91. KKO:n jäsenten viranhakijat

1. Korkeimmassa oikeudessa (KKO) on jälleen täytettävänä jäsenten eli oikeusneuvosten virkoja. Ei siis vain yhtä, vaan kaksi virkaa.  Ne täytetään 1. toukokuuta alkaen, jolloin oikeusneuvokset Ilkka Rautio ja Soile Poutiainen siirtyvät eläkkeelle.

2. Jäsenen virkaa ovat hakeneet seuraavat 16 juristia (suluissa hakijan ikä):

Eurooppaoikeuden professori, OTT Juha Raitio (51), rikosoikeuden professori, OTT Jussi Tapani (44), työneuvoston sihteeri, OTT Jaana Paanetoja (53), ma. hovoikeudenneuvos, lainsäädäntöneuvos, OTT Jaakko Rautio (51), prosessioikeuden ma. professori, OTT Tuomas Hupli (47), Euroopan kemikaaliviraston valituslautakunnan jäsen Sari Haukka (51), markkinaoikeustuomari Jussi Karttunen (48), käräjätuomari Markku Saarikoski (56), asianajaja Riitta Leppiniemi (55), hallitusneuvos Anne-Mari Hallavainio (50), siviilioikeuden professori, OTT Eva Tammi-Salminen (46), asianajaja Markku Fredman (57), hovioikeudenneuvos Kimmo Vanne (58), KHO:n oikeusneuvos, OTT Alice Guimaraes-Purokoski (49), työtuomioistuinneuvos Ari Wirén (61) ja hovioikeudenneuvos Timo Ojala (42).

3. Hakijoiden joukossa on siis seitsemän tohtoria, joista neljä professoria, yksi käräjätuomari, kolme hovioikeustuomaria, kaksi asianajajaa, yksi markkinaoikeustuomari, yksi työtuomioistuintuomari, yksi KHO:n tuomari ja kolme lähinnä hallintovirkamieheksi luokiteltavaa juristia. Yhtään lainvalmistelijaa ei ole nyt mukana, mutta toisaalta esimerkiksi Jaakko Rautio on toiminut aiemmin pitkään lainsäädäntöneuvoksena. Hakijoista miehiä on 10 ja naisia kuusi.

4. Käsitykseni mukaan - voin toki erehtyä - seuraavilla hakijoilla ei liene menestymisen mahdollisuuksia: Paanetoja, Haukka, Hallavainio, Saarikoski, Vanne ja Wirén. Ari Wirén hävisi äskettäin työtuomioistuimen presidentin virkaa koskevan nimityskisan, sillä tuohon virkaan nimitettiin hovioikeudenlaamanni Pekka Pärnänen. KKO tosin puolsi lausunnossaan Wirénin nimittämistä, mutta tuomarinvalintalautakunta oli toisella kannalla. Myös OTT Jaana Paanetoja, joka on toiminut kolme vuotta työ- ja sosiaalioikeuden professorina Lapin yliopistossa, haki työtuomioistuimen presidentin virkaa. 

5. Finaaliin eivät selviytyne myöskään Juha Raitio, Jussi Karttunen ja Alice Guimaraes-Purokoski. Raitio ja Karttunen ovat hakeneet KKO:n jäsenen virkaa useita kertoja, en usko heidän mahdollisuuksiinsa tälläkään kertaa. Guimaraes-Purokoski nimitettiin KHO:n jäsenen virkaan vuonna 2010 vain 42 -vuotiaana. Hän väitteli oikeustieteen tohtoriksi vuonna 2009 väitöskirjalla, jonka nimenä on Vertikaalinen toimivallanjako EU-oikeudessa. Guimaraes-Purokoski on EU-oikeuden erityisosaaja, mutta koska hän on toiminut koko uransa ajan joko hallintovirkamiehenä tai hallintotuomioistuimen jäseneä, on vaikea uskoa, että hänet nimitettäisiin yleisen tuomioistuimen eli KKO:n jäsenen virkaan.

6. Finaaliin selviytyisivät hakijoista näin ollen Jussi Tapani, Jaakko Rautio, Tuomas Hupli, Riitta Leppiniemi, Eva Tammi-Salminen, Markku Fredman ja Timo Ojala. On aikaa vaikea tai suorastaan mahdotona sanoa, ketkä kaksi heistä olisivat muita parempia ehdokkaita ylimmän oikeuden jäsenen virkaan. Punninnassa painavat pätevyyden, taitavuuden ja kokemuksen ohella muutkin seikat. Yleiset tuomioistuimet eli käräjäoikeus ja hovioikeus ovat aina olleet keskeisiä KKO:n jäsenten rekrytointilähteitä. Toisaalta tärkeänä on pidetty sitä, että  jäseniä valitaan myös juristeja, jotka ovat toimineet lainvalmistelijoina, yliopistotutkijoina, asianajajina, laillisuusvalvojina, syyttäjinä tai jopa KKO:n esittelijöinä. Tässä tarkoituksessa voidaan puhua kiintiöistä, joiden piiristä rekrytointeja tehdään. 

7. Myös jäsenten sukupuolijakauman tasapuolisuus on yksi tekijä, joka rekrytoinnissa on otettava huomioon. Sama koskee myös jäsenten koulutustasoa sikäli, että osa jäsenistä on oikeustieteen tohtoreita, mutta toisaalta jäseniksi ei voida nimittää pelkästään tohtorin tutkinnon suorittaneita lakimiehiä. KKO:n jäsenistöstä löytyy erilaisen kokemustason omaavia juristeja, mikä johtuu osin siitä, että KKO:n jäsenkunta on pientä maata ajatellen varsin suuri eli siihen kuuluu 19 tuomaria. Kuten olen jo aiemmin monta kertaa todennut, Ruotsin korkeimmassa oikeudessa on vain 16 oikeusneuvosta, joista tuomiovaltaa käyttää kerrallaan 14 jäsentä, sillä oikeuden kaksi jäsentä toimii vuorollaan lagrådetin jäsenenä.

8. Kun KKOn jäsenen rekrytointi kohdistui edellisellä kerralla lainvalmistelutaustan omaavaan lakimieheen eli kansliapäällikkö Asko Välimaahan, jonka erityisala ("leipälaji") on prosessioikeus, lienee todennäköistä, että tällä kerralla KKO ei esitä jäsenekseen samanlaisen kokemustaustan omaavaa hakijaa. Tämä merkinnee sitä, että seitsemän finalistin joukosta karsiutuisivat ensimmäisinä pois Jaakko Rautio ja Tuomas Hupli. Prosessualisteja KKO:n jäsenistössä on nykyisin aika paljon, sillä ko. kiintiöön kuuluvat mm. oikeusneuvokset Koponen, Huovila, Hirvelä, Leppänen ja Välimaa.

9. Jäljelle jäävät näin ollen kaksi asianajajaa, kaksi professoria ja yksi hovioikeustuomari. Kun KKO:een on nimitetty tuomari edellisen kerran vuoden 2017 alussa (Kirsti Uusitalo ja Lena Engstrand), minkä jälkeen rekrytointi on kohdistunut asianajajaan (Mika Ilveskero), KKO:n esittelijään (Jukka Mäkelä) ja lainvalmistelijaaan (Asko Välimaa), veikkaisin, että  nyt olisi tuomaritaustan omaavan henkilön vuoro tulla virkaan nimitetyksi. Tämä merkitsisi sitä, että nimityksen saisi hovioikeudeneuvos Timo Ojala. Hän olisi ensimmäinen Lapin yliopistosta lakimieheksi valmistunut KKO:n jäsen. Ojala on pätevän tuomarin maineessa. Hän on kirjoittanut kaksi kirjaa, joista etenkin jälkimmäistä (Seksuaalirikokset 2017) on pidetty professoripiireissäkin varsin hyvänä. 

10. Kumpi kahdesta asianajajasta, Riitta Leppiniemi vai Markku Fredman, voisi tulla rekrytoinnissa lähinnä kysymykseen? Molemmat ovat par´aikaa "kiinni" saman laajan rikosjutun käsittelyssä, jossa Leppiniemi avustaa Jari Aarniota ja Fredman puolestaan ex-jengipomo Keijo Vilhusta jutussa, jota käsitellään Helsingin hovioikeudessa; jutun pääkäsittelyn on määrä päättyä kesäkuun alkupuolella. Markku Fredmanin kirjallinen tuotanto on varsin laaja, ja toukokuussa hän väittelee Turun yliopistossa puolustajan roolia käsittelevällä tutkimuksellaan. Riitta Leppiniemi on keskittynyt uransa aikana lähinnä oikeudenkäynti- ja valituskirjelmien laatimiseen.  

11. Molemmat ovat saanet  Suomen Asianajajaliiton säätiön myöntämän Matti Ylöstalo -palkinnon, Fredman vuonna  2009 ja Leppiniemi vuonna 2013. Leppiniemi tunnetaan "käräjähaina" tai "oikeussalijyränä",  joka herätti huomiota runsaat 10 vuotta siten avustaessaan Bodomjärven murhajutussa syytettynä ollutta Nils Gustafssonia. Leppiniemi on toiminut  Asianajajaliiton puheenjohtajana 2007-2010. Samaa tehtävään ovat hoitaneet myös viime vuonna oikeusneuvokseksi nimitetty Mika Ilveskero ja aiemmin 80 -luvulla Mika Ilveskeron appiukko Erkki-Juhani Taipale, joka nimitettiin KKO:n jäseneksi kesken puheenjohtajakauden vuonna 1988.  Voisiko SAL:n puheenjohtajuus siis olla sellainen meriitti, joka lähes aina pätevöittää juristin KKO:n jäsenen virkaan? 

12. Riitta Leppiniemi on toiminut myös tuomarinvalintalautakunnan jäsenenä vuodesta 2010 alkaen ja hänen toinen toimikautensa päättyy vuonna 2020. Kymmenen vuoden jakso  sanotun lautakunnan jäsenenä on perin harvinaista. Onko Leppiniemeä kenties pidetty niin korvaamattomana, ettei liitosta ole vaivauduttu etsiskelemään ketään muuta asianajajaa, joka kykenisi tuon luottamustehtävän hoitamaan? Minusta esimerkiksi AA-liiton tai Tuomariliiton puheenjohtajuus taikka tuomarinvalintalautakunnan jäsenyys ei ole sellainen ansio tai meriitti, jolle tulisi korkeimman oikeuden jäsenen rekrytoinnissa panna erityistä painoa. Itse panisin kuitenkin paljon enemmän painoa oikeusneuvoksen virkaa hakeneiden kirjallisen tuotannon laadulle ja määrälle.

13.Kumpi kahdesta professorihakijasta oli asetettava rekrytoinnissa etusijalle? Jussi Tapani on rikosoikeuden ja Eva Tammi-Salminen taas siviilioikeuden professori. Professoria ei ole pitkiin aikohin nimitetty KKO:n jäseneksi, edellinen kerta taisi olla vuonna 1990, jolloin nimityksen sai siviilioikeuden professori Juhani Wirilander. Tammi-Salminen on hakenut jäsenen virkaa aiemmin muutaman kerran ja hän sai vuonna 2017 KKO:n täysistunnossa pari ääntä, jolloin enemmistö esitti virkaan esittelijäneuvos, OTT Jukka Mäkelää, joka myös nimitettiin virkaan. Tämä toistui pari viikkoa sitten, jolloin täysistunnon enemmistö esitti jäsenen virkaan Asko Välimaata, mutta oikeusneuvokset Tuula Pynnä ja Pekka Koponen olivat sitä mieltä, että virkaan olisi tullut esittää Eva Tammi-Salmista. Tämä viittaisi siihen, että nyt olisi Tammi-Salmisen vuoro tulla valituksi. Valinta on vaikea, mutta  siinä tulisi ottaa huomioon muun ohella myös se, että JussiTapanilla on enemmän julkaisuja kuin Tammi-Salmisella, ja että Tammi-Salminen edustaa lähinnä vain yhtä siviilioikeuden haaraa eli esineoikeutta. Tammi-Salminen on julkaissut väitöskirjansa lisäksi viime vuonna Esineoikeuden perusteet  -nimisen 500-sivuisen oppikirjan. Toisaalta esineoikeutta käsitteleviä oppi- ja käsikirjoja on julkaistu Suomessa aikojen kuluessa ja myös viime vuosina "vino pino" eli varsin paljon. Professorit julkaisevat nykyisin kyllä runsaasti oppikirjoja, mutta oikeustieteellisten monografioiden julkaiseminen on aika harvinaista, vaikka juuri niitä kaivattaisiin, kun kerran tieteenharjoittajista on kyse.

14. Summa summarum. Jos veikata pitäisi, niin sanoisin, että toisen jäsenen virkaan esitetään naista ja toiseen miestä. Ykkösvaihtoehto olisi lähinnä se, että jäsenen virkoihin esitetään Timo Ojalaa ja Eva Tammi-Salmista. Toisen vaihtoehdon mukaan taas Ojalaa ja Riitta Leppiniemeä. Jos minulta kysyttäisiin mielipidettä parhaasta vaihtoehdosta, vastaisin, että jäsenen virkoihin tulisi esittää Markku Fredmania ja Timo Ojalaa.

15. Muuten olen sitä mieltä, että KKO:n ja KHO:n jäsenten virkaesitysoikeus tulisi uskoa ylimpien oikeuksien sijasta tuomarinvalintalautakunnalle. Ruotsissa vastaava muutos tapahtui vuonna 2010. 

16. Toiseksi olen sitä mieltä, että KKO:n jäsenten lukumäärää olisi syytä alentaa. En ymmärrä, miksi Suomen korkeimmassa pitää olla 19 jäsentä, kun Ruotsin HD:ssa tullaan aivan hyvin toimeen 16 jäsenellä, joista tuomitsemistoimintaan osallistuu vain 14 tuomaria. Ruotsin korkeimpaan oikeuteen saapuu kaksi kerta enemmän asioita kuin Suomen KKO:een.