1. Valtioneuvosto esitti tänään tasavallan presidentille, että korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) presidentiksi nimitetään oikeustieteen tohtori, korkeimman hallinto-oikeuden oikeusneuvos Kari Kuusiniemi syyskuun alusta. Tasavallan presidentti päättää nimityksestä huomenna perjantaina 18. toukokuuta.
2. Kari Kuusiniemi, joka on synynyt 11.6.1960, on toiminut korkeimman hallinto-oikeuden tuomarina vuodesta 1999, aluksi ylimääräisenä ja ma. hallintoneuvoksena ja vuodesta 2003 hallintoneuvoksen vakinaisessa virassa. Tällä hetkellä hän on myös jaoston puheenjohtaja ja presidentin sijainen.
3. Kuusiniemi on aiemmin toiminut mm. ympäristöoikeuden professorina Turun yliopistossa (1996-2002) ja Teknillisessä korkeakoulussa sekä vierailevana professorina University of Louisvillessä Kentuckyssä Yhdysvalloissa. Hän väitteli oikeustieteen tohtoriksi Helsingin yliopistossa 1992 väitöskirjallaan "Ympäristönsuojelu ja immissioajattelu".
4. Kuusiniemi on Helsingin yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston ympäristöoikeuden dosentti sekä Teknillisen korkeakoulun talousoikeuden, erityisesti ympäristöoikeuden dosentti. Hän on ollut mukana useissa ympäristöalan lainsäädäntöhankkeiden työryhmissä sekä toiminut useissa kansainvälisissä asiantuntija- ja luottamustehtävissä.
5. Tasavallan presidentti nimittää KHO:n presidentin ilman tuomarinvalintalautakunnan esitystä; sama koskee (valitettavasti) myös KKO:n ja KHO:n jäseniä. Vakiintuneen käytännön mukaisesti oikeusministeri käy nimitysasiasta etukäteen keskusteluja sekä korkeimman hallinto-oikeuden että tasavallan presidentin kanssa. Näiden keskustelujen pohjalta oikeusministeriö valmistelee valtioneuvoston ratkaisuehdotuksen tasavallan presidentille esiteltäväksi. KHO:n nykyinen presidentti Pekka Vihervuori jää eläkkeelle syyskuun alussa.
6. Edellä oleva esitys perustuu eräin lisäyksin valtioneuvoston antamaan tiedotteeseen. Lisäksi voidaan mainita, että KHO:n presidentin virkaan oli ainoastaan kaksi hakijaa, joista toinen oli OTT, KHO:n oikeusneuvos Niilo Jääskinen (59). Jääskisen ura on ollut Kuusiniemeen verrattuna sikäli monipuoliempi, että hän on toiminut myös oikeusministeriön lainsäädäntöneuvoksena ja eduskunnan suuren valiokunnan sihteerinä. KHO:n hallintoneuvokseksi Jääskinen nimitettiin vuonna 2003 eli samana vuonna kuin Kuusiniemikin. Jääskinen on toiminut kuusi vuotta (2009-2015) EU:n tuomioistuimen julkisasiamiehenä, mitä voidaan pitää sangen painavana meriittinä.
7. Vaikea sanoa, mikä tässä varsin tasaväkisessä viranhaussa kallisti lopulta vaa´an Kari Kuusiniemen eduksi. Arvelisin, että tämä on johtunut lähinnä siitä, että Kari Kuusiniemi on kirjoittanut yhdessä Pekka Vihervuoren kanssa kolme kirjaa ja että myös Vihervuori on toiminut ennen KHO:n jäseneksi tuloaan professorina sekä Teknillisessä korkeakoulussa että Turun yliopistossa, siis samoissa opinahjoissa kuin Kuusiniemi hieman myöhemmin. Kummankin leipälaji on sama eli ympäristöoikeus. Niilo Jääskinen puolestaan on väitellyt tohtoriksi EU-oikeuden alalta.
8. Parhaillaan on haettavana sekä EU-tuomioistuimen tuomarin virka, jota Suomesta on tähän saakka hoitanut Allan Rosas, että EU:n yleisen tuomioistuimen tuomarin virka. Niilo Jääskisellä lienee mahdollisuuksia tulla valituksi jompaan kumpaan virkaan. KKO:sta EU-tuomioistuimen tuomarin virkaa tavoitellee oikeusneuvos Tuula Pynnä ja KHO:sta myös oikeusneuvos Alice Guimares-Purokoski.
9. Kuriositeettinä mainittakoon, että KHO:n uusi presidentti Kari Kuusiniemi harrastaa pöytätennistä eli pingistä.
10. Media ei osoittanut minkäänlaista kiinnostusta siihen, kuka nimitetään KHO:n uudeksi presidentiksi. Vastaava evvk-ilmiö oli havaittavissa pari kolme kuukautta sitten, jolloin täytettävänä oli työtuomioistuimen presidentin virka. Siihen nimitettiin laamani Pekka Pärnänen Itä-Suomen hovioikeudesta.
Eihän nykymedia tämmöisistä, kun uutisten on oltava lyhyitä ja pinnallisia, eikä kansakaan hahmota oikeusasioita. Normaalikokoisen jutun tila menisi siihen, että ensin yritettäisiin selittää lukijalle, mikä on KHO ja mikä taas KKO. Yritä siinä sitten luoda kiinnostusta.
VastaaPoistaNiin ja Minna Helteen tapauksessa puolestaan "kansalle" olisi ensin selvitettävä, mikä se valtakunnansovittelija on, mitä se oikein tekee ja miten se eroaa a) valtakunnansyyttäjästä, b) valtakunnanvoudista ja c) valtakunnanoikeudesta. Liikaa noita valtakuntia yhteen maahan, meinaan. Onneksi Suomessa ei ole vielä perustettu valtakunnanjohtajan virkaa.
VastaaPoistaValtakunta ja valtio ovat eri asioita - vastaavat ruotsin sanoja rike ja stat. On siis eri asia puhua valtakunnan taloudesta kuin valtion taloudesta. Kuninkaillakin on valtakunnanomena, ei valtionomena. Usein valtakunnallinen-sana viittaa siihen, että asia koskee koko Suomea, kun valtiollinen on aivan muuta. Mutta tosiaan, valtakunnanjohtajalta meidät tulevinakin aikoina pelastettakoon.
VastaaPoistaNiin ja poliisin entisen ylijohdon tekemiset kiinnostavat mediaa oikein kuvien kanssa vielä ainakin hovioikeusvaiheeseen. Eikä suotta!! Helsingin nykyisen poliisipäällikön Lasse Aapion asema nykyisenä viranhaltijana on hankala ja vakava. Paateron ja Riikonen osoittivat härskeytensä olemalla viroissaan aina 68 vuoteen asti eli ”täyteen aikaan ” asti vaikka heistä oli tehty esitutkintapyyntö ministeri Räsäsen toimesta. Miksei Paateron ja Riikosta pidätetty jo silloin virastaan? Ja Aapio nimitettiin Helsingin poliisipäälliköksi vaikka Aarnion juttu oli jo muistaakseni ainakin syytevaiheessa ja oli olemassa tieto,että Helsingin poliisi oli laiminlyönyt kokonaan rekisterin pitämisen !
VastaaPoistaErikoistapaus on tullin pääjohtaja Hartikaisen asema. Pääjohtaja on ollut ties monta kertaa ”tutkinnassa” ja nyt tuomittukin sakkorangaistukseen,mutta Hartikainen(Härskikö?) vain porskuttaa virassaan. Varmaan korvaamaton mies?
Joo-o, eivät oikeusasioita tajua edes valtionhallinnon viestijät. Valtioneuvoston sivustolla on eilisestä alkaen ollut Kuusiniemen nimitysuutisen yhteydessä kuva jonkun hallinto-oikeuden ovikyltistä, ei KHO:n!
VastaaPoistaNiinpä niin, joku sellainen kuin oikeusastejärjestys on noille jo ylikorkeaa matematiikkaa. Kuinka ihmiset voisivat mitään oppiakaan, kun jo valtion virallinen info on tuontasoista!
PoistaNäennäinen talous jyllää mediassa oikeuden kustannuksella: Niinistön samana päivänä tekemistä kahdesta korkeasta nimityksestä Yle hoki koko päivän Olli Rehnin nimitystä Suomen Pankkiin, vaikka näin euroaikana pankin valta on mennyt kovin olemattomiin. Kuusiniemen nimitystä ei noissa telkan, radion ja netin uutisissa edes mainittu.
VastaaPoistaKäsittääkseni KHO:n neuvokset ovat hallintoneuvoksia ja KKO:n oikeusneuvoksia. Onko kyse huolimattomuudesta vai mistä, kun Jyrki Virolainen vuoron perään nimittää tulevaa presidenttia, nykyistä KHO:n neuvosta, oikeusneuvokseksi ja hallintoneuvokseksi. Vai onko KHO:n hallintoneuvoksen virkaa hoitamassa myös oikeusneuvoksia? Miten on?
VastaaPoistaVuodesta 2017 KHO:n jäsenen virkanimike on ollut oikeusneuvos.
VastaaPoistaKari Kuusiniemi on luonnollinen valinta hallintolainkäytön alalta arvostettuna asiantuntijana ja puhujana. Hän on myös johtajaominaisuuksiltaan selvästi Niilo Jääskistä profiloituneempi. Jääskinen on tunnettu korkean luokan asiantuntijana, mutta ei niinkään päällikkötuomariksi sopivana. Molemmat heistä toimivat jaostojensa puheenjohtajina, mutta Kuusiniemi on ominaisuuksiltaan enemmän ”laivan kapteeni”. Oli kyllä valitettavaa, että oikeuslaitoksen asiat kiinnostavat mediaa niin vähän, että nimitys ei näkynyt ollenkaan. KHO ja hallinto-oikeudet kuitenkin toimivat merkittävässä roolissa valvoessaan hallintopäätösten lainmukaisuutta. Turvapaikanhakijoista uutisoidaan jatkuvasti, mutta usein tuntuu unohtuvan, että Maahanmuuttovirasto ei ole elin, joka päättää linjasta Suomessa. Myös monet muut arkipäivässä merkittävästi näkyvät asiat, kuten maankäyttö ja verotus perustuvat viime kädessä KHO:n päätöksiin. Oikeastaan KHO:n päätöksillä on suurempi vaikutus tavallisten ihmisten elämään kuin KKO:n ratkaisuilla tänä päivänä. Prosessioikeutta koskevat prejudikaatit ovat hyvin kaukana arjesta, samoin rangaistustaan mittaaminen ja muut rikosoikeuteen liittyvät asiat. Pitäisikö KKO vähäpätöisempänä ”sulauttaa” KHO:een nimi pienemmästä talosta periytyen vai onko perusteita jatkaa kahdella ylimmällä tuomioistuimella asiaoiden ja prosessin erityispiirteiden vuoksi? Arvon blogistin nykymielipide kiinnostaa kovasti, sillä arvostan suuresti kannanottojanne asiantuntemuksenne sekä oivallisen kirjoittajaäänen vuoksi. Nimim. Uneton Espalla
VastaaPoistaUnissakävelijä, älä unta nää!
VastaaPoistaUnettomuutta voi Espalla harjoittaa monessa paikassa, kuten Korkissa, ooämmässä, pressan kansliassa, työministeriössä, useissa advokaattifirmoissa ja niin edelleen. Ja tietysti Kappelissa tai Strindbergin terassilla, jos siellä haluaa unettomuuttaan potea.
VastaaPoistaMinusta KKO:n ja KHO:n yhdistäminen, josta on valmistunut jo jonkinlainen selvityskin, on kuolleena - ainakin puolikuolleena - syntynyt ajatus.
VastaaPoistaTuomioistuinorganisaation yhtenäistämistä voidaan ja tulisikin toki harkita, mutta tavoitteena pitäisi ensi vaiheessa olla alempien tuomioistuinten eli käräjäoikeuksien ja hallinto-oikeuksien hallinnollinen yhdistäminen. On outoa ja suorastaan tyhmää uskotella, että ko. työ voitaisiin aloittaa huipulta eli ylimmistä tuomioistuimista.
Vanha suomalainen sananlaskukin neuvoo etenemisen suunnan: Tyvestä puuhun noustaan.
"On outoa ja suorastaan tyhmää uskotella, että ko. työ voitaisiin aloittaa huipulta eli ylimmistä tuomioistuimista...Tyvestä puuhun noustaan."
VastaaPoistaRohkenisin olla eri mieltä: taktisesti ainoa toimiva tapa on aloittaa ylimmistä, jolloin saadaan vaikutusvaltainen KHO pois "hanttaroimasta". Asioiden edistämiseen sopii joskus vanha painisääntö: kun pää saadaan niskalenkkiin, kyllä muu ukko seuraa perässä.
Henkilökohtaisesti en usko sen ainoan asian ajajan Koskelon lähdettyä Strassburgiin asian etenevän, valitettavasti.
Noin voisi toki joku - esimerkiksi painimies tai -tuomari (!) - tykönään ajatella.
VastaaPoistaKHO:ta on kyllä mahdotonta saada milllään ilveellä, edes niskalenkillä, pois pelistä, sillä sehän toimii monessa suhteessa paljon paremmin kuin KKO konsanaan!
Hyvä Jyrki Virolainen,
VastaaPoistaEn ole hakenut unionin tuomioistuimen tai unionin yleisen tuomioistuimen tuomarin virkaan nyt vireillä olevassa menettelyssä enkä koskaan aiemminkaan.
Parhain terveisin,
Alice Guimaraes-Purokoski
Asia selvä. Blogijutun kappaleessa 8 pidin mahdollisena, että hakisitte.
VastaaPoista