1. Valtioneuvosto nimitti marraskuussa 2014 STTK:n lakimies Minna Helteen valtakunnansovittelijan virkaan vuoden 2015 alusta lukien. Helteen toimikausi oli nelivuotinen ja sen oli määrä päättyä vuoden 2018 lopussa. Helle on ensimmäinen nainen, joka on valittu mainituun korkeaan tehtävään.
2. Vuonna 1972 syntynyt Minna Helle on koulutukseltaan juristi, tarkemmin sanottuna oikeustieteen kandidaatti. Hän valmistui Helsingin yliopistosta vuonna 1997. Helle on toiminut aiemmin mm. Suomen Journalistiliiton työehtoasiamiehenä 1997-1999, Akavan lakimiehenä 2000-2005, Akavan neuvottelupäälikkönä 2006, Tehyn edunvaltayksikön johtajana 2006-2009, Akavan edunvalvontajohtajana 2009-2011, Telan johtajana 2011-2013 sekä STTK:n edunvalvontajohtajana 2013-2014. Helteellä on lukuisia luottamustehtäviä. Hänen on kerrottu seurustelevan rallimanageri Kim Vatasen kanssa; Kim on ralliajaja Ari Vatasen poika.
3. Työmarkkinajärjestöt eivät vuonna 2014 päässeet yhteisymmärryksen uuden valtakunansovittelijan henkilöstä. Asia jäi maan hallitukselle, nimitysasian valtioneuvostossa esitellyt työministeri Lauri Ihalainen päätyi esittämään virkaan Minna Hellettä.
4. Huhtikuun lopulla Suomessa jysähti yllättävä uutispommi, jonka mukaan Minna Helle oli siirtymässä kesken valtakunnansovittelijan toimikauden Teknologiateollisuus ry:n työmarkkinajohtajaksi, siis työnantajaleirin varsin merkittävään tehtävään. Helle irtisanoutui virastaan 27. huhtikuuta, hän aloittaa uudessa työssään 1. kesäkuuta.
5, Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi syytti eilen valtakunnansovittelija Minna Hellettä puolueellisuudesta rakennusalan työriidan sovittelussa. Harjuniemen mukaan Rakennusteollisuuden työantajajärjestö ajoi talvella palkkojen alennusta, minkä vuoksi työehtosopimusneuvottelut eivät edenneet. Neuvottelujen vauhdittamiseksi Rakenusliitto ilmoitti 4. huhtikuuta eräistä työtaistelutoimista tuoteteollisuudessa. Tällöin Minna Helle kutsui osapuolten edustajat eli mm. Rakennusliiton Matti Harjuniemen 6.4. toimistoonsa. Helteellä ei ollut liiton työtaisteluilmoituksen johdosta huomauttamista.
6. Työantajapuolen edustajat ilmoittivat kyseisessä tilaisuudessa olevansa sidottuja yleiseen palkankorotuslinjaan, minkä johdosta liitto esitti omat näkemyksensä asiasta. Tällöin valtakunnansovittelija Minna Helle oli Harjuniemen mukaan todennut lyhyesti, että "RT on sidottu, heillä ei ole lupaa muuhun". Harjuniemen mukaan koko sovittelu oli itse asiassa tässä. Tämän jälkeen työriidan osapuolet kävivät huhtikuussa vielä kaksi kertaa sovittelijan Bulevardilla olevassa toimistossa, jolloin Helteen viesi liiton edustajille oli ollut käytännössä sama, minkä hän oli todennut jo 6.4. pidetyssä palaverissa.
7. Myöhemmin Matti Harjuniemelle oli selvinnyt, että Minna Helle oli käynyt koko kevättalven ajan "pestuuneuvotteluja" Teknologiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jorma Turusen kanssa; Harjuniemi viittaa tässä suhteessa Turusen omaan ilmoitukseen liittonsa kotisivulla 5. toukokuuta. Samaan aikaan valtakunnansovittelijalla oli meneillään monia työriitasovitteluja. Harjuniemen mukaan Minna Helle oli betonoinut liittokierroksen palkankorotuslinjan jo ennen kuin Teknologiateollisuus oli solminut oman alansa työehtosopimuksen ja ilmoittanut, ettei tässä sopimuksessa sovittua palkankorotustasoa voida muillakaan toimialoilla ylittää.
8. Myös Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto on arvostellut valtakunnansovittelija Minna Helteen palkkamalttipuheita, joita tämä esitti jo viime vuonna. Aallon mukaan valtakunnansovittelijan tehtävänä on ratkoa riitoja, ei määritellä palkkatasoa.
9. Minna Helle on tänään pontevasti kiistänyt Matti Harjuniemen puolueellisuutta koskevat epäilyt. Hän sanoo olleensa myös rakennusalan sovittelussa "puolueeton, kuten kaikissa". Helteen mukaan sovittelu ei huhtikuun alussa edennyt, koska osapuolten näkymyserot olivat olleet poikkeuksellisen suuret. Helteen mukaan hänen toiminnassaan ei ole ollut mitään uutta. Yleinen linja ja sen puolustaminen on Helteen mukaan vanha periaate, jota valtakunnansovittelijan toimistolla on noudatettu jo 1960 -luvun lopulta lähtien. Helle sanoo, että hänen linja on ollut johdonmukainen eikä sillä ole mitään tekemistä hänen työpaikkansa vaihdoksen kanssa.
10. Miten tapausta on juridisesti arvioitava? Onko valtakunnansovittelija ollut varomaton ja onko hän käymiensä työpaikkaneuvottelujen takia menettänyt puolueettomuutensa ja tullut kenties esteelliseksi sovittelijan työssään? Valtakunnansovittelija hoitaa virkaa, joka on luultavasti paremmin palkattu kuin mikään muu valtion virka. Itsestään selvää on, että valtakunnansovittelijalta odotetaan tehtävässään ehdotonta riippumattomuutta ja puolueettomuutta. Valtakunnansovittelijan on huolehdittava omasta puolueettomuudestaan ja riippumattomuudestaan, jottei minkäänlaisia epäilyjä puolueettomuuden vaarantumisesta syntyisi. Sanoisin, että valtakunnansovittelijan puolueettomuus ja esteettömyys on yhtä tärkeä asia kuin tuomarin puolueettomuus ja jäävittömyys.
11. Miten on suhtauduttava siihen, että valtakunnansovittelija kesken toimikautensa ja vaikean työriidan sovittelun aikana yllättäen ilmoittaa siirtyvänsä jommankumman "leirin" eli joko työnantaja- tai työntekijäpuolen järjestön keskeiseen tehtävään ja ilmenee, että hän on käynyt siirtymistä koskevia neuvotteluja uuden työnantajansa kanssa jo jonkin aikaa ennen asian ilmituloa?
12. Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi syyttää tai ainakin moittii Minna Hellettä puolueellisesta menettelystä työriidan sovittelussa, jolloin Helle siis oli käynyt työpaikan vaihdosta koskevia neuvotteluja Teknologiateollisuuden kanssa. Kukaan tai ainakaan ulkopuolinen henkilö, jolla siis ei ole osaa eikä arpaa kyseisessä työriidassa, tuskin voi arvioida Harjuniemen väitteen paikkansa pitävyyttä. Voi olla, että Minna Helle on pyrkinyt olemaan ja kenties myös onnistunut olemaan sanotuista työpaikkaneuvotteluistaan huolimatta täysin puolueeton työriidan kumpaakin osapuolta kohtaan.
13. Mutta tämä ei olekaan valtakunnansovittelijalta tai yleensä virkamiehiltä edellytettävän puolueettomuuden ja esteettömyyden pääpointti. Esteellisyyteen ja puolueettomuuden menettämiseen nimittäin riittää, että on olemassa tietty seikka tai tekijä, jonka johdosta virkamiehen puolueettomuuden voidaan katsoa vaarantuvan niin, että häntä on pidettävä esteellisenä. Ts. ei siis riitä, että virkamies suhtautuu käsiteltävään asiaan puolueettomasti (ns. subjektiivinen puoluettomuus), vaan hänen tulee myös näyttää puolueettomalta ulospäin (ns. objektiivinen puolueettomuus). Mikä tahansa puolueellisuus- tai jääviysepäily ei toki voi tehdä virkamiestä esteelliseksi, vaan puolueettomuuden vaarantamisen tulee olla objektiivisesti katsoen perusteltua.
14. Työoikeuden professori Seppo Koskinen on lausunut tänään Yle Uutisille, että Minna Helteen omat neuvottelut rekrytoinnistaan ovat hyvinkin saattaneet vaikuttaa hänen johdollaan käytyihin työriidan sovittelua koskeviin neuvotteluihin. Mutta kuten edellä jo totesin, ulkopuolisilla, joilla ei siis ole mitään tekemistä ko. neuvottelujen tai työriidan kanssa, on hyvin vaikea tai suorastaan mahdotonta sanoa, onko valtakunnansovittelija menettänyt jonkin seikan, kuten nyt käymiensä rekryneuvottelujen takia subjeltiivisen puolueettomuutensa vai ei.
15. Mutta jo se, että sovittelija on ryhtynyt käymään kesken olleiden tes-neuvottelujen aikana kyseisiä omia neuvottelujaan toiseen "leiriin" eli tässä tapauksessa työnantajapuoleen kuuluvan keskeisen järjestön kanssa, on sellainen seikka, joka on voi heikentää hänen uskottavuutensa ja herättää, kun asia on nyt tullut yleiseen tietoisuuteen, oikeutettuja epäilyjä hänen puolueettomuutensa vaarantumisesta. Tässä kohdin yhdyn Seppo Koskisen arvioon siitä, että valtakunnansovittelijan toiminta on ollut suorastaan hämmästyttävän naiviia ja sellaista, että se herättää perusteltua epäluuloa hänen puoueettomuutensa vaarantumisesta. Minna Helle ei ole välittänyt huolehtia oman puolueettomuskuvansa säilymisestä kirkkaana.
16. Minna Helteen olisi tullut kesken sovittelijan toimikauden ja vieläpä kuumina käytävien tes-neuvottelujen aikana ehdottomasti pidättäytyä omien rekrytointineuvottelujen käymisestä ja ryhtyä käymään niitä vasta toimikautensa lopulla, jolloin työpaikan vaihdos ei olisi herättänyt huomiota ja epäluuloja valtakunnansovittelijan puolueettomuuden vaarantumisesta.
17. Valtakunnansovittelija Minna Helteen menettely on ollut niin yllättävää ja outoa, että se on väkisin omiaan heikentämään sovittelijainstituutiota kohtaan tunnettua yleistä luottamusta.
5, Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi syytti eilen valtakunnansovittelija Minna Hellettä puolueellisuudesta rakennusalan työriidan sovittelussa. Harjuniemen mukaan Rakennusteollisuuden työantajajärjestö ajoi talvella palkkojen alennusta, minkä vuoksi työehtosopimusneuvottelut eivät edenneet. Neuvottelujen vauhdittamiseksi Rakenusliitto ilmoitti 4. huhtikuuta eräistä työtaistelutoimista tuoteteollisuudessa. Tällöin Minna Helle kutsui osapuolten edustajat eli mm. Rakennusliiton Matti Harjuniemen 6.4. toimistoonsa. Helteellä ei ollut liiton työtaisteluilmoituksen johdosta huomauttamista.
6. Työantajapuolen edustajat ilmoittivat kyseisessä tilaisuudessa olevansa sidottuja yleiseen palkankorotuslinjaan, minkä johdosta liitto esitti omat näkemyksensä asiasta. Tällöin valtakunnansovittelija Minna Helle oli Harjuniemen mukaan todennut lyhyesti, että "RT on sidottu, heillä ei ole lupaa muuhun". Harjuniemen mukaan koko sovittelu oli itse asiassa tässä. Tämän jälkeen työriidan osapuolet kävivät huhtikuussa vielä kaksi kertaa sovittelijan Bulevardilla olevassa toimistossa, jolloin Helteen viesi liiton edustajille oli ollut käytännössä sama, minkä hän oli todennut jo 6.4. pidetyssä palaverissa.
7. Myöhemmin Matti Harjuniemelle oli selvinnyt, että Minna Helle oli käynyt koko kevättalven ajan "pestuuneuvotteluja" Teknologiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jorma Turusen kanssa; Harjuniemi viittaa tässä suhteessa Turusen omaan ilmoitukseen liittonsa kotisivulla 5. toukokuuta. Samaan aikaan valtakunnansovittelijalla oli meneillään monia työriitasovitteluja. Harjuniemen mukaan Minna Helle oli betonoinut liittokierroksen palkankorotuslinjan jo ennen kuin Teknologiateollisuus oli solminut oman alansa työehtosopimuksen ja ilmoittanut, ettei tässä sopimuksessa sovittua palkankorotustasoa voida muillakaan toimialoilla ylittää.
8. Myös Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto on arvostellut valtakunnansovittelija Minna Helteen palkkamalttipuheita, joita tämä esitti jo viime vuonna. Aallon mukaan valtakunnansovittelijan tehtävänä on ratkoa riitoja, ei määritellä palkkatasoa.
9. Minna Helle on tänään pontevasti kiistänyt Matti Harjuniemen puolueellisuutta koskevat epäilyt. Hän sanoo olleensa myös rakennusalan sovittelussa "puolueeton, kuten kaikissa". Helteen mukaan sovittelu ei huhtikuun alussa edennyt, koska osapuolten näkymyserot olivat olleet poikkeuksellisen suuret. Helteen mukaan hänen toiminnassaan ei ole ollut mitään uutta. Yleinen linja ja sen puolustaminen on Helteen mukaan vanha periaate, jota valtakunnansovittelijan toimistolla on noudatettu jo 1960 -luvun lopulta lähtien. Helle sanoo, että hänen linja on ollut johdonmukainen eikä sillä ole mitään tekemistä hänen työpaikkansa vaihdoksen kanssa.
10. Miten tapausta on juridisesti arvioitava? Onko valtakunnansovittelija ollut varomaton ja onko hän käymiensä työpaikkaneuvottelujen takia menettänyt puolueettomuutensa ja tullut kenties esteelliseksi sovittelijan työssään? Valtakunnansovittelija hoitaa virkaa, joka on luultavasti paremmin palkattu kuin mikään muu valtion virka. Itsestään selvää on, että valtakunnansovittelijalta odotetaan tehtävässään ehdotonta riippumattomuutta ja puolueettomuutta. Valtakunnansovittelijan on huolehdittava omasta puolueettomuudestaan ja riippumattomuudestaan, jottei minkäänlaisia epäilyjä puolueettomuuden vaarantumisesta syntyisi. Sanoisin, että valtakunnansovittelijan puolueettomuus ja esteettömyys on yhtä tärkeä asia kuin tuomarin puolueettomuus ja jäävittömyys.
11. Miten on suhtauduttava siihen, että valtakunnansovittelija kesken toimikautensa ja vaikean työriidan sovittelun aikana yllättäen ilmoittaa siirtyvänsä jommankumman "leirin" eli joko työnantaja- tai työntekijäpuolen järjestön keskeiseen tehtävään ja ilmenee, että hän on käynyt siirtymistä koskevia neuvotteluja uuden työnantajansa kanssa jo jonkin aikaa ennen asian ilmituloa?
12. Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi syyttää tai ainakin moittii Minna Hellettä puolueellisesta menettelystä työriidan sovittelussa, jolloin Helle siis oli käynyt työpaikan vaihdosta koskevia neuvotteluja Teknologiateollisuuden kanssa. Kukaan tai ainakaan ulkopuolinen henkilö, jolla siis ei ole osaa eikä arpaa kyseisessä työriidassa, tuskin voi arvioida Harjuniemen väitteen paikkansa pitävyyttä. Voi olla, että Minna Helle on pyrkinyt olemaan ja kenties myös onnistunut olemaan sanotuista työpaikkaneuvotteluistaan huolimatta täysin puolueeton työriidan kumpaakin osapuolta kohtaan.
13. Mutta tämä ei olekaan valtakunnansovittelijalta tai yleensä virkamiehiltä edellytettävän puolueettomuuden ja esteettömyyden pääpointti. Esteellisyyteen ja puolueettomuuden menettämiseen nimittäin riittää, että on olemassa tietty seikka tai tekijä, jonka johdosta virkamiehen puolueettomuuden voidaan katsoa vaarantuvan niin, että häntä on pidettävä esteellisenä. Ts. ei siis riitä, että virkamies suhtautuu käsiteltävään asiaan puolueettomasti (ns. subjektiivinen puoluettomuus), vaan hänen tulee myös näyttää puolueettomalta ulospäin (ns. objektiivinen puolueettomuus). Mikä tahansa puolueellisuus- tai jääviysepäily ei toki voi tehdä virkamiestä esteelliseksi, vaan puolueettomuuden vaarantamisen tulee olla objektiivisesti katsoen perusteltua.
14. Työoikeuden professori Seppo Koskinen on lausunut tänään Yle Uutisille, että Minna Helteen omat neuvottelut rekrytoinnistaan ovat hyvinkin saattaneet vaikuttaa hänen johdollaan käytyihin työriidan sovittelua koskeviin neuvotteluihin. Mutta kuten edellä jo totesin, ulkopuolisilla, joilla ei siis ole mitään tekemistä ko. neuvottelujen tai työriidan kanssa, on hyvin vaikea tai suorastaan mahdotonta sanoa, onko valtakunnansovittelija menettänyt jonkin seikan, kuten nyt käymiensä rekryneuvottelujen takia subjeltiivisen puolueettomuutensa vai ei.
15. Mutta jo se, että sovittelija on ryhtynyt käymään kesken olleiden tes-neuvottelujen aikana kyseisiä omia neuvottelujaan toiseen "leiriin" eli tässä tapauksessa työnantajapuoleen kuuluvan keskeisen järjestön kanssa, on sellainen seikka, joka on voi heikentää hänen uskottavuutensa ja herättää, kun asia on nyt tullut yleiseen tietoisuuteen, oikeutettuja epäilyjä hänen puolueettomuutensa vaarantumisesta. Tässä kohdin yhdyn Seppo Koskisen arvioon siitä, että valtakunnansovittelijan toiminta on ollut suorastaan hämmästyttävän naiviia ja sellaista, että se herättää perusteltua epäluuloa hänen puoueettomuutensa vaarantumisesta. Minna Helle ei ole välittänyt huolehtia oman puolueettomuskuvansa säilymisestä kirkkaana.
16. Minna Helteen olisi tullut kesken sovittelijan toimikauden ja vieläpä kuumina käytävien tes-neuvottelujen aikana ehdottomasti pidättäytyä omien rekrytointineuvottelujen käymisestä ja ryhtyä käymään niitä vasta toimikautensa lopulla, jolloin työpaikan vaihdos ei olisi herättänyt huomiota ja epäluuloja valtakunnansovittelijan puolueettomuuden vaarantumisesta.
17. Valtakunnansovittelija Minna Helteen menettely on ollut niin yllättävää ja outoa, että se on väkisin omiaan heikentämään sovittelijainstituutiota kohtaan tunnettua yleistä luottamusta.
Minna Helteeltä (45) on mennyt viime aikoina kieltämättä tosi lujaa.
VastaaPoistaNoin kuukausi sitten hän antoi laajan haastattelun mm. Ilta-Sanomille, Iltalehdelle ja Talousuutisille. Siinä käytiin läpi Minnan lapsuus, kotikunta (Kivijärvi, vanhempien ammatit, koulunkäynti, pelot, perhesuhteet, opiskelu, työpaikat ym.
Minna on "Kympin tyttö", joka kirjoitti 6 ällää ja jonka lukion todistuksen keskiarvo oli 9,6. Työpaikat ovat vaihtuneet tiuhaan tahtiin ja menestys on seurannut toinen toistaan.
Nyt hän lähtee valtakunnansovittelijan paikalta ja yksityiselle puolelle. Minnan palkka teknologiateollisuuden johtajana on luultavasti ainakin 2-3 kertaa parempi kuin valtakunnansovittelijan liksa, joten työpaikan vaihdoksen syyn ymmärtää hyvin. Minna seurustelee rallitähden pojan kanssa, joka on ralimanageri, jne.
Kohta naisten lehdet kaiketi alkavat tehdä Minnasta uutta presidenttiehdokasta.
Kovin tuntuu taas lyhytnäköiseltä toiminnalta työmarkkinoilla tämmöinen. Teknon olisi pitänyt tietenkin olla tekemättä tarjousta johtajan pestistä istuvalle sovittelijalle, ei varmasti tullut yllätyksenä se, miten asiaan on nyt reagoitu.
VastaaPoistaSiinä missä työntekijäpuolella lyhytnäköisyyttä on esim. juurtunut mentaliteetti, että kaikki, mikä on irti saatavissa, täytyy ulosmitata välittömästi, työnantajapuolella sitä on mm. tämän kaltaiset selvästi sopimattomat rekrytoinnit. Vastakkainasettelu vahvistuu, ja molemmat osapuolet kaivautuvat syvemmälle poteroihinsa. Tällaisissa asetelmissa ryhdytään sitten neuvottelemaan työehdoista ja työpolitiikasta!
Työmarkkinaliitot käyttävät valtaansa väärin. Ongelmaa ei olisi, jos jokaisella olisi mahdollisuus itse valita, haluaako olla sellaisessa mukana vai ei, mutta kun tuo yleissitovuus yms.
Kinastelisivat keskenään ja pitäisivät vaikka kuinka huonoja välejä, mutta tekisivät sen omalla kustannuksellaan. Nyt tässä kärsii aika moni muukin. Itse neuvottelisin työehdoistani mielummin lainkaan välittämättä tesseistä tai työlaeista. Jos jokin asia sopii minulle ja työnantajalleni, ei kellään ulkopuolisella pitäisi olla siihen mitään sanomista.
Kyllähän tässä oli samaa "räväkkyyttä" kuin siinä kun Suvi-Anne Siimes lähti entisenä vasemmistoliiton puheenjohtajana lääketeollisuuden korkeaksi edunvalvojaksi. Mahtoivat vanhat kommunistijohtajat pyöriä haudoissaan. Että se siitä sosialismista sitten...
VastaaPoistaValtakunnansovittelija Minna Helteestä on tehty kantelu oikeuskanslerinvirastoon.
VastaaPoistaKantelu koskee Helteen mahdollista esteellisyyttä valtakunnansovittelijana ennen hänen irtisanoutumistaan huhtikuun lopussa. Helle aloittaa kesäkuussa työmarkkinajohtajana Teknologiateollisuudessa. Kantelun Helteestä teki yksityishenkilö.
Valtiolla on vino pino paremmin palkattuja virkamiehiä kuin valtakunnansovittelija ansaitsee. Esimerkkinä vaikka Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan johto.
VastaaPoistaSyynä reilun kymppitonnin kuukausipalkkaan on se, että palkka vastaa työmarkkinajohtajien palkkaa, josta edeltäjät ovat jos tulleet.
Kuvittelisin ainakin Matti Pekkasen ja Juhani Saloniuksen ansainneen paremmin Etelärannassa.
Minna Helteen edeltäjän palkka E10:ssa taitaa olla tasoa 15.000€/kk, joten rahan perässä tässä liikutaan.
Kantelu oikeuskanslerille! Nyt pääsee Pöysti heti kiinni korkean profiilin juttuun — näyttämään ehkä, mikä on oikeuskanslerina miehiään.
VastaaPoistaDan Frände (taisi olla hän) vertasi Helteen tapausta tietyllä tavalla Nissisen tapaukseen.
Helle sanoi Iltalehdelle, että hänellä on korkea etiikka, eikä puolueettomuus sen takia vaarantunut.
VastaaPoistaMuistelisin, että Häkämies puolustautui esteellisyysväitteitä vastaan siirtyessään EK:oon sanomalla jotain siihen suuntaan kuin, että näissä asioissa tärkeää on se, miten henkilö itse kokee oman jääviytensä.
Häkämies oli sanoissaan selkeästi väärässä, ja Helle ei ymmärrä esteellisyyden pointtia. Ei kenenkään olisi edes tarvis kyseenalaistaa Helteen etiikkaa, joka hyvinkin oli sovittelijatehtävien tasolla. Mutta pointti onkin se, miltä toiminta näyttää ulospäin.
Kun täällä juristit kirjoittelevat niin kysytään: mitä asiaa Helle on käsitellyt esteellisenä? Miten esteellisyys määritellään? Mitä lakia asiaan sovelletaan?
VastaaPoistaLaki työriitojen sovittelusta 6 §: Sovittelijan esteellisyydestä on voimassa, mitä tuomarin esteellisyydestä on säädetty.
VastaaPoistaTuo oli hyvä huomio. Mainitsin itse blogijutussa, että valtakunnansovittelijan esteetömyys (puolueettomuus) on yhtä tärkeä asia kuin tuomareidenkin esteettömyys ja puolueettomuus.
VastaaPoistaEsteellisyys ei synny vain sitä kautta, että tuomari/valtakunnansovittelija on todella toiminut tehtävssään ja virassaan puolueellisesti, vaan häneltä edellytetään myös objektiivista puolueetomuuta eli sitä, ettei minkään seikan johdosta sa syntyä vaikutelmaa tai epäilyä puolueettomuuden vaarantumisesta.
Tiedotusvälineissä on tänään kerrottu, että Helteen väitetystä esteellisyydestä ja puolueettomuuden menetyksestä on kanneltu sekä valtionneuvoston oikeuskanslerille että eduskunnan oikeusasiamiehelle. Jos kantelu on tehty ensin oikeuskanslerille, hän tutkii asian.
VastaaPoistaMinusta olisi ollut parempi, että oikeusasiamies olisi ratkaissut kysymyksen Minna Helteen väitetystä esteellisyydestä. En oikein luota oikeuskanslerin arvioinnin objektiivisuuteen.
Valtakunnansovittelijan virka tulisi täyttää avoimen ja julkisen haun perusteella. Nykyinen tapa että palkansaajat ja työnantajat tekevät esityksen vuorotellen sopivaksi katsomastaan ehdokkaasta on ongelmallinen.
VastaaPoistaTuomarin esteellisyys menee oikeudenkäymiskaaren mukaan. Silti media tänään puhuu vain siitä, onko virkamieslakia rikottu vai ei.
VastaaPoistaSanoisin, että eläkkeelle lähtevä Jorma (Teknologiateollisuuden tj) munasi, ellei sitten ollut tarkitoitus pelata viimeinen peli omaan pussiin.
VastaaPoistaSikäli kun pystyin tarkistaan, niin Teknologiateollisuus oli solminut omat tessinsä ennen Inkeroisen (55v) ilmoitusta, että hän lopettaa kesällä 2018.
Vasta helmikuussa, Inkeroisen seuraajan hakuajan päättymisen jälkeen olisi kannattanut ottaa yhteyttä Helteeseen ja kysyä kiinnostusta. On selvää, ettei Helle kuitenkaan voinut pistää hakupaperita tehtävään.
On myös luonnollista, että Rakennusliitto hakee nykyisessä rakennusbuumissa selvästi muita parempia ehtoja. Sikäli Rakennusliiton puheenjohtajan retoriikka on osa työmarkkinanäytelmää.
Mikä merkitys Helteen siirymisellä työnantajaleiriin on? Vaikea sanoa, koska tämä on täysin kiinni siitä, miten Helteen työntekijävastapuoli suhtautuu tulevaisuudessa hänen.
Teknologiateollisuudessa eli entisessä metalliteollisuudessa on kuitenkin ollut aika joustavat työehtosopimukset jo vuosikymmeniä.
Siellä ei työnantajien tarvitse vääntää vaikka pyhätöistä, kuten Nordea yritti viime kierroksella. Lopputulos ei ollut kovin häävi ja sopimukseen päästiin heti kun pankkien työntekijät uhkasivat järeillä työtaistelutoimilla.
Anon: " Nykyinen tapa että palkansaajat ja työnantajat tekevät esityksen vuorotellen sopivaksi katsomastaan ehdokkaasta on ongelmallinen."
VastaaPoistaEi se oikeasti ole: valtakunnansovittelijan rooli on edesauttaa nimenomaan työmarkkinaosapuolten sopua ´ja tuntea nimenomaan sopimuskäytäntö. Sen lisäksi hänen tulee olla kuitenkin ehdottoman puolueeton, mitä Helteen menettely horjutti pahasti. (Asia olisi pitänyt hoitaa tekemällä rekrytointineuvottelut lähempänä syksyä, kun pöly tämän tes-kierroksen osalta olisi ehtinyt laskeutua.)
Hyvä esimerkki työmarkkinataustaisesta sovittelijasta oli edesmennyt kova lakkokenraali Jorma Reini, jolla oli sovittelijana molempien osapuolten kunnioitus sekä kanttia tarvittaessa lyödä nyrkkiä pöytään myös työntekijäjärjestöille.
Oikeuskanslerille Minna Helteen menettelystä ja väitetystä esteellisyydestä on kannellut valtiotieteen ylioppilas Markus Bunders.
VastaaPoistaEn kyllä luvalla sanottuna ymmärrä, miksi valtakunnansovittelija Helle olisi tullut esteelliseksi vaikka hän on ”mielinyt” määräaikaisen sovittelijan työsuhteen päättyessä ottaa vastaan muuta työmarkkinajärjestöille kuuluvan työn. On huomattava,että Helle on ennen valtakunnansovittelijan tehtävää ollut Akavassa myös työntekijäpuolen edustajana vuosikaudet. On kai tullut tavaksi,että valtakunnansovittelijaksi valitaan eräällä tavalla ” vuorotellen” joko työntekijäpuolen tai työnantajapuolen edustaja ilman,että kukaan epäilisi,että valtakunnansovittelijaksi tulee esteellinen henkilö. Kysymys on tähän mennessä ratkaistu sillä perusteella kenellä ehdokkaista on paras pätevyys.
VastaaPoistaToisekseen kyllä järjestöjen puolesta neuvotteluja käyvät järjestöjohtajat ovat niin rutinoituja työmarkkinajyriä, etteivät he anna valtakunnansovittelijan jyrätä itseään. Tietysti valtakunnansovittelija lähtee liikkeelle ns. yleisestä linjasta ja neuvotteluihin osallistuvien osapuolten tehtävä on hyväksyä tai hylätä tehdyt esitykset. Tämä on tasapuolisuutta jos mikä!
Tuntuu,että työ- ja muiden professorien vaatimukset siitä, miltä tilanteen pitää ” näyttää” on mennyt niin pitkälle,ettei kohta uskallettaisiin mitään vähänkään normaalista ehkä poikkeavia ratkaisuja siinä pelossa, että sain ratkaisu objektiivisesti tarkastellen ei kestäisi tarkastelua! Tulkaahan seppo koskiset ulos kammoistanne! Tuntuu,että julkisuus on vain tärkeintä juuri näille seppo koskisille!
Eikös Seppo Koskisen pitäisi olla jo eläkkeellä?
VastaaPoistaSeppo Sakari Väinö Koskinen. Professor in labour law, The University
of Turku. Born 6.11.1950, Oulu
Ellei tässä ole valtakunnansovittelijan tapaan viiden vuoden määräaikaispesti?
Tiedekunnan johtokunta esitti 11.6.2013 ja Turun yliopiston rehtori
päätti 23.7.2013, että professori Seppo Koskinen otetaan kutsusta
oikeustieteellisen tiedekunnan työoikeuden professorin tehtävään
1.8.2013 alkaen.
Eläkeikä on 68 v.
VastaaPoistaEdellä eräs anonyymeistä totesi, että valtakunnansovittelijan esteellisyyteen sovelletaan, mitä tuomarin esteellisyydestä on säädetty. Sovellettaessa esteellisyyteen oikeudenkäymiskaaren 13 lukua arvioitavaksi tulee myös tuomarin esteellisyyteen liittyvä ihmisoikeustuomioistuimen ja kotimaisten ylimpien tuomioistuimien oikeuskäytäntö. Helteen tapauksella on tiettyjä yhtymäkohtia EIT:n tapaukseen Sacilor Lormines v. Ranska (2006), joka koski ylimmän hallintotuomioistuimen (Conseil d'Etat) jäsentä, joka oli nimitetty tuomarin virasta kauppa- ja teollisuusministeriön kansliapäälliköksi. EIT totesi, että valittajan tapausta tuomioistuimessa käsiteltäessä nimitykseen liittyneet keskustelut olivat todennäköisesti olleet jo käynnissä. Valittajalla puolestaan oli ollut ministeriön kanssa useita merkittäviä oikeusjuttuja. Tapauksessa merkityksellistä oli, että tuomari siirtyi asianosaisen vastapuolen palvelukseen niin, että hän oli nimityksestä neuvotellessaan ratkaissut asianosaista koskeneen oikeusjutun. Tapaus osoittaa, että esteellisyyden vaatima konkreettinen sidos on jo nimityksestä neuvotteleminen asianosaisen vastapuolen kanssa silloin kun käsittelee tuomarin tehtävässään asianosaisen asiaa. Tapausta Sacilor Lormines on tarkasteltu myös piakkoin ilmestyvässä teoksessa Euroopan ihmisoikeussopimus (Pellonpää - Gullans - Pölönen - Tapanila, s. 581), jonka mainitsin ne bis in idemiä käsitelleessä blogikirjoituksessa. Tuomarin esteellisyyttä käsitelleessä väitöskirjassani vuonna 2007 olen (s. 167) sivunnut tuomarin tulevaa työsuhdetta ja todennut, että tulevaa työsuhdetta tulee arvioida ainakin työsopimuksen tekemisen jälkeen vastaavasti kuin työsuhdetta, joka on ollut tuomarin ja asianosaisen välillä jo ennen oikeudenkäynnin alkamista.
VastaaPoistaAntti Tapanila
Oikeustieteen tohtori
Tapanilan kommentissa on varsin huomionarvoisia näkökohtia.
VastaaPoistaMielenkiintoista on myös tuomarin esteellisyyttä koskevien ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisujen heijastuminen virkamieheen, joka ei ole tuomari minkään kansainvälisenkään määritelmän mukaan, mutta johon oman lakimme mukaan sovelletaan tuomarin esteellisyyssäännöksiä.
VastaaPoistaKäräjäoikeuden ja jopa hovioikeuden tuomarit pyrkivät nykyisin sovittelemaan riita-asioita varsin aktiivisesti. Tähän heitä velvoittaa myös laki (OK 5 luku 26 §). Tuomari voi myös tehdä asianosaisille riiita-asiassa sovintoesityksen.
VastaaPoistaSitten on vielä erikseen laki riita-asioiden sovittelusta yleisissä tuomioistuimissa vuodelta 2011. Sen mukaan asia voidaan ottaa tuomioistuimessa soviteltavaksi, vaikka se ei ole tullut tuomioistuimessa riita-asiana vireille.
Kun tuomareiden tehtävät muistuttavat ko. suhteessa valtakunnansovittelijan työtä, onjohdonmukaista, että valtakunnansovittelijan esteellisyydestä on voimassa mitä tuomareiden esteellisyydestä on säädetty.
Jos rakennustyöläiset vaativat 10 prosenttia ja työnantaja tarjoaa yleisen linjan kahta prosenttia, niin pitääkö sovittelijan esittää sovintoesityksenä 6 prosenttia?
VastaaPoistaTämä tietenkin johtaisi peliin, jossa työntekijäpuolen kannaattaa aina vaatia reilusti yli yleisen linjan.
Kovin kaukaa haetuilta nämä juridiset esteellisyysväitteet näyttävät olevan.
Helteen tulevan työnantajan tes-neuvottelut olivat siis jo päättyneet. Ei työnantajapuoli ole mikään monoliitti, jossa kaikki vastaavat kaikkien työnantajapartien puolesta.
Luultavasti tässä myös purkaantuu Helteen niskaan vanhoja syntejä kuten julkisen sektorin lomarahojen leikkaus sekä KIKYn työaikapidennykset.
Anonyymi ei näytä sisäistäneen, mistä väitetystä esteellisyydestä on itse asiassa kyse. Hän ei ole yksin.
VastaaPoistaTämä anonyymi näkee asian näin:
VastaaPoistaPitää huomata, että Helle ei riko lakia, vaikka olisi virassa joitakin päiviä tilanteessa, jossa hän on esteellinen käsittelemään joitakin soviteltava asioita (taikka vaikkapa kaikkia soviteltava asioita), jos hän ei näitä asioita käsittele.
Helle ei ole eikä voi olla minkään määräaikaisen sovittelijatehtävän vanki; sellainen vaatimus olisi kohtuuton, samoin kuin vaatimus että hänen pitäisi odottaa työpaikan vaihtoa vaikkapa kesään.
Kaikkien kannattaa lukea tuomarin esteellisyyttä koskevat säännökset ja miettiä, mitä tarkoittaa valtakunnansovittelijan kohdalla oikeudenkäymiskaaren 13:1 kohta 2: "tuomarilla on palvelussuhteen perusteella tai muuten asianosaiseen sellainen suhde, että se, erityisesti käsiteltävänä olevan asian laatu huomioon ottaen, antaa perustellun aiheen epäillä tuomarin puolueettomuutta asiassa". Sikäli kuin olen ymmärtänyt, väitteet Helteen esteellisyydestä perustuvat juuri tähän.
Helle on TV:n A-Studion ohjelmassa kertonut, että harkitessaan työtarjousta, hän ei ole osallistunut sovitteluun. Miten oikeuskansleri selvittää tätä asiaa? Helle ja nykyinen työnantajansa antavat varmaan sellaisen selvityksen, ettei mitään esteellisyyden epäilystä jää jäljelle. Selvityksen lopputulos tulee todennäköisesti olemaan: ei esteellinen. Muunlainen kannanotto olisi aika rohkea veto ja merkitsisi sitä, että oikeuskansleri tai oikeusasiamies todella epäilisi Helteen puolueettomuutta.
Tietenkin Helle ja hänen uusi työnantajansa torjuvat pontevasti väitetyn esteellisyyden, eikä oikeuskanslerin ratkaisun lopputuloksesta ole mitään takeita. Luultavasti asiantuntijoilta pyydetään "maksettuja" lausuntoja.
VastaaPoistaHelle on neuvotellut Teknologiateollisuuden napamiesten kanssa uudesta työpaikastaan jo tammi-helmikuussa ja uudelleen maaliskuussa, eli neuvottelut ovat olleet vireillä pari kolme kuukautta ja sinä aikana Helle on sovitellut useita työriitoja. Teknologiateollisuus on hyvin merkittävä työnantajärjestö.
Ko. aika pitkään jatkunut neuvottelusuhde ja -prosessi työantajaleirin merkittävän järjestön kanssa on toki sellainen OK 13 luvun 6 §:n 1 momentin 2 kohdassa mainittu "muu suhde asianosaiseen", joka erityisesti valtakunnansovittelijan käsiteltävinä olleiden sovitteluasioiden laatu huomioon ottaen on antanut perustellun aiheen epäillä valtakunnansovittelijan puolueettomuutta.
Jos Helle puhuu totta, ilmoitti hän Jorma Turusella edellisenä päivänä ennen irtisanoutumistaan, että neuvotteluissa voidaan edetä. Toisin sanoen neuvotteluja käytiin kahtena päivänä ennen irtisanoutumista. Asia ilmenee A-Studion haastattelusta viime maanantailta noin kohdasta 3.30 eteenpäin (Yle Areena).
VastaaPoistaEn tiedä onko muunlaista tietoa saatavissa muista lähteistä. Helteen kertoman mukaan ei missään nimessä esteellinen, jos vain on pidättäytynyt neuvottelujen vetämisestä noina kahtena päivänä.
Hehheh!
VastaaPoistaVai että "neuvotteluissa voidaan edetä"! Niissä edettiinkin sitten varsin nopeasti, sillä kaksi päivää myöhemmin asia oli selvä ja Helle irtisanoutui virastaan.
On perin naiivia kuvitella ja uskotella, että neuvotteluja olisi käyty vain noina kahtena Minna Helteen mainitsemana päivänä. Jorma Turunen onkin reilusti ilmoittanut, että hän otti yhteyttä Helteseen työpaikka-asiassa, suomeksi anottuna siis tarjosi työtä Helteelle, jo tammi- helmikuussa ja että neuvotteluja käytiin uudelleen maaliskuussa.
Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaKun Helle on määräaikaisessa virasssa, niin keskusteluissa OM:n kansliapäällikön ja hallintojohtajan kanssa oli varmaan syytä keskustella, onko ennenaikainen irtisanoutuminen mahdollista.
VastaaPoistaTyösopimuksen solminen Teknologiateollisuuden kanssa vaikka alkaen 1.1.2019 olisi varmasti käytännössä viennyt edellytykset toimia sovittelijana, riippumatta asian esteellisyystulkinnasta.
"Helle on neuvotellut Teknologiateollisuuden napamiesten kanssa uudesta työpaikastaan jo tammi-helmikuussa ja uudelleen maaliskuussa, eli neuvottelut ovat olleet vireillä pari kolme kuukautta ja sinä aikana Helle on sovitellut useita työriitoja. Teknologiateollisuus on hyvin merkittävä työnantajärjestö."
VastaaPoistaAsiassa huomionarvoista voi olla myös se, että tämä nimellisesti liittokohtainen neuvottelukierros toteutettiin käytännössä EK-vetoisesti siten, että EK:n jäsenjärjestöt jakoivat erittäin aktiivisesti tietoja ja vetivät yhteistä linjaa. Teknologiateollisuus ei tällä neuvottelukierroksella ollut vain merkittävä työnantajajärjestö, vaan se toimi aktiivisesti yhteistyössä myös muiden työriidan kohteina olleiden työnantajajärjestöjen kanssa. EK:n jäsenjärjestöt monista muista sopimusneuvotteluista poiketen muodostivat näissä sopimusneuvotteluissa "kartellin" tyyppisen yhteisen rintaman, jonka sopimissa puitteissa EK:n jäsenjärjestöt lähes poikkeuksetta tällä sopimuskierroksella myös sopimuksensa lopulta tekivät.
Ihme, etteivät työnantajat vingu vt.valtakunnansovittelija Jukka Ahtelan puoluettomuusesta.
VastaaPoistaLasse Laatusen muistelmien mukaan Ahtelan potkut EK:sta olivat oikeusmurha.
Sovittelijan virkaa on hakenut myös Harri Hietala, joka oli Laatusen kirjan mukaan paras vaihtoehto vuonna 2014.
Myös Hietala työskenteli pitkään EK:ssa, ilmeiseseti hän ymmärsi itse siirtyä nykyiseen virkaansa.