. Ennen siirtymistään korkeimpaan oikeuteen oli oikeusministeriön kansliapäällikkönä 2016–2018. Tätä ennen toiminut lähes 20 vuoden ajan eri tehtävissä oikeusministeriön lainvalmisteluosastolla lainsäädäntöneuvoksena, rikos- ja prosessioikeuden yksikön lainsäädäntöjohtajana sekä osastopäällikkönä. Hän on osallistunut lainvalmisteluun myös Euroopan unionissa ja eräissä kansainvälisissä toimielimissä. Julkaissut yhdessä Tatu Leppäsen kanssa Muutoksenhaun pääpiirteet (4. p. 1998) sekä yhdessä Jukka Sippon kanssa kirjan Siviiliprosessin muutetut säännökset (2003). Artikkeleja koti- ja ulkomaan oikeustieteellisissä julkaisuissa.  Luutnantti. SVR R 1.

3. Yhteenvetona viranhakijoista voidaan todeta, että kova on porukka, sillä joista jokaista voidaan  pitää kelpoisuusehdoissa tarkoitettuna etevänä laintuntijana.

4. Lienee myös selvää, että kaikilla on kokemuksensa perusteella KKO:n presidentiltä edellytettävä johtamistaitoa. Mika Ilveskero on johtanut Asianajajaliittoa ja toimii nykyisin Suomen Lakimiesliiton varapuheenjohtajana. Kenneth Nygård on ollut laamaninna peräti neljässä käräjäoikeudessa, jopa Ahvenanmalla,  ja toimii nyt Turun hovioikeuden presidenttinä. Asko Välimaa on puolestaan  toiminut oikeusministeriön kansliapäällikönä ja sitä ennen ministeriön osastopäällikkönä ja lainsäädäntöjohtajana. Tatu Leppänen on suorittanut johtamisen erikoisamattitutkinnon ja ollut käräjäoikeuden päällikkötuomarina. Juha Häyhä on nykyisin virkaiältään vanhimpana jäsenenä kuulunut tuomioistuimen johtoryhmään ja ollut usein jaoston puheenjohtajana.

5. Voidaan toki keskustella siitä, millaista johtamistaitoa KKO:n presidentiltä erityisesti edellytetään. Johtaminen on nyt niin suosittu asia, että sitä opetetaan ja tutkitaan jokaikisessä yliopistossa ja monissa kouluissa ja laitoksissa. Tätä menoa Suomessa ei totisesti tule olemaan puutetta koulutetuista johtajista! Johtamista on montaa eri lajia, kuten esimerkiksi nimikkeistä  tulosjohtaminen, tavoitejohtaminen, laatujohtaminen ja prosessijohtaminen ilmenee; tuomarilta oikeudenkäynnissä edellytettävä prosessinjohto on asia erikseen. Johtamiseen kuuluu myös KKO:n edustaminen julkisuudessa. Presidentin johtamistaidoista ja henkilökohtaisista ominaisuuksista aika paljon riippuu, millainen julkisuuskuva suurelle yleisölle ylimmästä oikeusasteesta muodostuu.

6. KKO:n presidentiltä edellytetään hallinnollisen johtamistaidon lisäksi ja myös korkeatasoista lainkäyttötoiminnan johtamista. Hänen tulisi kehittää KKO:n menettelyä ja ratkaisutoimintaa siten, ettei siinä olisi kellään nokan koputtamista. KKO:n ennakkopäätösten perustelut ovat kunnossa sillä varauksella, että ylin oikeus näyttää nykyisin pyrkivän perustelemaan ratkaisujaan jopa liian laajasti ja seikkaperäisesti. Toisaalta menettely on aika hidasta, jos sitä vertaa esimerkiksi Ruotsin korkeimman oikeuden (HD) toimintaan. Tämä selviää hieman aikaisemmin tässä blogissa julkaisemistani kirjoituksista, joissa olen selvittänyt HD:n toimintatapoja ja verrannut sitä KKO:n menettelyyn. KKO:lla olisi monessa suhteessa parantamisen varaa.

7. Kenellä hakijoista voisi olla parhaat edellytykset  täyttää edellä mainitut vaatimukset?  Tätä ulkopuolisen on toki vaikea ellei suorastaan mahdonta sanoa, mutta hän voi kuitenkin pohtia asiaa omista lähtö- ja näkökohdistaan käsin.

8. Minusta on selvää, että presidentiksi voidaan nimittää vain lakimies, joka on aiemmin toiminut KKO:n jäsenenä. Timo Esko täytti tämän vaatimuksen, vaikka hänet nimitettiinkin virkaan Turun hovioikeuden presidentin virasta. Kun Kenneth Nygård ei ole ollut KKO:n jäsenenä, katsoisin, että hän ei selviä karsinnasta finaaliin; KKO:n oikeussihteerinä toimiminen 90-luvulla ei riitä. Sitä paitsi pitäisin aika erikoisena, että uusi presidentti tulisi Timo Eskon tavoin Turun hovioikeudesta. Minulla ei toki ole sinänsä mitään sanottua hovioikeutta vastaan, sillä vannoin siellä tuomarinvalan  talvella 1966. Professorina kävin avustajan ominaisuudessa 2000-luvun alussa kahdessa Turun hovioikeuden toimittamassa suullisessa käsittelyssä; niistä toisessa sain käräjäoikeuden - Ikaalisten käräjäoikeuden muuten - tuomion muutetuksi päämieheni eduksi.

9. Presidentti Timo Esko on ammattitaustaltaan ennen muuta asianajaja, josta tehtävästä hänet vuonna 2006 myös nimitettiin KKO:n jäseneksi. Tähän nähden pitäisin aika epätodennäköisenä, että Eskon seuraajaksi nimitettäisiin Mika Ilveskero, joka oli ennen oikeusneuvokseen virkaan tullessaan täysverinen asianajaja. Ilveskero on sitä paitsi toiminut oikeusneuvoksena vasta vajaat kaksi vuotta; hän aloitti KKO:n jäsenenä 1.9.2017.

10. Entäpä sitten Asko Välimaa? Hän tulee olleeksi KKO:n jäsenenä 1.4.2019 vasta tasan vuoden,   jotan tällä perusteella hänetkin voitaisiin Mika Ilveskeron tavoin "raakata" hetimiten pois jatkosta. Toisaalta on otettava huomioon Välimaan noin 20 vuotta kestänyt ja ilmeisen ansiokas ura oikeusministeriön lainsäädäntöneuvoksena, osastopäällikkönä, lainsäädäntöjohtajan ja lopuksi kansliapäällikkönä, samoin kuin se, että hän on osallistunut lainvalmisteluun EU:n piirissä ja kansainvälisissä toimielimissä. Unohtaa ei sovi liioin Välimaan toimintaa yliopistotutkijana ja hänen kahta prosessioikeudellista kirjaansa, jotka hän on yhdessä toisen henkilön kanssa kirjoittanut ja joita myös tuomarit ovat ahkerasti lukeneet. Tiedän, että Asko Välimaa suunnitteli väitöskirjan kirjoittamista välituomiosta - Välimaa välituomiosta (!) - mutta lisääntyneiden työtehtävien takia tutkimus jäi kesken.

11.Tatu Leppänen aloitti KKO:n jäsenen virassa 1.9.2016, jolloin hän oli 48-vuotias. Uuden presidentin toimikauden alkaessa Leppänen on 51-vuotias. Kolmen vuoden pituinen toimikausi jäsenenä lienee riittävän pitkä, jotta tämä voisi hakea presidentin virkaa. Leppästä ei voida pitää ikänsä puolesta liian nuorena, kun muistetaan, että Pauliine Koskelo aloitti presidentin virassa 49-vuotiaana. Tatu Leppäsellä on hakijoista selvästi monipuolisin ura takanaan. Hän on ollut yliopistotutkijana, väitellyt tohtoriksi prosessioikeudesta erinomaisin arvosanoin, kirjoittanut useita etupäässä prosessioikeutta käsitteleviä kirjoja, toiminut lainsäädäntöneuvoksena lähes kymmenen vuotta, nimitetty Helsingin yliopiston prosessioikeuden dosentiksi sekä toiminut hovioikeustuomarina ja käräjätuomarina sekä viimeksi ennen KKO:een tuloaan käräjäoikeuden laamannina. Tatu Leppäsestä saataisiin pitkästä aikaa KKO:n presidentti, jolla on kokemusta myös ali- ja hovioikeustuomarin työstä. Hän on toiminut välimiehenä ja osallistunut todistuslainsäädännön uudistamiseen ja on nyt myös tuomarinvalintalautakunnan puheenjohtaja.

12. Juha Häyhä on hakijoista vanhin, hän täyttää huhtikuussa 63 vuotta; Timo Esko oli samanikäinen oman presidenttikautensa alussa. Häyhällä olisi siis "peliaikaa" presidentin virassa vajaat viisi vuotta. Häyhän valttikortti on tietenkin virkaikä eli se, että hän on ollut KKO:n jäsenenä yli 17 vuotta; siinä ajassa oppii ja ehtii yhtä ja toista. Häyhäkin on väitellyt  tohtoriksi ja on Itä-Suomen yliopiston dosentti.  Hän on sivilisti, kun taas Tatu Leppänen ja Asko Välimaa ovat prosessualisteja. Häyhä ei ole toiminut tuomarina käräjä- tai hovioikeudessa, markkinatuomioistuimessa hän on ollut jonkin aikaa sivutoimisena jäsenenä, samoin kuluttajavalituslautakunnassa. Hän on ollut muutaman kerran virallisena vastaväittäjänä mm. Itä-Suomen yliopistossa. Häyhän kirjallinen tuotanto näyttäisi keskittyvän lähinnä vakuutusoikeuteen. Hän on toiminut välimiehenä, tätä nykyä hän lienee oikeusneuvos Ari Kantorin jälkeen KKO:n jäsenistä toiseksi käytetyin välimies.

13. Minun vinkkelistäni katsottuna finaaliin selviytyisivät Juha Häyhä ja Tatu Leppänen. Se, kumpi heistä nimitetään, riippunee paljon siitä, kumpaa KKO kannattaa lausunnossaan, jonka oikeusministeriö siltä pyytänee.  Jos kokemus ja virkaiän pituus ratkaisee, vaaka kallistuu selvästi Häyhän puolelle. Jos sen sijaan valinnassa pannaan painoa hakijoiden uran monipuolisuuteen, Tatu Leppänen lienee vahvoilla. Voidaan myös kysyä, olisiko nyt verrattain nuoren oikeusneuvoksen vuoro saada presidentin nimitys, kun Timo Esko nimitettiin virkaan 63-vuotiana eikä hän ehtinyt olla presidenttinä kuin hieman yli kolme ja puoli vuotta. Miten kukin hakija suhtautuu KKO:n sekä yleensä tuomioistuinten toiminnan kehittämiseen, eli onko hän tässä katsannossa luonteeltaan ja tavoitteiltaan "säilyttäjä" vai "kehittäjä"?