1. Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan juhlallinen tohtoripromootio pidettiin tässä viikonvaihteessa. Promootiojuhlallisuudet kestivät kaikkiaan kolme päivää, 18.–20.5.2017. Promootiossa vihittiin 67 uutta tohtoria, kuusi kunniatohtoria ja kolme riemutohtoria.
2. Torstai 18.5. oli ns. miekanhiojaispäivä uusi tohtoreille, silloin oli myös yliopiston vastaanotto promootiossa vihittäville kunniatohtoreille (doctores honoris causa) , riemutohtoreille, tohtoreille ja heidän seuralaisilleen. Perjantai 19.5. toimitettiin itse promootioakti yliopiston juhlasalissa. Aktin jälkeen promovoidut kävelivät kulueena yliopistolta tuomiokirkossa pidettyyn jumalanpalvelukseen, Illalla oli promotiopäivälliset Kalastajarorpalla. Lauantaina 20.5. oli laivaretki nille juhlijoille, jotka halusivat tai kykenivät siihen osallistumaan.
3. Tohtoripromootio ei ylittänyt uutiskynnystä, vaikka kunniatohtoreiden joukossa oli Tasavallan presidentti Sauli Väinämö Niinistö. Promoottorina toimi hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää; viikkoa aikaisemmin Olli Mäenpää oli julkisuudessa, sillä hän antoi tuolloin häneltä pyydetyn Yle-selvityksen. Viikon kuluttua Olli Mäenpää vihitään itse oikeustieteen kunniatohtoriksi. Tämä tapahtuu Turun yliopistossa.
4. Promootioperinne sai alkunsa keskiajalla, kun yliopistoissa haluttiin juhlistaa akateemisten arvojen myöntämistä. Alun perin promootio oli opintojen päätösjuhla, jossa maisterin ja tohtorin opinnot suorittaneille kandidaateille ja lisensiaateille myönnettiin maisterin ja tohtorin arvot. Nykyisin promootio ei ole enää tutkinnon myöntämistilaisuus, vaan sen merkitys suurena akateemisena juhlana on korostunut. Väitelleiden tohtorien lisäksi promovoidaan kunnia- ja riemutohtorit. Promootio voi olla yliopiston kaikille tiedekunnille yhteinen tai koskea vain jotakin tiedekuntaa. Torhtoripromootion yhteydessä pidetään usein myö maisteripromootio.
5. Oikeustieteellisen tiedekunnan tohtoripromootioiden perinne ulottuu vuoteen 1660, jolloin Turun Akatemiassa promovoitiin kaksi tohtoria. Helsingin yliopistossa järjestettiin edellinen oikeustieteellisen tiedekunnan promootio vuonna 2010 ja sitä ennen vuonna 2000.
6. Oikeustieteen kunniatohtoreiksi (hc) vihittiin kuusi lakimiestä, eli 1) OTL, Euroopan komission oikeus- ja kuluttaja-asioiden pääosaston pääjohtaja Tiina Astola - hän on akatemiaprofessori Martti Koskenniemen puoliso - 2) OTL, entinen oikeusneuvos Gustaf Möller Helsingistä, 3) OTK, tasavallan presidentti Sauli Niinistö, 4) emeritusprofessori Ulf Bernitz Tukholman yliopistosta, 5) professori Hans-W. Micklitz Euroopan yliopistoinstituutista Firenzestä ja 6) tutkimusprofessori Anne Orford Melbournen yliopistosta Australiasta.
7. Tortaina 18.5. pidettiin tohtoriseminaari, jossa kunniatohteiksi vihittävät lukuun ottamatta OTK, presidentti Sauli Niinistöä, pitivät oman puheenvuoronsa. Tiina Astola puhui teemasta "European Area of Justice", Ulf Bernitz aiheesta "Nordic Law", Hans-W. Micklitz otsikolla "European Private Law beyond Europe", Anne Orford teemasta "International Law" ja Gustaf Möller, joka on prosessualisti ja tunnettu välimies, hänelle hyvin sopivasta aiheesta " Party Autonomy in Arbitration and itse Limits". Varsin juhlallisen tuntuisia teemoja siis, ainoastaan Gustaf Möllerin puheenvuoro menee ns. itse asiaan.
8. Tiedekunnan laatimassa promootio-ohjelmassa on kosketeltu kunkin kunniatohtorin tieteellisiä ja käytännön oikeuselämän saavutuksia. Presidentti Sauli Niinistön osalta esitteessä todetaan, että hän on toiminut eri tehtävissä Turun hovioikeudessa ja että hän on ollut, paitsi kansanedustajana, myös oikeusministerinä, valtiovarainministerinä ja eduskunnan perustuslakivaliokunnan puheenjohtajana .Lisäksi mainitaan, että Niinistö on toiminut Suomen tasavallan presidenttinä korostaen tehtävässään oikeusvaltion arvoja, yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta ja perusoikeuksien turvaamista. Esitteen mukaan Ninistö on painottanutihmisoikeuskien ja länsimaisen arvpjen merkitystä myös kansianvälisissäsuhteissa.
9. Laillisuusmies siis, kiireestä kantapäähän, voitaisiin sanoa. Promootiojuhlien jälkeen presidentti Niinistö ehti jo lauantaiksi Turun Kirkkopäiville, jossa hän keskusteli, nyt julkisesti ja rennosti eli ilman krakaa, emerituspiispa Eero Huovisen kanssa. Niinistö korosti, lehtietojen mukaan, että kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden ja muiden ns. paperittomien kohtelun on perustuttava lakiiin. Ihmisoikeuksista ei siis ole niin väliä, pääasia on lain kirjaimen noudattaminen. Paperittomia ihmisiä ei pidä Niinistön mukaan hyysätä, vaan heidät on heitettävä tai kuskattava ulos maasta, sillä se on laillista puuhaa se. Jep jep! Milloinkas niita kunniatohtorin hattuja seuraavan kerran taas jaellaan, kyllä mun ja Jennin kämppään vielä muutama mahtuisi!
10. Ihmisoikeuksista ja presidentti Niinistöstä tuli mieleen myös tapa, jolla Niinistö otti pari kuukautta sitten esille Kiinan presidentin vierailun yhtyeydessä - oikeastaan vasta sen jälkeen - ohimennen esille Kiinan ihmisoikeustilanteen, joka on edellen äärimmäisen huono. Kukaan ei kuitenkaan tiedä, millaisella pontevuudella Niinistö näin olisi tämän tehnyt. Presidenttien tapaamisen jälkeen ei järjestetty tavanomaista tiedotustilaisuutta, jossa presidenteille olisi voitu esittää kysymyksiä. Niinistö sanoi vasta Kiinan presidentin maasta poistumisen jälkeen, että kyllä he olivat puhuneet myös Kiinan ihmisoikeuksista. Hyvä, jos olivat näin tehneet. Toisaalta on selvää, ettei tällaisilla salaisilla keskusteluilla, joiden sisällöstä ei ole minkäänlaista tietoa ja joista tiedotusvälineillä ei ole mahdollisuutta esittää presidenteille kysymyksiä, ole käytännössä mitään merkitystä, eli tuollaisten ympäripyöreiden keskustelujen avulla Kiinan ihmisoikeustilanteen paranemista ei voida tippaakaan edistää.
11. Tasavallan presidenttien luontaisetuihin näyttää kuuluvan kunniatohtorin hattujen saaminen. Presidentti Tarja Halonen on vihitty useiden, joukossa myös joku ulkomaalainen, yliopiston kunniatohtoriksi. Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan kunniatohtoriksi Halonen promovoitiin vuonna 2000. Kumma kyllä, kunniatohtoreiksi kutsutaan usein nimenomaan valtionpäämiehiä, ylimpien tuomioistuinten presidenttejä - esimerkiksi KKO:n presidentit Leif Sevón ja Pauliine Koskelo, jotka eivät ole väitelleet, on katsuttu Helsingin yliopiston oikiksen kunniatohtoreiksi - nykyisiä ja entisiä poliitikkoja, muita korkeita virkamiehiä jne. Viikon kuluttua Helsingin yiopiston filosofinen tiedekunta myöntää kunniatohtorin arvon Saksan liittokansleri Angela Merkelille.Tosin poissa olevana, sillä Angela ei ole halunnut saapua Helsinkiin asiaa henkilökohtaisesti jubiloimaan. Lapin yliopiston kunniatohtoriksi vihittiin 1999 Viron entinen presidentti Lennart Meri.
12. Myös Sauli Niinistön komerossa on jo ns. "vino pino" kunniantohtorin hattuja eri aloilta. Hän on ainakin Tampereen yliopiston hallintotieteiden, (2010), Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan (2011), Budapestin ELTE-yliopiston oikeustieteen (2012), Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan (2013) ja Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan - nojoo, onhan Saulilla tämä Lennu - kunniantohtori. Lisää tulee varmaan jatkossakin vähintään kerran vuodessa, sillä on ilmeistä, että Sauli aikoo jatkaa pressana vielä toiset kuusi vuotta. Suomessa on vielä monta yliopistoa, jotka ovat kiinnostuneita saamaan Saulin tohtorikseen. Tasavallan presidentin promovointi kunniatohtoriksi on asia, joka on omiaan kohtottamaan ao. yliopiston ja tiedekunnan arvostusta. Näin ainakin kuvitellaan.
13. Tohtori- ja maisteripromotiot ovat toki juhlallisia tilaisuuksia, mutta toisaalta niihin liittyy paljon pönötystä ja ulkopuolisista jopa hieman hassuilta tuntuvia ohjelmanumeroita miekanhiomisineen ynnä muine krumeluureineen. Itse osallistuin Lapin yliopiston ensimmäiseen tohtori- ja maisteripromotioon kesäkuun alussa 1992. Nekin olivat kolmipäiväinen happening, jossa tohtorinhattua joutui pitämään päässä tai kanniskelemaan melkein koko ajan. Jopa Hotelli Vaakunan terassilla, jonne poikkesin - oli näet kaunis kesäinen sää - jossakin välissä parille oluelle. Varsinainen promootiotilaisuus pidettiin Lapponia-talossa, josta marssimme, hatut päässä tietenkin, jos sellainen oli, kulkueena kirkkoon jumalanpalvelukseen. Illalla oli promootiopäivälliset Hotelli Pohjanhovissa, ja sieltä juhlavieraat kiidätettiin busseilla ja takseilla yliopistolle, jonka tiloissa tanssittiin ja nautittiin virvokkeita myöhään pikkutunneille asti; ihmekös tuo, sillä Lapin yötön yö oli alkanut. Kolmantena päivänä ohjelmassa olisi ollut promootioristeily Kemistä, muistaakseni jäänsärkijän kyydissä, mutta itse en sinne lähtenyt.
3 kommenttia:
Blogijutun alimmaisesta kuvasta päätellen Antero Jyränki on vihitty promootiossa riemutohtoriksi. Hänen väitöksestään tulee tänä vuonna kuluneeksi 50 vuotta.
Tasavallan presidentti J.K. Paasikivi promovoitiin lainopillisen tiedekunnan riemutohtoriksi vuonna 1955. Hän oli valmistunut molempien oikeuksien tohtoriksi vuonna 1901, 30-vuotiaana.
Oikeustieten riemutohtoreiksi promovoitiin 19.5. (suluissa ao. henkilön väitöskirjan nimi ja väittelyvuosi)
Allan Huttunen (Yhdenmiehen osakeyhtiöstä, 1963), Juhani Kyläkallio (Osakeyhtiön hallituksen vastuusta, 1965), Kaarlo Ståhlberg (Petoksesta, 1965), Zacharias Sundström (Om normkollision vid fartygs sammanstötning, 1965), Kauko Sipponen (Lainsäädäntövallan delegoiminen, 1965), Jorma S. Aalto (Rikosprosessilain asiallisesta sovellutusalasta, 1965), Raimo Pekkanen (Sekatyyppinen työsopimus, 1966), Olavi Heinonen (Velallisen konkurssirikoksista, 1966), Antero Jyränki (Sotavoiman ylin päällikkyys, 1967) ja Aulis Aarnio (Perillisen oikeusasemasta, 1967).
Paikalle näistä olivat saapuneet ainoastaan Juhani Kyläkallio (s. 1930), Jorma S. Aalto (s. 1935) ja Antero Jyränki (s. 1933).
Lähetä kommentti