1. Korkein oikeus (KKO) esitti tänään täysistunnossaan, että 1.5.2018 vapautuviin jäsenen virkoihin nimitetään professori, oikeustieteen tohtori Eva Tammi-Salminen ja professori, oikeustieteen tohtori Jussi Tapani, tässä järjestyksessä.
2. Tammi-Salminen (s. 1971) on toiminut koko työuransa erilaisissa yliopistollisissa tutkimus- ja opetustehtävissä kolmessa kotimaisessa yliopistossa, kuten myös tutkijana Suomen Akatemiassa. Hän on työskennellyt jo pitkään professorina, ensin esineoikeuden professorina Lapin yliopistossa ja nykyisin siviilioikeuden professorina Turun yliopistossa.
3. Tapani (s. 1973) on puolestaan toiminut pitkään rikosoikeuden professorina Turun yliopistossa. Aikaisemmin hän on työskennellyt erilaisissa yliopistollisissa tutkimus- ja opetustehtävissä neljässä kotimaisessa yliopistossa sekä kahdessa ulkomaisessa yliopistossa ja instituutissa.
4. Oikeusministeriö tulee esittelemään virkojen täyttöä koskevan asian valtioneuvoston yleisistunnossa. Päätöksen nimityksestä tekee tasavallan presidentti.
5. Selvää on, että presidentti nimittää virkoihin edellä mainitut juristit. Presidentti ei ole miesmuisitin poikennut KKO:n virkaesityksestä. Viimeksi näin tapahtui vuonna 1970, jolloin presidentti Urho Kekkonen nimitti oikeusneuvoksen virkaan vastoin KKO:n tahtoa 32-vuotiaan rikosoikeuden apulaisprofessori Olavi Heinosen. KKO:ssa Heinonen ei saanut yhtään puoltoääntä. Kekkonen halusi ko. nimityspäätöksellään näpäyttää vanhoilliseksi haukkumaansa korkeinta oikeutta.
6. Miten KKO:n tämänpäiväisiä virkaesityksiä olisi voitaisiin kommentioda? Olen blogijutussa numero 91, jonka väsäsin 1. maaliskuuta, esitellyt lukijoille aika laajasti juristit, jotka hakivat kahta avoinna olevaa jäsenen virkaa. Päädyin pohdinnoissani siihen, että vahvoilla nimitysasiassa olisivat asianajat Riitta Leppiniemi ja Markku Fredman, professorit Eva Tammi-Salminen ja Jussi Tapani sekä hovioikeudenneuvos Timo Ojala. Ennustin, että KKO tulee esittämään toiseen virkaan naista ja toiseen miestä.
7. Veikkaukseni toteutui viimeksi mainitun kysymyksen osalta, sillä ensimmäisenä täytettävään jäsenen virkaan KKO päätti esittää Eva Tammi-Salmista ja toisena täytettävään virkaan Jussi Tapania. Olin oikeassa myös sikäli, että näillä kahdella professorilla olisi hyvät mahdollisuudet päästä jäsenen virkaan. Sitä en kyllä osannut odottaa, että kumpaankin virkaan esitetään professoria. Hovioikeudenneuvos Timo Ojala karsiutui luultavasti finaalista lähinnä siksi, että hän on vielä aika nuori eli 42-vuotias. Markku Fredman ja Riitta Leppiniemi jäivät "rannalle" luultavasti osin siksi, että molemmat ovat avustajina tavallaan kiinni laajassa Aarnio -jutussa, jonka pääkäsittely jatkuu kesäkuuhun puolelle Helsingin hovioikeudessa.
8. Sain korkeimmasta oikeudesta tilaamani KKO:n 19-sivuisen esityskirjeen tasavallan presidentille sekä kaikkia viranhakijoita koskevat ansioyhteenvedot. Esityskirjeen mukaan loppusuoralle hakijoista selvisivät Markku Fredman, KHO:n oikeusneuvos Alice Guimaraes-Purokoski, Eva Tammi-Salminen ja Jussi Tapani. Korkein oikeus äänestää virkaesityksistä varsin harvoin. Nyt tällainen "ihme" kuitenkin koettiin, sillä kannatusta saivat kaikki neljä edellä mainittua hakijaa.
9. Oikeusneuvokset Mika Ilveskero ja Tatu Leppänen päätyivät siihen, että ensimmäisenä tai ainakin toisena täytettävään virkaan tulisi esittää Markku Fredman. Oikeusneuvokset Päivi Hirvelä, Tuula Pynnä ja Pekka Koponen katsoivat laajasti kantaansa perustellen, että ensimmäisenä tai ainakin toisena täytettävään vikaan tulisi esittää oikeusneuvos Alice Guimaraes-Purokoski. Oikeusneuvokset Mika Huovila ja Jukka Sippo puolestaan katsoivat, että Guimaraes-Purokoski tulisi esittää toisena täytettävään virkaan; ensimmäiseen siis, kuten enemmistökin, he nimesivät Eva Tammi-Salminen.
10. Kuten lukijat varmaan arvaavat, minusta Ilveskeron ja Leppäsen kanta on ymmärrettävä ja hyvin perusteltu. Oikeusneuvokset puolsivat Fredmanin esittämistä näin:
Hakijoista vahvimpana ehdokkaana tässä viranhaussa erottuu Fredman. Fredmanilla on rikosoikeudesta pitkäaikainen ja laaja kokemus, joka perustuu hänen hoitamiinsa asianajotehtäviin kotimaisissa tuomioistuimissa, Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa ja EU:n tuomioistuimessa sekä hänen osallistumiseensa erilaisiin lainvalmisteluhankkeisiin, hänen kirjalliseen tuotantoonsa ja koulutustoimintaansa. Hänen monipuolinen toimintansa eri tehtävissä ja haastattelussa antamansa kuva osoittavat, että hänellä on erinomaiset ammatilliset ja henkilökohtaiset valmiudet korkeimmassa oikeudessa tapahtuvaan oikeuden kehittämiseen.
11. Minusta kyseiset oikeusneuvokset olisivat voineet korostaa rikosoikeduen ohella myös Markku Fredmanin prosessioikeudellista osaamista ja kokemusta, joka ilmenee hyvin mm. hänen julkaisemistaan lukuisista artikkeleista ja kirjoista. Fredman on yhtenä kirjoittajana laajasssa ( reilut 1 200 sivua) käsittelevässä Esitutkinta ja pakkokeinot -kirjassa ja hänen on julkaissut lähes tuhat sivuisen Rikosasianajajan käsikirja -nimisen teoksen. Fredman väitelee 19.5. - missäpäpä muualla kuin Turun yliopistossa(!), josta nyt kaksi professoria siirtyy puolestaan Helsinkiin ja KKO:een - oikeustieteen tohtoriksi puolustajan roolia koskevalla tutkimuksellaan. Fredmanin julkaisujen luettelo vuodesta 1989 lähtien on kunnioitettavan pitkä; hänhän on julkaissut jopa enemmän kuin monet professorit - en tarkoita tällä toki Eva Tammi-Salmista tai Jussi Tapania. Fredman on valittu Vuoden Asianajajaksi vuonna 2003 ja hän saanut arvostetun Matti Ylöstalo -palkinnon - asianajien eräänlaisen Finlandia -palkinnon, vuonna 2009 sekä Syyttäjälaitosmitallin vuonna 2014. Harvoin korkeimpaan oikeuteen on pyrkinyt niin pätevää juristia kuin Markku Fredman.
12. Sitä vastoin en ole vakuuttunut siitä, että Guimares-Purokoski olisi ollut kovin hyvä valinta KKO:n jäseneksi. Perustelen tätä sillä, että hänen ansionsa, joihin häntä puoltaneet oikeusneuvokset ovat äänestyslausumassaan vedonneet, osoittaa aika selvästi, että G-P:n oikea tuomioistuin on juuri KHO, jossa käsiteltäviin asioihin G-P on hyvin perehtynyt. Guimares-Purokoski tuntee toki erinomaisen hyvin EU-oikeutta, mutta tämä seikka on minusta merkityksellisempi KHO:n kuin KKO:n lainkäytössä. Oikeusneuvos Tuula Pynnä, joka siis kannatti Guimares-Purokosken nimittämistä, siirtyi aikanaan KKO:een juuri KHO:n jäsenen tehtävästä, mutta on syytä muistaa, että Pynnä on toiminut "nuoruudessaan" pitkään eli kymmenkunta vuotta käräjätuomarina. Kyse voi kenties olla siitä, että oikeusneuvos Pynnä on hakeutumassa EU-tuomioistuimen jäseneksi, kun Allan Rosaksen toimikausi pian päättyy, ja Guimares-Purokoski olisi tämän vuoksi haluttu saada Pynnän tilalle KKO:een.
13. En pidä professorin tai edes kahden professorin yhtäaikaista nimitystä KKO:n jäseneksi suinkaan huonona asiana. Päinvastoin olen jo pidemmän aikaa KKO:n jäsenten nimitysasioita blogissa pohtiessani ihmetellyt, miksi professoreita ei ole pitkään aikaan nimitetty KKO:n jäseniksi. Edellisen kerran tällainen "ihme" tapahtui vuonna 1990, jolloin nimityksen sai esineoikeuden professori Juhani Wirilander. Vuonna 1983 oikeusneuvokseksi nimitettin kauppaoikeuden professori Pirkko-Liisa Aro, nykyisin Haarmann. Professori Curt Olsson nimitettiin KKO:n jäseneksi 1970, ja myöhemmin samana vuonna kyseisen nimityksen sai apulaisprofessori Olavi Heinonen, kuten edellä jo mainitsin. Kun edellisestä professori-oikeusneuvos -nimityksestä on jo 28 vuotta, oli korkea aika saada asiaan korjaus.
14. Vertailun vuosi on syytä todeta, että Ruotsin korkeimmassa oikeudessa (HD) on jatkuvasti ollut jäsenenä pari kolme professoritaustaista lakimiestä kerrallaan. HD:n nykyisistä jäsenistä - Ruotsin ylimmässä oikeudessa on vain 16 jäsentä, joista kaksi sitä paitsi toimii lakineuvoston (lagrådet) jäsenenä eikä siis osallistu lainkäyttöön - entisiä professoreita ovat Johnny Herre, Svante O. Johansson ja Petter Asp. Herre ja Johansson ovat sivilistejä ja Petter Asp puolestaan rikosoikeuden professori. Lisäksi HD:n puheenjohtaja Stefan Lindskog, joka jää kohta eläkkeelle, on toiminut, paitsi menestyvänä asianajajana, myös apulaisprofessorina ja kirjoittanut monia paksuja oppikirjoja, käsikirjoja (mm. välimiesmenettelystä) sekä tosi tieteellisiä monografioita.
15. Ruotsin HD:n jäsenkunnassa on nykyisin (vain) neljä oikeustieteen tohtoria, kun taas Suomen KKO:ssa tohtoreita tulee toukokuun alusta olemaan kahdeksan. Suomi seuraa nyt Ruotsin HD:n esimerkkiä siinä, että oikeusneuvokseksi nimitetään rikosoikeuden professori. Pidän nyt esitettyjä nimityksiä onnistuneina sikäli, että toinen virkaan esitetyistä on siviili- ja toinen puolestaan rikosoikeuden professori. Nähtäväksi jää, milloin KKO:n jäseneksi nimitetään prosessioikeuden professori.
16. Nyt nimitettäviksi esitetyt lakimiehet ovat suhteellisen nuoria, sillä Eva Tammi-Salminen on 47-vuotias ja Jussi Tapani 44-vuotias. Tämä ei ole kuitenkaan kovinkaan poikkeuksellista, sillä onhan KKO:een on nimitetty toisinaan vielä paljon nuorempia lakimiehiä. Olavi Heinonen oli nimityshetkellä 32-vuotias, ja niin ikään rikosoikeudesta väitellyt Paavo Kekomäki nimitetiin vuonna 1933 ylimpään oikeuteen 37-vuotiaana; hän oli oikeusneuvoksena 33 vuotta. Myöhemmin Helsingin hovioikeuden presidenttinä tunnetuksi tullut Y.J. Hakulinen, jonka komennossa aloitin 70-luvun alussa oman tuomarinurani, oli 35-vuotias saadessaan nimityksen KKO:n jäseneksi.
18 kommenttia:
KKO:n esityskirjeestä ilmenee, että KKO oli kutsunut haastatteluun Markku Fredmanin, Riitta Leppiniemen ja Alice Guimares-Purokosken. Aikaisemmin hakjoista oli jo KKO:ssa haastateltu Tuomas Huplia, Jussi Tapania, Jussi Karttusta, Timo Ojalaa ja Jaana Paanetojaa.
KKO:n virkaesitys on tällä kertaa ylittänyt median uutiskynnyksen, mikä on tosi harvinaista. Verkossa asiasta ovat kertoneet mm. Yle, Turun Sanomat ja Keskisuomalainen.
Katso myös
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005622083.html
Muuten jokaisesta Ruotsin korkeimman oikeuden (HD) jäsenestä on julkaistu kuva tuomioistuimen kotisivulla.
Tästä Suomen KKO:n ja KHO:n pitäisi ottaa kyllä mallia. Aika monet KKO:n nykyisistä jäsenistä ovat ko. suhteessa myös lakimieskunnanlle täysin tuntemattomia "suuruuksia".
KKO:een on viime vuosina ilmoittautunut tai hakenut jokaisella "kierroksella" jäseneksi suuri määrä juristeja, keskimäärin 12-15 henkeä ja parhaimmillaan reilusti yli 20. Mistä tämä voisi johtua? Olisiko osasyy siinä, että olen käsitellyt ja pohtinut KKO:n virkaesityksiä joka kerta elokuusta 2008 lähtien?
Ruotsin ylimpään oikeuteen on hakijoita selvästi vähemmän kuin KKOssa, vain muutama "hassu tyyppi" per hakukerta. Viimeksi 2-3 viikkoa sitten kerrotiin, että HD:n jäseneksi oli ilmoittautunut vain kaksi halukasta: asianajaja Eric M. Runesson - hän on tunnettu välimies (reilut 100 välimiesoikeutta takanaan) ja mm. sopimusoikeudesta oikein ansiokkaita kirjoja laatinut juristi, sekä hovioikeudenneuvos Karin Wistrand Svean hovioikeudesta. Wistrand on hovioikeuden varapuheenjohtaja, ilmeisesti siis jonkinlainen "varapresidentti, hän toiminut aiemmin oikeuskanslerina.
Minusta Markku Fredmanin syrjäyttämisessä valitettavin puoli on se, että tämä on perehtynyt ja työssään sitoutunut ihmisoikeuksiin ja niiden edistämiseen. Lisäksi tämä olisi tuonut "raittiin tuulahduksen" joskus vähän aneemiseen KKO:een. Pelkään, että todellisen syynä oli tämän tietty viher-vasemmistolainen asenne.
Blogisti on varmasti oikeassa arveluissaan Pynnän halukkuudesta siirtyä EU-tuomioistuimeen Allan Rosaksen ripustaessa hanskat. Sinänsähän se ei vaikuta Alice G.-P:n mahdollisuuksiin siirtyä puolestaan unionin yleiseen tuomioistuimeen Heikki Kannisen rinnalle. Siihen tehtävään hänen pätevyytensä on kiistaton.
Seuraava arvonta
Oikeusministeriön kansliapäällikön virkaa tavoittelee 11 hakijaa, kerrotaan ministeriöstä. Virka täytetään kesäkuusta alkaen viiden vuoden määräajaksi.
Hakijoista nimekkäimpiin kuuluu varatuomari Astrid Thors. Hän on ollut RKP:n kansanedustaja ja europarlamentaarikko sekä maahanmuutto- ja eurooppaministeri.
Hakijoiden joukossa ovat muiden muassa myös markkinaoikeuden kansliapäällikkö Elisa Kumpula, Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa sekä budjettipäällikkö Hannu Mäkinen ja osastopäällikkö Juha Sarkio valtiovarainministeriöstä.
Oikeusministeriön sisältä virkaa hakevat johtaja Johanna Suurpää ja osastopäällikkö Sami Manninen.
Arvioon Markku Fredmanin kiistattomaan pätevyyteen KKO;n jäseneksi ja oikeusneuvokseksi on helppo yhtyä. Eikö olisi syytä ryhtyä vakavasti ajamaan KKO:n ja KHO:n jäsenten nimitysjärjestelmän muuttamista. Sama koskee tietenkin noiden tuomioistuinten presidenttien nimitystä. Tuomioistuinten sisältä lienee turha odottaa aloitetta.
Sentään jotain uudenlaista avoimuutta virkanimityksissä, aiempaan verrattuna.
Löytyy jonkinlainen muistio.
Tarpeeksi arvovaltaisen tiedusteluihin ei sentään haluttu tehdä kielteistä päätöstä.
Valtakunnansyyttäjän (Nissisen) paikan täyttämisestä odottaisin niinikään rehtiä ja avointa valintamenettelyä.
Tässä jutussa ja sen kommenteissa ei ole tarkoitus kekustella a) OM:n kansliapäälikön nimityksestä tai b) valtakunnansyyttäjän virantäytöstä.
Tällä hetkellä kukaan tai mikään taho Suomessa ei näytä keskustelevan tai edes halua keskustella KKO:n ja KHO:n jäsenten virkanimitysmenettelyn muuttamisesta siten, että virkaesitysoikeus annettaisiin KKO:n ja KHO:n sijasta tuomarinvalintalautakunnalle.
Olen nyt ainoa keskustelija, mutta yksikseen on hieman vaikea "rupatella"
3-4 vuotta sitten professopri Raimo Siltala "kanteli" tai oikeastaan vain saattoi asian OKa Jaakko Jonkalle, joka muistaakseni oli kovasti - tietenkin vain "periaatteessa" - sitä mieltä, että tuollainen muutos olisi hyvä saada aikaan. Kun kukaan muu ei kuitenkaan halunnut silloin keskustelua jatkaa, asia kuivui tyystin kokoon.
KKO ja KHO varovat visusti ottamasta asiaan minkäänlaista kantaa! Koska haluavat tietenkin pitää kynsin hampain kiinni virkaesitysoikeudestaan.
Oikeusministeri Antti Häkkänen taitaa olla vielä niin nuori ja varovainen, jotta voisi olla asiassa aloitteellinen. Sitä paitsi AH tuli oikeumsinisteriksi kesken kaiken persu-sinisen Jari "Pappa" Lindströmin jälkeen, ja kohtahan hänen ministerikautensa onkin jo päättymässä!
Ruotsissa tapahtui vaatimani muutos vuonna 2010, jolloin tuomarinvalintalautakuntaa vastaava elin (domarnämnden) valmistelee ja tekee virkaesityksen myös HD:n ja KHO:ta vastaavan ylimmän hallintotuomioistuimen jäsenten virantäytössä.
Suomessa kukaan ei ole tätä muutosta "huomannut"! Siis ollut huomaavinaan.
Kun KKO ja KHO päättävät tosiasiallisesti suvereenisesti ja käytännössä yksin siitä, keitä ne haluavat jäsenikseen, on tullut mahdolliseksi sellainenkin omituisuus, että ko. tuomioistuimet esittävät jäsenikseen omia esittelijöitään, mikä tietenkin on - syvältä; en nyt halua käyttää tästä rumempaa sanaa.
Ruotsin Högsta domstolenin jäseneksi ei ole tiettävästi koskaan nimitetty talon omaa esittelijää, Suomessa näin on sen sijaan tapahtunut kymmeniä kertoja.
Jos KKO ei saisi itse täydentää itseään, olisi Fredman jo valittu. Kukaan ei hänen pätevyyttään kiistä, mutta ehkäpä hänen pelätään olevan liian itsenäinen KKO:n joukkoon.
Jyrki Virolainen on täysin oikeassa siinä, että myös ylimpien tuomioistuimien jäsenten nimittäminen tulisi käsitellä tuomarinvalintalautakunnassa. Muistelen joitakin vuosia sitten professori Tuula Linnan kritisoineen nimitysmenettelyä Hesarissa julkaistussa kirjoituksessa. Kovin "hiljaista" on ollut sen jälkeen, ellei tätä blogia lasketa. Selvää on, että KKO/KHO eivät tule tekemään aloitetta nimitysmenettelyn muuttamisesta - onhan se mukavampaa olla itse valitsemassa mieluisia kollegoita itselleen.
Eduskunnan oikeusasiamies on ottanut kantaa ylimpien tuomioistuinten jäsenten nimittämiseen: ks. 10.6.2014 lausunto (dnro 1812/5/14) työryhmämietinnöstä "Uusi tuomioistuinlaki" (www.oikeusasiamies.fi). Lausunnon mukaan olisi avoimempaa ja tuomioistuinlaitoksen riippumattomuutta edistävää, jos kaikki ylimpien tuomioistuinten jäsenet, presidentit mukaan luettuna, nimitettäisiin kuten muutkin vakinaiset tuomarit eli tuomarinvalintalautakunnan nimitysprosessin kautta.
Kenestä KHO:n seuraava presidentti? Hakijoita oli kaksi OTT Kari Kuusiniemi ja OTT Niilo Jääskinen. Heistä molemmat ovat KHO:n pitkäaikaisia jäseniä. Toivon, että arvon blogisti kirjoittaisi aiheesta yhtä syvällisen analyysin kuin hänellä on tapana tehdä KKO:n tavallisistä nimityksistä.
Kaikkia nimitysasioita on mahdotonta kommentoida.
Hakijat ovat ko. tapauksessa tasavahvoja. Veikkaisin, että uudeksi presidentiksi nimitetän Niilo Jääskinen. Hän on toiminut mm. EU-tuomioistuimessa julkisasiamiehenä monta vuotta. Tämä saattaa ratkaista nimityksen hänen edukseen.
Lähetä kommentti